Yrittämisessä ja kevytyrittämisessä on hyvät ja huonot puolensa, joita esitellään Reittioppaan muissa osioissa. Tässä yhteydessä vertaillaan arvonlisäveron, vakuutusten, poistojen ja työssäoloehdon määräytymistä näissä kahdessa toimintamuodossa.
ALV
Kaikissa laskutuspalveluiden kautta lähetetyissä laskuissa on 24 prosentin arvonlisävero, koska laskutuspalveluyritys on alv-velvollinen ja tilittää keräämänsä arvonlisäverot valtiolle. Kevytyrittäjä ei kuitenkaan ole alv-velvollinen eikä näin ollen voi tehdä alv-vähennyksiä omista kuluistaan eikä hän voi myöskään hakea alv:n alarajahuojennusta. Tilanteesta riippuen, näillä asioilla ei välttämättä ole suurta merkitystä, mutta niiden taloudellisen vaikutuksen joutuu kukin arvioimaan itse omalla kohdallaan.
Tapaturma- ja vahinkovakuutukset
Yrittäjä hankkii itselleen tapaturma- ja vahinkovakuutukset vakuutusyhtiöstä ja ne ovat sen jälkeen voimassa. Jotkut laskutuspalveluyritykset ovat hankkineet asiakkailleen tapaturma- ja vahinkovakuutukset ja niistä maksetaan palveluhinnassa. Vakuutusten voimassaolo edellyttää joka toimeksiannon yhteydessä työnaloitusilmoituksen tekemistä. Kevytyrittäjän on syytä selvittää huolellisesti etukäteen, miten vakuutukset hänen käyttämässään laskutuspalvelussa toimivat.
Arvonlisäveron alarajahuojennus – mitä se tarkoittaa?
Arvonlisäveron alarajahuojennus – vero.fi
Yritä.fi: Kevytyrittajyys, eli laskutuspalvelu
Verotuksessa tehtävät poistot
Yrittäjä tai yritys voi vähentää verotettavasta tuloksestaan tekemänsä isommat hankinnat. Kevytyrittäjä ei voi niin tehdä. Poistoista lisää Reittioppaan Miten aloitan yritystoiminnan? -osiossa.
Työssäoloehto ja työttömyysvakuutus
Niin sanotun työssäoloehdon suhteen kevytyrittäjä on erikoisessa asemassa. Kun kevytyrittäjä on työttömyysturvassa yrittäjä, ei kevytyrittäjänä tehtyä työtä voida hyväksyä palkansaajan työssäoloehtoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa palkansaajien työttömyyskassasta, kevytyrittäjän on pitänyt täyttää työssäoloehto kassassa jo aiemman työ- tai virkasuhteen perusteella.
Työskentelemällä kevytyrittäjänä ei voi kuitenkaan täyttää työssäoloehtoa palkansaajakassassa uudelleen. Jos siis työttömyys tai sivutoiminen työskentely kevytyrittäjänä jatkuu enimmäismaksuajan jälkeen, kevytyrittäjä joutuu hakemaan työttömyysetuutta Kelasta.
Kevytyrittäjä voi ottaa työttömyysvakuutuksen yrittäjien työttömyyskassasta. Jäsenmaksu yrittäjäkassassa on kuitenkin korkeampi kuin palkansaajakassassa. Näin on, koska yrittäjät rahoittavat työttömyysvakuutuksestaan suuremman osan itse kuin palkansaajat.
