TransParent on vuosina 2017-2023 toteutettava Tampereen yliopiston psykologian oppiaineen tutkimushanke, jota on rahoittanut Suomen Akatemia. Hankkeen päätarkoituksena on tutkia, miten vanhemmaksi tuleminen vaikuttaa sosiaalisen informaation havaitsemiseen. Sosiaalisella informaatiolla tarkoitetaan ihmisten väliselle vuorovaikutukselle tärkeitä asioita, kuten toisten ihmisten kasvoja, kasvonilmeitä, puhetta ja ääntelyä. Viime vuosina tehdyt tutkimukset ovat esittäneet, että erityisesti raskausaikana hormonitoiminnassa sekä aivojen rakenteessa ja toiminnassa tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat tunteisiin ja toisten ihmisten havainnointiin. Tällaiset muutokset voivat olla tärkeitä vauvan ja vanhemman keskinäisen vuorovaikutuksen kehittymiselle. Vanhemmuuteen siirtymään liittyvien muutosten tutkimusta on tehty toistaiseksi kuitenkin vielä yllättävän vähän. TransParent-tutkimus tulee lisäämään tähän tärkeään elämänvaiheeseen liittyvää tietämystä.
TransParent-tutkimus koostuu vuosien 2018-2023 aikana toteutetuista osatutkimuksista.
Osatutkimukset:
- Ensimmäiseen tutkimukseen osallistui vuosina 2018-2019 yli sata naista Tampereelta ja lähialueilta. Osallistujiin kuului naisia, joilla ei ole omia lapsia sekä ensimmäistä kertaa äidiksi tulleita pienten vauvojen äitejä. Tutkimuksen avulla selvitettiin vauvojen kasvojen ja äänten havaitsemista ja tunnepitoisiin tilanteisiin (esim. vauvan itku) reagointia. Tutkimus sisälsi fysiologisten vasteiden (esim. sydämensyke) mittausta sekä hormonitasojen analysointia sylkinäytteiden avulla. Lyhyessä vauvanhoitotehtävässä käytettiin erilaisia tunteita ilmaisevaa ”vauvasimulaattoria”. Tutkimuksen ensimmäiset tulokset julkaistiin vuonna 2022 aikana ja ne tulevat olemaan osa Hanneli Sinisalon väitöskirjaa.
- Toinen tutkimus toteutettiin koronapandemian aikana kansainvälisenä verkkotutkimuksena, johon osallistui yli 1000 miestä. Tutkimuksen päätavoitteena oli tutkia, onko miesten ilmaisemassa empatiassa pieniä lapsia kohtaan eroja vanhemmuuteen siirtymän eri vaiheissa. Tutkimukseen osallistujat olivat lapsettomia miehiä, pienten lasten isiä sekä miehiä, joiden puoliso odotti parhaillaan lasta. Tutkimuksen tulokset muodostavat osan Sonja Veistolan väitöskirjasta.
- Vuosina 2021-2022 selvitettiin magnetoenkefalografian (MEG) avulla pienten vauvojen äitien aivotoimintaa vauvan kasvojen ja ääntelyn havaitsemisen aikana kahdessa eri ajankohdassa vauvan ensimmäisen vuoden aikana. Tutkimus tuottaa arvokasta tietoa, kuinka kokemuksen kertyminen vauvan kanssa vaikuttaa äitien aivotoimintaan. MEG-tutkimus toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Osatutkimuksen päätutkija on tutkijatohtori Elisa Vuoriainen.
- Keväällä 2022 keräsimme kansainvälisen verkkoaineiston, johon osallistui yli 400 vastaajaa. Laajassa kyselyaineistossa selvitettiin erityisesti ns. vauvakuumeen, eli lasten hankkimiseen liittyvän motivaation taustatekijöitä (persoonallisuus, lapsuuden kokemukset, parisuhde jne.).
- Kesän 2022 ja kevään 2023 toteutimme miesten tutkimuksen, johon osallistui Tampereelta ja lähialueilta ensimmäistä lastaan odottavia miehiä sekä pienten vauvojen isiä. Tutkimukseen sisältyi laboratoriokäynti Tampereen yliopiston Human Information Processing -laboratorioon. Osa osallistujista vieraili laboratoriossa odotusaikana sekä lapsen syntymän jälkeen. Laboratoriokäyntien avulla tutkittiin miesten aivo- ja hormonitoimintaa sekä lasten tunteiden havaitsemista. Aineistoa muodostaa osan Sonja Veistolan väitöskirjasta.
- Syksyllä 2022 toteutimme myös pienten vauvojen äideille suunnatun laboratoriotutkimuksen, jossa mittasimme äideiltä vauvojen tunnepitoisten ääntelyn käsittelyyn liittyvää aivotoimintaa sekä hormonitasoja. Tutkimusta johti väitöskirjatutkija Micol Gemignani Trenton yliopistosta yhteistyössä tutkijatohtori Santeri Yrttiahon kanssa.
Voit seurata laboratoriotamme myös HIP-labran blogissa, Twitterissä, Instagramissa ja Facebookissa, jossa kerromme TransParent-tutkimuksen sekä muiden Human Information Processing -laboratorion tutkimusten uusimmat uutiset.
