Suoraan puhuminen ihanteena ja haasteena työpaikkavuorovaikutuksessa – tuore tutkimus hoitotyön kontekstista

kuva

Terveydenhuollon ammattilaisten väliset vuorovaikutusongelmat työpaikalla ovat tärkeä tutkimus- ja kehittämiskohde. Nämä ongelmat eivät ainoastaan hankaloita ja kuormita terveydenhuollon ammattilaisten työtä, vaan vaarantavat myös potilasturvallisuuden, mikäli hoitovirheisiin ja huonoihin työskentelytapoihin ei syystä tai toisesta kyetä puuttumaan. Tyypillisesti vuorovaikutusongelmien ratkaisuksi tarjotaan avoimen kommunikaation periaatteita, joiden mukaisesti ongelmista tulisi puhua suoraan, tässä ja nyt. Tällöin ongelmallinen tilanne saadaan välittömästi korjattua, eikä siihen liity interpersonaalisen konfliktin, tai ainakaan sen eskaloitumisen, riskiä.

Diskurssianalyyttisessä tutkimuksessamme ilmeni, että hoitotyön ammattilaiset orientoituvat vahvasti tällaisiin avoimen kommunikaation ideaaleihin pohtiessaan, miten haastavat työpaikkavuorovaikutukseen liittyneet tilanteet pitäisi – tai olisi pitänyt -hoitaa. Heidän näkemystensä mukaan hankalissa vuorovaikutustilanteissa tulisi sanoa kollegalle suoraan ja välittömästi palaute ongelmallisesti toiminnasta. Jos jokainen rohkaistuu sanomaan itseään hiertävän asian suoraan, ei jää tilaa muiden toiminnan tulkitsemiselle. Tällaisiin ideaaleihin sitoutuminen oli vahvaa jopa silloin kun niiden todettiin olevan haastavia, tai jopa mahdottomia, toteuttaa käytännön tilanteissa.

Suoraan puhumisen ideaali osoittautui myös varsin epätasa-arvoiseksi työyhteisössä. Esihenkilöt esimerkiksi olivat tyytymättömiä alaistensa haluttomuuteen puhua ongelmistaan suoraan toisilleen ja katsoivat, etteivät kaikki työyhteisön vuorovaikutusongelmat kuuluneet esihenkilöille. Sen sijaan he toivoivat, että heidän alaisensa rohkaistuisivat selvittämään ongelmansa keskenään. Kaikilla työyhteisön jäsenillä ei kuitenkaan ollut yhtäläistä mahdollisuutta ilmaista ongelmallisia kokemuksiaan suoraan, ja heitä myös mietitytti mahdollisuudet muuttaa kollegojen toimintaa toistuvillakaan suorilla palautteilla. Samalla ryhmäkeskustelutilanteessa hoitajien yritykset haastaa yhteisön vuorovaikutusta koskevia toimintatapoja tulivat helposti vaimennetuksi.

Suoraan puhumisen ideaaliin liittyy erityisiä piirteitä juuri hoitotyössä, sillä hyvään hoitotyön ammattilaiseen liitetään tyypillisesti käsitys moraalisesti hyvästä ihmisestä. Tässä mielessä hoitajakollegan toimintatavoista huomauttaminen voi tekona helposti sekoittua hänen moraalinsa ja eettisten toimintatapojen kyseenalaistamiseen, mikä ei ymmärrettävästi tule tulkituksi enää ”neutraalina” palautteena ja voi pahimmillaan aiheuttaa interpersonaallisen konfliktin. Samoin vuorovaikutusosaamisen keskeisyys ammatillisen osaamisen taitona voi hankaloittaa ideaalien mukaista toimintaa. Kun kollegan antama kritiikki kohdistuu ammatillisen ydinosaamisen alueelle, se voi voi hankaloittaa palautteen vastaanottamista vain pientä korjausta vaativana tekona. Vaikka suora palaute ongelmallisesta toiminnasta on välttämätöntä potilasturvallisuuden edistämiseksi, ei se välttämättä ole lainkaan omiaan edistämään työyhteisön hyväksi ja turvalliseksi koettua ilmapiiriä.

Nämä haasteet voivat saada työyhteisön jäsenen välttämään suoraan puhumisen ihannetta ja käyttämään muita keinoja ongelmatilanteissa, kuten tilanteen ohittamista, puheeksi ottamisen välttämistä tai selän takana puhumista. Samalla vuorovaikutustilanteessa kaltoinkohdellulle työntekijälle avoimen kommunikaation ihanteiden esittämisestä ainoana oikeana toimintatapana aiheutuu tuplataakka. Paitsi, että he joutuvat kärsimään kaltoin kohtelusta, he eivät myöskään osanneet hoitaa tilannetta oikealla tavalla, ikään kuin vika olisikin alun perinkin ollut heissä itsessään.

Esitämme tutkimustuloksiimme nojaten, että työyhteisöjen vuorovaikutuskäytänteitä ohjaavien ideaalien epäsuhtaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Työyhteisön kommunikaatiota tulisi kehittää tavoilla, joissa myös heikommassa asemassa olevat yksilöt saisivat tasa-arvoisen tilaisuuden määrittää vuorovaikutusta koskevia ideaaleja työpaikalla.

Lue lisää avoimesti saatavilla olevasta tutkimusjulkaisusta:

Weiste, E., Stevanovic, M., Koskela, I., Paavolainen, M., Korkiakangas, E., Koivisto, T., Levonius, V. & Laitinen, J. (2024). “You should have addressed it directly”: the ideals and ideologies of managing interaction problems in healthcare work