Arvonlisävero

Arvonlisävero

Ensimmäinen asia, joka arvonlisäveron suhteen tulee ymmärtää on, että se ei ole sinun rahaasi ollenkaan, vaan se kuuluu valtiolle. Raha vain kulkee sinun tilisi kautta valtion kassaan.

Yritykset ovat arvonsisäverovelvollisia eli niiden tulee kerätä asiakkailtaan arvonlisäveroa (alv) myymiensä tuotteiden ja palveluiden hinnassa ja tilittää keräämänsä verot valtiolle. Yleinen arvonlisäverokanta Suomessa on 24 prosenttia. Tämä tarkoittaa siis käytännössä, että jos yritys on ajatellut laskuttaa asiakkaaltaan 1000 euroa, sen tulee lisätä hintaan 24 % arvonlisäveroa eli tässä tapauksessa 240 euroa. 1240 euroa on siis asiakkaan maksama hinta tuotteesta tai palvelusta.

Yrittäjä tilittää keräämänsä alv:n valtiolle, mutta arvonlisäverovelvollisena hän saa omiin hankintoihinsa sisältyvän alv:n palautuksena siltä osin, kun näitä hankintoja on käytetty yrityksen arvonlisäverovelvollisessa toiminnassa.

Kun yrittäjä neuvottelee asiakkaansa kanssa palvelun tai tuotteen hinnasta, on tärkeää, että molemmat ymmärtävät keskustellaanko silloin alvillisesta vai alvittomasta hinnasta? Yksityishenkilöille myytäessä alv yleensä sisällytetään ilmoitettavaan hintaan. Yritysten välisessä kaupankäynnissä taas hinnat ovat yleensä verottomia, sillä ostajayritys voi todennäköisesti vähentää alv:n omassa verotuksessaan, ja on tehnyt budjetointinsa todennäköisesti verottomilla hinnoilla.

On siis turvallisempaa suullisesti ilmoittaa ensin alvillinen hinta, ja jos asiakas säikähtää sen korkeutta, voi lisätä, että ”…sisältäen tietysti alv:n 24% …”.

Laskussa hinta ja alv-osuus ilmoitetaan esimerkiksi näin: 1000 euroa (alv 0%) tai 1240 euroa (alv 24%). Ostajan tulee siis ymmärtää, että tuohon alv-0-hintaan lisätään 24 %. Jos tuotteen tai palvelun myyjä ei ole arvonlisäverovelvollinen, tämä seikka pitää selkeästi mainita laskussa. Laskuissa täytyy myös selkeästi näkyä, millaista palvelua tai tavaraa kaupataan ja mihin arvonlisäverokantaan se kuuluu.

Yritykset, joiden liikevaihto jää alle 10 000 euron, ovat vapautettu alv:n keräämisestä. Tämä säästää yrittäjän hallinnollista työtä, mutta toisaalta yrittäjä ei voi myöskään saada alv-palautusta. Tässä yhteydessä tulee mainita ns. alv:n alarajahuojennus, josta alempana lisää.

Myös yli 10 000 euron liikevaihtoa tekevät yritykset voivat joissain tapauksissa toimia alv-velvollisuuden ulkopuolella. Tämä on mahdollista, jos yrityksen myymät tavarat tai palvelut ovat määritelty arvonlisäverottomiksi eli ne ovat arvonlisäverosta vapaata toimintaa (esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoitoalan toiminta).

Arvonlisäverokannat eli alv-prosentit tarkoittavat arvonlisäverotuksen prosenttimääriä. Vuonna 2020 alv-verokannat Suomessa ovat samat kuin edellisvuonnakin eli 24, 14 ja 10 prosenttia. Eri tuotteilla ja palveluilla voi siis olla eri alv-prosentti.

Arvonlisäverot ilmoitetaan kausittain Verohallinnolle ja maksetaan OmaVero-palvelussa.

Ilmoituskausi voi olla kuukauden, neljännesvuoden tai vuoden pituinen jakso. Verot tulee ilmoittaa ja maksaa verokautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä. Eli esimerkiksi helmikuun arvonlisäverot pitää hoitaa viimeistään huhtikuun 12. päivä.

Pidempää ilmoituskautta voi kuitenkin anoa pienen liikevaihdon perusteella. Jos yrityksen liikevaihto on kalenterivuonna enintään 30 000 euroa, se voi maksaa alvit kerran vuodessa. Sivutoimisen yrittäjä, jolle kertyy vain vähän kuitteja, kannattaa tehdä juuri näin.

Pienyrittäjät voivat tilittää arvonlisäveronsa maksuperusteisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että arvonlisäverojen maksupäivä lasketaan vasta siitä hetkestä, jolloin asiakkaan maksu oikeasti saapuu yrityksen tilille. Jos olet suorittanut työn tammikuussa, mutta asiakas maksaa vasta maaliskuussa, sinun tulee tällöin tilittää kyseiset arvonlisäverot toukokuun 12. päivään mennessä.

Kuitit hankinnoista, pienistäkin, kannattaa alusta alkaen toimittaa kirjanpitäjälle sähköisesti, se helpottaa kirjanpitoa ja säästää aikaa ja rahaa. Kirjanpitäjä ei voi tehdä alv-vähennyksiä sellaisista ostoista, joista ei ole esittää kuittia.

Arvonlisäveron alarajahuojennus

Vaikka yrityksen toiminta olisi alkuvaiheessa pienimuotoista, kannattaa arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautumista harkita. Yritys pystyy tällöin vähentämään omiin hankintoihinsa sisältyneen arvonlisäveron ja tekemään ns. arvonlisäveron alarajahuojennuksen.

Alv:n alarajahuojennus on pientä liiketoimintaa pyörittäville yrittäjille suunnattu verohelpotus. Siitä hyötyvät sellaiset arvonlisäverovelvolliset yritykset, joiden tilikauden liikevaihto on alle 30 000 euroa. Mitä pienempi liikevaihto sen suurempi huojennuksen suhteellinen hyöty on. Yritysmuoto ei vaikuta huojennukseen.

Alarajahuojennus tarkoittaa sitä, että valtio ei peri kaikkia sille kuuluvia arvonlisäveroja itselleen, vaan antaa ne yrittäjälle. Eli yrittäjä maksaa vain osan arvonlisäverosta ja jäljelle jäävät arvonlisäverot muuttuvat yrityksen tulokseksi, josta toki maksetaan sitten tuloveroa.

Yrittäjän pitää kuitenkin itse muistaa hakea huojennusta. Tämä tehdään verkossa tilikauden viimeisen alv-ilmoituksen yhteydessä ja jos ilmoituksia on vain yksi, niin sen ainokaisen yhteydessä.

Jos yrittäjä ei ilmoittaudu alv-rekisteriin, mutta liikevaihto ylittääkin 10 000 euroa, joutuu yritys maksamaan alvit takautuvasti koko tilikauden myynnistä. Mikäli taas yritys liittyy alv-rekisteriin, mutta liikevaihto jääkin alle kymppitonnin, saa yritys kaikki maksamansa alvit takaisin arvonlisäveron alarajahuojennuksen ansiosta.

Alv-rekisteriin kannattaa siis ilman muuta liittyä, jos hiukankaan uskoo, että liikevaihto saattaisi kohota 10 000 euron rajapyykin yli.

Miten arvonlisäveron alarajahuojennus lasketaan?

Mikäli yritys kuuluu alv-rekisteriin, mutta sen liikevaihto jää tilikauden aikana alle 10 000 euron, se voi hakea verottajalta takaisin kaikki maksamansa arvonlisäverot. 10 000-30 000 euron liikevaihdolla saat takaisin osan maksetuista arvonlisäveroista – tällöin kyseessä on niin sanottu osittainen huojennus. Alla olevista linkeistä löydät alarajahuojennuksen laskuperiaatteen ja Verohallinnon laskurin.

Arvonlisäveroon liittyy monia yksityiskohtia, kuten käänteinen arvonlisävero, mutta niihin ei tässä yhteydessä perehdytä.

Arvonlisäveron alarajahuojennus ja sen laskeminen

https://go.accountor.fi/arvonlisavero-alv/#alv-alarajahuojennus

https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/tietoa-yritysverotuksesta/arvonlisaverotus/arvonlisaveron_alarajahuojennu/arvonlis%C3%A4veron-alarajahuojennuslaskuri/

Lisää arvonlisäverosta

https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/tietoa-yritysverotuksesta/arvonlisaverotus/

https://yrityksen-perustaminen.net/arvonlisavero/

Maksuperusteinen kirjanpito

https://go.accountor.fi/maksuperusteinen-kirjanpito-ja-alv/?utm_source=yrityksen-perustaminen.net&utm_medium=referral&utm_campaign=us-accountorgo&utm_content=referral

Mitä hyötyä y-tunnuksesta

https://www.taloustaito.fi/tyo-elake/kevytyrittaja-tiedatko-taman-y-tunnus-tuo-sinulle-verohyotyja/#c9f1c1e2