Esittely

Senioriasuminen yhteisöllinen tulevaisuus (SENORA) -hankkeessa tutkitaan yhteisöllisen senioriasumisen tilannetta Suomessa. Yhteisöllisen senioriasumisen kohteet ovat muutoin samanlaisia kuin muutkin asumisyhteisöt, mutta ne ovat ikärajattuja (48+ tai 55+), esteettömiä ja sijaitsevat yleensä palveluiden ja julkisten liikenneyhteyksien lähellä. SENORA-hankkeessa kartoitetaan yhteisöllisen senioriasumisen kohteita Suomessa sekä asukkaiden kokemuksia ja toiveita tulevaisuuden asumisen suhteen. Lisäksi hankkeessa selvitetään sidosryhmien ja rakennuttajien näkemyksiä senioriasumisen tilanteesta ja tarpeista Suomessa. Hanke toteutetaan aikavälillä 5/2024 - 6/2025.
Yhteisölliset asumisen ratkaisut eri-ikäisille voivat parhaillaan edistää asukkaiden sosiaalista osallisuutta ja hyvinvointia, tilojen ja resurssien yhteiskäyttöä, energiatehokasta rakentamista ja saavutettavien palveluiden kehittämistä. SENORA-hankkeessa tuotetaan uutta tietoa yhteisöllisen senioriasumisen tilanteesta sekä hyväksi havaituista pitkään toimineista yhteisöllisen senioriasumisen kohteista ja niihin yhteydessä olevista tekijöistä nykyisen asuintuotannon ja alue- ja kaupunkisuunnittelun kehittämisen tarpeisiin. Väestön ikääntyessä alue- ja kaupunkisuunnittelussa on tarpeen ottaa entistä paremmin huomioon seniorien asumisen tarpeet, toiveet ja resurssit. Hankkeen tuottamaa tietoa tarvitaan yhteisöllistä senioriasumista koskevan kysynnän kartoittamiseen ja ennakointiin tulevaisuudessa.
Monitieteisen tutkimushankkeen tutkimusosio toteutetaan Tampereen yliopiston kahden tiedekunnan ja tutkimusryhmän yhteistyönä (Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö, CoE AgeCare, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta & ASUTUT-ryhmä, Rakennetun ympäristön tiedekunta). Hanketta johtaa dosentti, tutkimuspäällikkö Outi Jolanki. Hankkeessa työskentelevät väitöskirjatutkijat Anniriikka Rantala ja Outi Valkama, sekä tutkimusavustajat Terhi Lampio ja sosiaalipolitiikan maisteriopiskelija Suvi Mykkänen. Lisäksi hankkeessa työskentelevät ASUTUT-ryhmän puheenjohtaja Katja Maununaho, tutkija, arkkitehti SAFA ja ryhmän vieraileva tutkija Joona Lukka.

Tausta

Viime vuosina erilaiset yhteisöasumisen mallit ml. seniorien asumisyhteisöt ovat yleistyneet monessa maassa ja niin myös Suomessa. Yhteisöllisen senioriasumisen kohteet syntyvät usein kansalaisryhmien, säätiöiden, yhdistysten tai muiden yhteisöjen ryhmärakennuttamishankkeiden tuloksena. Yhteisöllinen senioriasuminen on itsenäistä asumista, jossa asukkailla on oma omistus- tai vuokra-asunto, mutta lisäksi käytössä on yhteisiä sisä- ja ulkotiloja. Tyypillisesti tarjolla on laaja kirja organisoitua ja vapaamuotoista toimintaa. Toimintaa järjestävät asukkaat yhdessä tai asukkaat yhteistyössä talojen ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Hallinnoijia ovat joko asukkaat yhdessä tai asukkaat osallistuvat hallinnoimiseen taustayhteisön kanssa. Asukkaat kuuluvat automaattisesti asukastoimikuntaan, joka yleensä suunnittelee toimintaa ja käsittelee asukaspalautteita. Yhteisölliset senioritalot ovat esteettömiä ja sijaitsevat lähellä palveluita ja julkisia liikenneyhteyksiä. Yhteisöllisiin senioritaloihin voi muuttaa kuka hyvänsä, joka täyttää ikäehdon (+48, +55), tai jonka perheessä yksi henkilö täyttää ikäehdon. Yhteisöllinen senioriasuminen ei ole palveluasumista eikä edellytä esimerkiksi palvelutarpeen arviointia.

Monisukupolvisia tai seniorien asumisyhteisöjä ei tilastoida erikseen, minkä vuoksi perustietoja seniorien asumisyhteisöistä on niukasti. Monissa aiemmissa hankkeissa on tarkastelu ikäystävällistä asumista sekä välimuotoisen asumisen malleja. SENORA-hanke jatkaa tätä työtä, mutta syventää erityisesti yhteisöllistä senioriasumista koskevaa tietoa. Hankkeessa tarkastellaan myös digitaalisten välineiden ja palveluiden käyttöä tapaustutkimuksen kohteissa kommunikaatiovälineenä sekä digitaalisten välineiden roolia yhteisöllisyyden rakentamisessa.

Tavoite

Hankkeen tavoitteina on

1) Kartoittaa Suomessa toteutettuja yhteisöllisen senioriasumisen malleja

2) Tutkia asukkaiden kokemuksia yhteisöllisestä senioriasumisesta, hyvin toimivista malleista ja kehittämisen kohteista

3) Kerätä tietoa seniorijärjestöjen, rakennuttajien, kuntien ja hyvinvointialueiden edustajien näkemyksistä yhteisöllisen senioriasumisen tarpeesta, rakentamisen edellytyksistä ja esteistä, sekä tulevaisuuden suunnista

Vaikutus

Hankkeessa tuotetaan tietoa yhteisöllisen senioriasumisen tilanteesta Suomessa, yleisyydestä, kohteiden sijainnista, omistus- ja hallintamuodoista, rakennuttajista, asukasmääristä sekä asukaskokemuksista. Hanke tuottaa siten perustietoa yhteisöllisestä senioriasumisesta Suomessa, sekä siitä millaiset tekijät ovat keskeisiä asukastyytyväisyydelle ja hyvän yhteisön muodostumiselle. Lisäksi hankkeessa tuotetaan uutta tietoa siitä, millaisia ongelmia ja haasteita rakentamiseen ja erilaisiin malleihin sisältyy ja miten erilaisia malleja pitäisi asukkaiden näkökulmasta kehittää, jotta ne vastaavat erilaisten asukasryhmien tarpeisiin.

Hankkeen tuottama tieto tarjoaa välineitä alue- ja kaupunkisuunnitteluun sekä asuinrakentamiseen. Hankkeen loppuraportti tarjoaa myös seniorikansalaisille tietoa erilaisista yhteisöllisen senioriasumisen vaihtoehdoista oman asumisen suunnitteluun.

Rahoitus

Hanketta rahoittavat Suomen Ympäristöministeriö, Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare) Tampereen yliopisto, sekä Jyväskylän Sotainvalidien Asuntosäätiö sr.

Yhteistyökumppanit

Vanhustyön keskusliitto (VTKL)

YH-kodit

Varttuneiden asumisoikeusyhdistys JASO, Jyväskylä

Aktiiviset Seniorit ry., Helsinki

Omatoimi, Saarijärven seudun asumisoikeusyhdistys, Saarijärvi

Setlementtiasunnot Oy