TOSI-tilat-hankkeen puitteissa tunnistettiin laaja joukko erilaisia tekijöitä pandemian vaikutuksista toimiviin tilaratkaisuihin. Tutkimuksen keskiössä oli kartoittaa keskeiset työ- ja oppimisympäristöihin liittyvät tarpeet ja toivotut ratkaisut tilankäyttäjien – työntekijöiden ja opiskelijoiden – näkökulmasta.
Hankkeessa tunnistettiin pandemian vaikutuksia akateemiselle työlle ja opiskelulle. Pandemia viitoitti myös tilaratkaisujen ja kampusten roolia tulevaisuudessa: vaikka ihmiset sopeutuivat laajaan etätyön ja -opiskelun jaksoon hyvin eri tavoin, paljasti pandemia kuitenkin paljasti jotain oleellista myös yliopistokampusten roolista ihmisten yhteisöllisyyden kokemukselle.
Kampusten rooli nähdään jatkossakin erittäin tärkeänä yhteistyön ja yhteisöllisyyden keskuksena, joka mahdollistaa yliopistoidentiteetin syntymisen. Erityisesti opiskelijat ovat kaivanneet kampusten tilatarjontaa opiskelun paikkana mutta myös kohtaamisen ja tutustumisen edellytyksenä. Myös työntekijät kokevat kampusten roolin tärkeäksi yhteisöllisyyden, tiedonkulun ja vuorovaikutuksen kannalta.Opiskelijoiden tavoin myös akateeminen henkilökunta toivoo etäosallistumisen mahdollistaman joustavuuden säilyvän myös tulevaisuudessa, mikä voi tarkoittaa osittaista etätyöskentelyä, opintojaksoille osallistumista etänä, videoituja luentoja tai etäosallistumismahdollisuutta seminaareihin ja kokouksiin.
Pandemian jälkeisessä ajassa nouseekin kysymykseksi se, miten etätyötä ja -opiskelua sovitetaan yhteen kampuksella tapahtuvan työskentelyn ja opiskelun kanssa. Olennaista ovat paitsi yksilöitten tarpeet myös erilaiset ryhmätasot sekä erilaiset yksikkö- ja tiedekuntakohtaiset tarpeet ja käytännöt. Hankkeessa tunnistettiin myös vuorovaikutuksen ja läpinäkyvien muutosprosessien tarpeellisuus: ihmiset toivovat pääsevänsä osaksi kampusten kehittämisprosesseja.
Tutkimuksen haastatteluissa, työpajoissa ja kyselyssä tunnistettujen yliopistoyhteisön tarpeiden ja toiveiden pohjalta muodostettiin tilatyyppejä ja tilakokonaisuus, jossa yhteensovitettiin erilaisia tarpeita työnteolle ja opiskelulle. Tutkimuksessa tunnistettua toiveiden kirjoa tuotiin esiin erilaisten työntekijä- ja opiskelijaprofiilien avulla, jotka kuvaavat moninaisten tekijöiden joukkoa.
Vaikka tilaratkaisuja painotettaessa nousee tarve yksilöllisille ja yksikkökohtaisille ratkaisuille, on akateemisen yhteisön tarpeista löydettävissä selkeitä yhtäläisyyksiä. Opiskelijat kaipaavat tiloilta erityisesti ryhmätyöskentelyyn ja yhdessä tekemiseen soveltuvia paikkoja sekä kampusten saavutettavuutta esimerkiksi ilta-aikaan. Myös järjestötilojen rooli on erityisen merkittävä yhteisöllisyyden ja vapaa-ajan kannalta: kampukset eivät ole vain ja ainoastaan opiskelun paikkoja, vaan niillä on suuri merkitys opiskelijoiden hyvinvoinnille myös virallisen opetuksen ulkopuolella.
Mitä akateemiseen henkilöstöön tulee, työnteon edellytyksenä korostuu keskittymisen tarve ja toisaalta tarve yhteisöllisyydelle ja vuorovaikutuksille. Työympäristöissä painotetaan pysyvyyttä muun muassa tehokkaan ajankäytön, työrauhan, tavoitettavuuden ja psykologisen turvan kannalta. Koko Tampereen yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstölle suunnatussa kyselyssä tunnistettiin tarve erityisesti omalle rauhalliselle työhuoneelle tai -pisteelle, joka sijaitsee lähellä kollegoita. Keskeisiä syitä valita kampuksella työskentely ovatkin juuri lähikollegat ja yhteisöllisyys. Osalla henkilöstöstä kampukselle vetävät myös tietyt työskentelytilat, kuten laboratoriot, tai lähiopetus ja -kokoukset. Etätyöt puolestaan mahdollistavat vapaamman ajankäytön ja työskentelypaikan valinnan, joskaan kaikilla ei ole toimivia etätyöolosuhteita kotonaan.
Hankkeen yhtenä keskeisenä tuloksena esitellään tilakokonaisuus, joka pyrkii vastaamaan mahdollisimman laajasti erilaisiin yliopistoyhteisön tarpeisiin. Hankkeen loppuraporttiin pääsee perehtymään täältä ja päätöswebinaarin täältä.