Tausta
Vastaanottokeskuksissa asuvien lasten määrä ja heidän siellä viettämänsä aika ovat kasvaneet 2000-luvulla Suomessa. Turvapaikanhakijana maahan saapuvat lapset perheineen asutetaan vastaanottokeskuksiin tai yksityismajoitukseen odottamaan Maahanmuuttoviraston päätöstä turvapaikkahakemukseen.
Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuksien väylät ruuhkautuivat vuosien 2015–2017 aikana, ja tuon ruuhkautumisen seuraukset ovat edelleen näkyvissä: Kiireessä tehtyjä päätöksiä on viety hallinto-oikeuksien sekä korkeimman oikeuden kautta takaisin Maahanmuuttovirastoon uudelleen tutkittaviksi, joidenkin tapausten kohdalla useita kertoja.
Koska jokainen päätösprosessi on hidas, ovat odotusajat venyneet niin pitkiksi, että osa lapsista on viettänyt koko varhaislapsuutensa vastaanottokeskuksissa.
Vuonna 2022 alkaneen Venäjän hyökkäyssodan takia kotinsa jättäneitä ja turvaa hakevia ukrainalaisia[1] varten säädettiin mahdollisuus tilapäiseen suojeluun[2], joka tarkoittaa vuodeksi kerrallaan myönnettävää oleskelulupaa Suomeen. Tilapäiseen suojeluun perustuva oleskelulupaprosessi on nopea[3].
Vastaanottokeskuksissa on siis tällä hetkellä majoittuneena ihmisiä, joista osa on asunut niissä jo yli seitsemän vuotta sekä ihmisiä, jotka ovat saapuneet vuosien 2022 ja 2023 aikana.
Tavoite ja tehtävät
Tutkimukseni avulla tuotan tietoa translokaalin lapsuudentutkimuksen kentälle hyödyntäen etnografista tutkimusotetta, taidelähtöisiä työtapoja sekä tuotetun aineiston uusmaterialistista luentaa.
Toisin sanoen teen tutkimusta sellaisten lasten kanssa, joilla on sidoksia moniin maantieteellisiin paikkoihin. Tuotan tietoa yhdessä lasten kanssa toimien, heidän arkeaan havainnoiden, lasten elämässä läsnä olevien henkilöiden kanssa keskustellen sekä taidelähtöisiä tuokioita toteuttaen.
Tutkin muun muassa
- millaisia merkityksiä turvapaikanhakuprosessin keskeneräisyyden tai kotimaassa käytävän sodan tuottama epävarmuuden tila tuo lasten arkisiin toimiin?
- millaisia lapsuuksia vastaanottokeskuksen tavarat, tilat ja säännöt mahdollistavat – mitä lapset itse kaipaavat ja toivovat?
- miten ajan kulumisen, odottamisen ja tulevaisuuden suunnittelun teemat näkyvät lasten elämässä?
Tutkimukseni avulla mahdollistuu lasten näkökannan huomioiminen heidän arkeaan koskevassa päätöksenteossa.
Vaikuttavuus
Maahanmuuttoon liittyvä tiedon tuotanto tulee olemaan vastaisuudessa aina vain tärkeämpää polarisaation ehkäisemiseksi sekä ihmisiä kunnioittavien käytäntöjen kehittämiseksi.
Tutkimukseni tarjoaa yhteisöille ja yhteiskunnalle mahdollisuuden kuulla lasten kokemuksia siitä, millaista on viettää lapsuuttaan vastaanottokeskuksessa. Tämän tiedon avulla sekä viranomaiset että muut toimijat voivat kehittää toimintaansa paremmin lasten tarpeet ja tilanteet huomioivaan suuntaan.
Tuotetun tiedon avulla on mahdollista muokata lasten kasvua ja kehitystä tukevia käytäntöjä inklusiivisempaan suuntaan, jotta kaikki Suomessa asuvat lapset voisivat tuntea kuuluvansa paikalliseen ja valtakunnalliseen yhteisöön ja kokisivat, että heitä kuullaan ja että heillä on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan arkeensa.
Rahoittajat
Tutkimustani rahoittavat
Oskar Öflunds Stiftelse sr – 5 000€
Koneen Säätiö – 136 400€
[1] Tilapäistä suojelua voivat saada ukrainalaisten lisäksi Ukrainassa laillisesti oleskelleet Schengen-alueen ulkopuolisista maista tulleet henkilöt sekä kansainvälistä suojelua saaneet Ukrainassa oleskelleet henkilöt ja näiden perheet. https://migri.fi/ukk-ukraina
[2] Tilapäinen suojelu perustuu EU:n tilapäisen suojelun direktiiviin, jota käytetään nyt ensimmäistä kertaa. https://intermin.fi/ukraina/tilapainen-suojelu
[3] Tilapäisen suojelun hakemuksen käsittelyaika on Migrin oman arvion mukaan noin kaksi viikkoa, oleskelulupakortin saa noin kuukauden sisään hakemuksen vireillepanosta. https://migri.fi/ukk-ukraina
