Julkisessa keskustelussa nousee aika ajoin esiin huoli maahanmuuttaneiden kotoutumisen haasteista ja eriytymisestä yhteiskunnasta. Myönteinen vuorovaikutus sekä verkostojen rakentuminen maahanmuuttaneiden ja enemmistöväestön välillä on keskeinen osa kotoutumisen dynaamista, vastavuoroista prosessia (Kotoutumisen osaamiskeskus 2021). Millä tavoin voimme edistää näiden tärkeiden kohtaamisten toteutumista?
Tämä kysymys mielessämme, me SITEs-tutkimusryhmän jäsenet Annika Valtonen ja Akseli Salminen vierailimme marraskuun alussa Kohtaamispaikka Mukanassa. Mukana on Nauha ry:n luotsaama kaikille avoin, maahanmuuttaneille suunnattu rento kohtaamispaikka Tampereella. Mukana tarjoaa avoimen kohtaamistilan lisäksi erilaista yhteisöllistä toimintaa, kuten retkiä kiinnostaviin paikalliskohteisiin, sekä pelejä, liikuntaa ja kokkaamista. Erityisen suosittuja ovat päivittäiset keskusteluryhmät, joissa harjoitellaan Suomen kielen käyttöä eri konteksteissa ja erilaisia menetelmiä hyödyntäen.
Vierailun aikana keskustelimme hankkeestamme ja erityisesti maahanmuuttaneiden kokemuksista ongelmallisista vuorovaikutustilanteista Suomessa, joista Annika tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta. Olimme kiinnostuneita kuulemaan, millaisia ajatuksia tutkimuksemme ja tulkintamme herättävät Mukanalla.
Keskusteluissa tärkeiksi teemoiksi nousivat vastavuoroinen avoimuus sekä kulttuurien rajat ylittävän ymmärryksen syventäminen. Pohdimme näiden voivan edistää paitsi kaivattujen kontaktien ja ystävyyssuhteiden solmimista suomalaisen enemmistöväestön ja Suomeen muuttaneiden välille, myös vuorovaikutuksen tasavertaisuutta esimerkiksi työpaikoilla ja palveluissa. Avoimuus ja halu ymmärtää varmasti voivatkin edesauttaa ja vahvistaa positiivisia, tasavertaisia ja yhteisöllisyyttä vahvistavia kohtaamisia kulttuuritaustoista riippumatta. Näiden toteutumista voi tukea niin jokainen ihminen tahollaan, kuin myös yhteiskunnalliset toimijat ja instituutiot.
Mukanan yksikönjohtaja Olli Heikkilä kertoi kohtaamistilan työstä seuraavaa: ”Autamme kävijöitämme todella paljon eri haasteissaan, joista moni liittyy kielen ja termien vaikeuteen. Toivoisimme kovasti, että verkkopalvelut kuten pankit, Kela, rekrytointiportaalit ja niin edelleen kehittäisivät sisältöään ja sanastoaan helpommin ymmärrettäväksi – edes osittain selkosuomiseksi – jolloin kaikkien olisi helpompi hoitaa asioitaan”.
Vierailu Mukanassa oli hankkeellemme hyvin tärkeä, inspiroiva ja mielenkiintoinen tilaisuus keskustella havainnoistamme ja ajatuksistamme monikulttuurisessa yhteisössä. Myös kanssakeskustelijamme pitivät tutkimustamme mielenkiintoisena ja keskustelua ajatuksia herättävänä. Kaiken kaikkiaan Mukanassa vallitsi eläväinen ja avoin yhteishenki, johon meidän oli helppoa hypätä mukaan. Lähdimme vierailulta repussamme monta ajatusta siitä, miten voimme osaltamme henkilökohtaisesti – sekä tutkimuksen keinoin – edistää tasavertaisten, avoimien ja ymmärtävien kohtaamisten toteutumista. Vierailu korosti hyvin konkreettisesti myös järjestötyön korvaamattomuutta tällaisten kohtaamisten mahdollistajana. Yhteiskuntamme onkin huolehdittava siitä, että järjestöillä on myös tulevaisuudessa resursseja toteuttaa tätä keskeisen tärkeää tehtäväänsä.
Lämmin kiitos kanssakeskustelijoille sekä Kohtaamispaikka Mukanalle!
Kohtaamispaikka Mukanan nettisivut: https://mukana.org/
Annikan väitöskirjaa rahoittaa Emil Aaltosen säätiö.
Viitteet:
Kotoutumisen osaamiskeskus. (2021). Yhteiskunnan vastaanottavuuden näkökulmasta kotoutuminen on monensuuntaista. Työ- ja elinkeinoministeriö. Haettu 26.11.2025 osoitteesta https://kotoutuminen.fi/yhteiskunnan-vastaanottavuus
Kirjoittanut Annika Valtonen & Akseli Salminen