Esittely

Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston RURAL COPE -hanke tarttuu haasteeseen julkisten palvelujen tarjoamisesta harvaan asutuilla seuduilla. Maaseudun palvelutarjonta on muutoksessa, ja palvelujen tuotantoon pitäisi löytää uusia keinoja. Hanke tutkii yhteisölähtöisiä yhteiskunnallisia yrityksiä toimijoina, jotka voivat tarjota innovatiivisia palvelumalleja maaseudulle, muokaten perinteisiä julkisen hallinnon toimintatapoja.

Tausta

RURAL COPE ‑hanke (Integration of rural communities into public-service delivery) tutkii, miten maaseudun ja muiden resurssiniukkojen alueiden yhteisöjä voidaan integroida julkisten palvelujen tuottamiseen vastuullisella, kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Hankkeen lähtökohtana on havainto hyvinvointivaltion kohtaamista haasteista: väestön ikääntyminen, muuttoliike, niukat julkiset resurssit ja palvelujen keskittyminen uhkaavat erityisesti maaseutualueiden elinvoimaa ja palvelujen saatavuutta.

Tarkastelemme yhteisölähtöistä yhteistuotantoa (community co-production), jossa paikalliset asukkaat ja yhteisölähtöiset yhteiskunnalliset yritykset (Community-Based Social Enterprises, CBSE) osallistuvat aktiivisesti palvelujen tuottamiseen yhdessä paikallishallinnon kanssa. Tutkimuksen keskiössä ovat vastuullisuuden, tilivelvollisuuden ja vastavuoroisuuden teemat sekä se, miten nämä rakentuvat yhteisöjen ja hallinnon välisessä yhteistyössä. Erityistä huomiota kiinnitämme vallan, vastuun ja resurssien jakautumiseen sekä institutionaalisiin rakenteisiin, jotka voivat joko tukea tai estää kestävää yhteistuotantoa.

Yhdistämme hankkeessa politiikka-analyysiä, laadullisia haastatteluja, vertailevaa tutkimusta ja living lab ‑analyysimenetelmää. Vertaileva tutkimus toteutetaan Suomessa ja Japanissa, jotka kohtaavat samankaltaisia maaseudun rakenteellisia haasteita mutta erilaisissa institutionaalisissa ja kulttuurisissa konteksteissa. Vertailu tuottaa uutta ymmärrystä siitä, millaiset hallintamallit ja yhteistyökäytännöt tukevat yhteisöjen toimijuutta ja hyvinvointia.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa paitsi korkeatasoista tieteellistä tutkimusta myös käytännöllisiä välineitä, kuten politiikkasuosituksia ja yhteiskehittämisen työkaluja, jotka auttavat päätöksentekijöitä ja yhteisöjä rakentamaan kestäviä, osallistavia ja sosiaalisesti oikeudenmukaisia ratkaisuja maaseudun palvelutuotantoon.

Tutkimalla toimijoiden välisiä valtasuhteita, vastuullisuutta ja vastavuoroisuutta, edistämme keskustelua hyvinvointivaltioiden tulevaisuudesta, yhteistyöhallinnosta, demokratiasta, tasa-arvosta ja maaseudun kehittämisestä. Näin ollen haastamme päättäjät suunnittelemaan tehokkaampia ja osallistavampia politiikkoja maaseudun kehittämiseksi.

Työpaketti 1: Yhteisölähtöisen yhteistuotannon institutionaaliset politiikkakehykset

Työpaketissa tarkastellaan sitä miten yhteisölähtöiselle yhteistuotannolle ja yhteisölähtöisille yhteiskunnallisille yrityksille luodaan toimintaympäristöä kansallisissa politiikkadokumenteissa. Yhteisölähtöiset yhteiskunnalliset yritykset ovat melko harvinaisia mutta joissakin konteksteissa kriittisiä toimijoita, jotka voivat tuottaa palveluita yhteistyössä julkisen sektorin kanssa.

Analyysimme kohdistuu erityisesti yhteisölähtöisten toimijoiden tukemiseen maaseutualueilla. Työpaketin keskeinen analyyttinen painopiste on vastuu- ja tilivelvollisuuskysymyksiin liittyvien politiikkalinjausten kriittisessä tarkastelussa. Tämän avulla pyritään tunnistamaan yhteisölähtöiseen yhteistuotantoon liittyviä syvälle juurtuneita ennakko-oletuksia sekä tuomaan näkyviin mahdollisia hiljaisuuksia ja valtasuhteiden epätasapainoja.

Tulokset syventävät ymmärrystä yhteisölähtöisen yhteistuotannon politiikkakehyksistä pohjoismaisen hyvinvointivaltion kontekstissa ja tarjoavat kriittisen näkökulman vastuu- ja valtakysymyksiin tarkasteltaessa CBSE-toimijoiden integroitumisesta julkiseen palvelutuotantoon.

Työpaketti 2: Vastavuoroisuus maaseutuyhteisön ja kunnan välisessä palvelujen yhteistuotannossa

Työpaketissa tarkastellaan, miten vastavuoroisuus rakentuu yhteisölähtöisten yhteiskunnallisten yritysten ja kuntien välisessä yhteistyössä maaseutualueilla. Yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yritys on paikallisyhteisöstä nouseva toimija, joka tuottaa palveluja alueen tarpeisiin ja vahvistaa paikallista elinvoimaa. Maaseudulla nämä yritykset voivat täydentää kunnan palveluja ja tuoda uusia ratkaisuja tilanteisiin, joissa palvelut ovat vähentyneet tai puuttuvat kokonaan. Yhteistyö ei kuitenkaan synny itsestään. Se rakentuu vastavuoroisuudesta – siitä, että molemmat osapuolet kokevat saavansa yhteistyöstä hyötyä ja pystyvänsä vaikuttamaan yhteiseen tekemiseen. Työpaketissa tarkastelemme, millaisia odotuksia, velvollisuuksia ja käytäntöjä tähän vastavuoroisuuteen liittyy, ja miten ne vaikuttavat luottamukseen, vallankäyttöön ja vastuullisuuteen.

Työpaketti tuottaa uutta ymmärrystä siitä, miten yhteisölähtöiset yhteiskunnalliset yritykset ja kunnat voivat rakentaa tasapainoista ja molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä maaseudun palvelujen tuottamisessa. Tulokset tarjoavat konkreettisia keinoja yhteistyön vahvistamiseen ja auttavat tunnistamaan vastavuoroisuuden merkityksen paikallisten palvelujen kehittämisessä. Suomessa tämänkaltaisten yritysten potentiaalia ei ole vielä hyödynnetty täysimääräisesti – työpaketin havainnot tukevat sen parempaa käyttöönottoa ja paikallista palveluinnovointia.

Työpaketti 3: Vertaileva analyysi – vastuusuhteet ja vastavuoroisuus yhteisölähtöisessä yhteistuotannossa Suomessa ja Japanissa

Työpaketti keskittyy kysymykseen siitä, miten vastuu- ja tilivelvollisuussuhteet sekä vastavuoroisuus rakentuvat yhteisölähtöisessä yhteistuotannossa, missä CBSE-toimijat ja julkinen hallinto tuottavat yhdessä kanssa tehtävässä yhteistyössä julkisten palvelujen tuottamisessa sekä miten vastavuoroisuus heijastuu näissä vastuusuhteiden kehyksissä. Yhteisöjen voimaannuttaminen voi lisätä yhteisöjen valmiuksia yhteisölähtöiseen yhteistuotantoon ja auttaa kehittämään strategioita mahdollisten vastuu- ja tilivelvollisuushaasteiden hallitsemiseksi (Löeffler & Bovaird, 2021; Perikangas ym., 2024). Samalla paikallishallintojen toimintakykyä voivat rajoittaa esimerkiksi resurssien niukkuus ja lainsäädännölliset esteet. Vertailevan analyysin avulla tarkastelemme, miten vastuut, odotukset ja vastuuvelvollisuus jäsentyvät ja sovitaan yhteisölähtöisessä yhteistuotannossa erilaisissa toimintaympäristöissä. Hyödynnämme vertailevaa lähestymistapaa kahdessa erilaisessa kontekstissa Suomessa ja Japanissa.

Työpaketti 4: Mukautuvan hallinnan institutionaaliset ratkaisut yhteisölähtöisten toimijoiden ja julkisen palvelutuotannon yhteensovittamiseen

Työpaketissa tarkastellaan, miten maaseutualueiden paikallisiin tarpeisiin voidaan vastata yhteistyössä julkisen hallinnon ja paikallisyhteisöjen kanssa. Lähtökohtamme on, että monet palvelujen puutteisiin ja palvelutarjontaan liittyvät haasteet voidaan ratkaista paikallisesti, mutta osa edellyttää muutoksia hallinnon rakenteisiin, lainsäädäntöön ja johtamiskäytäntöihin. Työpaketin tehtävänä on selvittää, miten yhteisölähtöisten toimijoiden osallistuminen julkisten palvelujen tuottamiseen vaikuttaa julkiseen hallintoon laajemmin. Tavoitteena on ymmärtää, millaiset toimintatavat ja rakenteet tukevat toimivaa yhteistyötä maaseutuympäristöissä ja miten julkisia perusarvoja, kuten vastuullisuutta, luotettavuutta ja ammattimaisuutta, voidaan vahvistaa. Tuloksena tuotetaan kokonaiskuva siitä, miten palvelujen yhteistuotantoa voidaan edistää kestävällä tavalla ja miten julkista hallintoa voidaan kehittää joustavammaksi ja paremmin paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi.

Rahoitus

Suomen Akatemia

Yhteistyökumppanit

Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kumppanina Japanissa toimii Osakan yliopisto.