Uusin kansalaiskyselyyn perustuva analyysimme osoittaa, että moni suomalainen jättää osallistumatta yhteiskunnallisiin keskusteluihin, koska kokee keskusteluilmapiirin liian kärjistyneeksi tai pelkää joutuvansa arvostelun kohteeksi. Analyysimme julkaistiin Media & Viestintä -lehdessä 49(2).
Tutkimuksessa tarkastelimme, miten nykyinen keskustelukulttuuri vaikuttaa kansalaisten osallistumishalukkuuteen ja millaisena median rooli nähdään tässä tilanteessa. Aineistona oli valtakunnallinen kysely, johon vastasi tuhat suomalaista kesällä 2025.
Kysely sisälsi väittämät osallistumisen esteistä ja median toimintatavoista sekä avoimen kysymyksen hankaliksi koetuista aiheista perusteluineen. Analyysissa kvantitatiivinen tarkastelu yhdistettiin laadullisen sisällönanalyysin. Tulokset osoittavat, että merkittävimmät osallistumista heikentävät tekijät ovat kärjistynyt keskusteluilmapiiri sekä pelko leimautumisesta tai arvostelun kohteeksi joutumisesta. Hankaliksi koettuja aiheita olivat erityisesti politiikka, moninaisuus ja yhdenvertaisuus, elämänkatsomus sekä maahanmuutto.
Median toimintatapojen haasteet polarisoituneissa aiheissa
Median rooli nähtiin keskeisenä: vastaajat odottivat journalistiselta medialta moniäänisyyttä, puolueettomuutta ja tutkittuun tietoon perustuvaa sisältöä, mutta kritisoivat yksipuolisuutta, poliittista värittyneisyyttä ja huonolaatuisuutta, kuten kohu-uutisointia. Monet kokivat, että median tulisi luoda tilaa rakentavalle keskustelulle myös niistä aiheista, jotka jakavat mielipiteitä. Sosiaalinen media koettiin vastakkainasettelua ja väärinymmärryksen riskiä lisääväksi, mutta samalla osallistumismahdollisuuksia tarjoavaksi.
Tulokset muistuttavat, että demokratian kannalta ongelmallista ei ole ainoastaan äänekäs polarisaatio. Yhtä merkittävää on se, jos yhä useampi kansalainen kokee, ettei voi osallistua keskusteluun turvallisesti tai tulla kuulluksi ilman leimautumisen pelkoa. Kun osa ihmisistä vetäytyy julkisesta keskustelusta, yhteiskunnallinen moniäänisyys kapenee ja kärjekkäimmät mielipiteet saavat lisää näkyvyyttä.
Tutkimuksemme mukaan rakentavan keskustelukulttuurin vahvistaminen ei tarkoita erimielisyyksien poistamista. Päinvastoin demokratia tarvitsee erilaisia näkemyksiä ja avointa väittelyä. Olennaista on, että keskusteluun voidaan osallistua ilman leimaamisen tai sosiaalisen eristämisen pelkoa.
Lue lisää: Mäkinen, M. & Pienimäki, M. (2026). Hiljentyvät kansalaiset: Kokemuksia kärjistyneestä keskusteluilmapiiristä ja median roolista. Media & Viestintä, 49(2), 33–51.