Ajankohtaisessa Pintahygienian kehittäminen muuttuvassa epidemiatilanteessa -hankkeessa tuotettiin näyttöön perustuvaa, pilotoinnilla todennettua tietoa päivittäissiivouksen tehokkuudesta.
− Tietoa hyödyntämällä voidaan minimoida taudinaiheuttajien leviäminen julkisissa tiloissa ja yritysten tarjoamien palvelujen yhteydessä, kertoo Tampereen ammattikorkeakoulun puhtaanapidon lehtori Leila Kakko.
− Keräsimme pinta- ja ilmanäytteitä sairaalaympäristöstä COVID-19-potilaita hoitavista yksiköistä. Näytteet analysoitiin Tampereen yliopiston virologian laboratoriossa. Tutkimme myös viruksen säilymistä eri pinnoilla. Testasimme sen hävittämistä laboratoriossa simuloimalla pintojen kosteapyyhintää yleispuhdistusaineella. Referenssinä oli myös desinfioiva aine, Kakko kertoo.
− Tutkimme lisäksi Living Lab -testiympäristössä sitä, miten virusmarkkerit leviävät kahdessa erityyppisessä ruokailutilassa normaaleissa ateriointitilanteissa.
Tutkittua tietoa tartuntavaaran hallintaan tarvitaan
Business Finlandin rahoittamassa Co Creation-hankkeessa järjestettiin myös kyselyjä ja haastattelututkimuksia siivouspalveluyrityksille ja jälleenmyyjille sekä työpajoja yritysten kanssa.
– Niissä pääsimme hankkeemme ytimeen. Olemme tehneet korkeakouluyhteisössä tehokkaasti töitä puoli vuotta. Tulokset ovat erittäin mielenkiintoisia, kertoo hanketta johtanut virologian professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta.
Opiskelijat tekivät kyselyitä kahviloiden ja ravintoloiden asiakkaille.
− Tuloksista ilmenee, että asiakkaiden mielestä siivouskäytänteiden muutokset eivät aina ole riittäviä. Varsinkin epidemian alussa osa asiakkaista ajatteli, että mitä enemmän desinfiointia, sen parempi, Kakko toteaa.
Hänen mukaansa moni siivousliike on kehittänyt koronasiivouksesta uuden palvelutuotteen. Asiakkaille on tehty konsulttipalveluna myös epidemianaikaisia toimintaohjeita.
− Haasteina ovat olleet tuotteiden saatavuus ja hintojen nousu. Epidemian alkuaikoina käsidesiähän ei tahtonut saada riittäviä määriä kasvaneeseen kysyntään nähden, Kakko muistuttaa.
Kaikki puhdistusaineet puhdistivat virusta kohtalaisen tehokkaasti eri pinnoilta
Tampereen yliopiston virologian laboratoriossa tutkittiin puhdistusaineiden vaikutusta virussaastumien poistoon eri pintamateriaaleilla.
– Käytimme endeemistä koronavirusta, joka on samankaltainen kuin pandemian aiheuttanut koronavirus SARS-Cov-2, mutta jolla kokeet on helpompaa ja turvallisempaa toteuttaa. Tulokset itsessään ovat varmasti hyvin pitäviä myös pandemian aiheuttaneen SARS-CoV-2-koronaviruksen osalta, kertoo dosentti Sami Oikarinen Tampereen yliopiston ympäristöterveyden tutkimusryhmästä.
Kokeessa pintamateriaalit saastutettiin levittämällä niille 50 000 infektoivaa viruspartikkelia. Testialustoina olivat korkeapainelaminaatti, jauhemaalattu pinta, lakattu puupinta, messinki ja lasi.
– Sitten pyyhimme pinnat mikrokuitupyyhkeillä, jotka oli kostutettu erilaisiin yleispuhdistusaineisiin tai desinfioivaan puhdistusaineeseen.
Testissä käytettiin kolmea eri puhdistusainetta ja yhtä desinfioivaa puhdistusainetta.
− Otimme pyyhkäisynäytteet, ja tutkimme, kuinka paljon virusta saimme kerättyä takaisin ja paljonko virussaastumista jäi.
Pyyhintä ei poistanut virusta kokonaan pinnoilta.
− Lasi näyttää olevan paras puhdistuvuusmielessä, sillä virusjäämä oli vähäinen puhdistuksen jälkeen. Messingistä ja lakatusta puupinnasta löytyi hieman korkeammat virusjäämät ja korkeapainelaminaatista löytyi tuhansia partikkeleita. Jauhemaalatun pinnan puhdistuvuus oli heikointa, summaa Oikarinen.
− Yleisesti voidaan sanoa, että desinfioiva aine puhdisti tehokkaimmin. Kaikki puhdistusaineet puhdistivat virusta kohtalaisen tehokkaasti pois pinnoilta. Koronavirus näyttää tarttuvan eri pintamateriaaleihin eri voimakkuudella. Tietyt pinnat ovat helpommin puhdistettavia, ja kaiken kaikkiaan puhdistusaineilla oli suuri merkitys pintojen puhdistamiseen, Oikarinen sanoo.
Koronaviruksen esiintyminen potilashuoneiden pinnoilla
TAYSin kanssa yhteistyössä tutkittiin sitä, leviääkö COVID-19-potilaiden hoitohuoneiden pinnoille SARS-CoV-2-virusta. Tutkimus tehtiin Acuta-päivystyksessä, infektio-osastolla, lasten päivystysosastolla ja teho-osastolla hoitohuoneen yleisistä tiloista, potilaan lähellä olevista tiloista ja WC-tiloista.
– Tutkimme myös sitä, poistaako siivous mahdollisen viruksen pinnoilta, ja löytyykö virusta PCR-osoituksella, kertoo erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Anna Hyvärinen TAYSista ja Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Näytteet kerättiin ennen sairaalan siivousohjeen mukaista siivousta ja sen jälkeen.
− Testasimme eri pinnoilta keräämämme pyyhkäisynäytteet nukleiinihappomonistusmenetelmällä. Analyysillä näimme, sisältääkö näyte koronavirusta. PCR ei anna tietoa viruksen tartuttavuudesta, joten voimakkaimmin positiivisten näytteiden infektiokyky testattiin vielä viljelymenetelmällä.
Siivous vähentää viruskontaminaatiota sairaalaympäristössä
Koronaviruspotilaiden hoitohuoneiden pinnoilta löytyi SARS-CoV-2-viruksen nukleiinihappoa, eli pinnoilla oli viruskontaminaatioita. Näytteitä kerättiin 847, joista on analysoitu puolet. Positiivisia näytteitä ennen siivousta otetuista on löytynyt noin 16 prosenttia ja siivouksen jälkeen noin 6 prosenttia.
Tutkimuksessa todettiin, että siivous vähentää virusta pinnoilta, mutta ei aina poista sitä kokonaan.
– Tähän mennessä tutkituista virusnäytteistä yksikään ei soluviljelmässä kasvanut, eli havaitut virukset eivät olleet tartuttamiskykyisiä. Viruspitoisuudet olivat yleensä hyvin matalia. Jotta virus olisi tartuttava, sitä tarvitaan noin 100 kertaa enemmän. Analyysit ovat kesken, ja voi olla, että teemme uusia havaintoja, Hyvärinen painottaa.
Altistumisia mallinnettiin todellisissa ravintolatiloissa
Living Lab -testit järjestettiin TAMKin Catering Studiolla ja Norlandia Care -potilashotellin ravintolassa.
– Ruokailijoilla oli paikanninlaitteet, joilla mittasimme altistumisia lähikontakteista ja määritimme ruokailutilan riskikohteita tartuntavaaraa ajatellen. Laitoimme osallistujien käsiin ja valikoituihin pintoihin osallistujille turvallisia, yksilöllisiä PCR-merkkiaineita mallintamaan viruksen leviämistä kosketuksen välityksellä. Kuvasimme käsidesityksen onnistumisen fluoresoivan merkkiaineen avulla UV-valossa, kertovat fysiikan lehtori Sampo Saari ja teollisuusteknologian lehtori Teemu Heinimäki TAMKista.
Analysointi osoitti, että kämmenpuolen desinfiointi onnistui lähes aina, mutta kämmenselän, peukalon alueen, sormien selkämyksen ja rystysten desinfiointi jäi puutteelliseksi.
Turvavälitkään eivät kokeissa täysin toteutuneet.
– Vaaranpaikkoja oli useita, kun ruokailijat istuivat samoissa pöydissä alle 2 metrin etäisyydellä toisistaan. Ruokailijoiden saapuminen pienillä aikaväleillä aiheutti myös ongelmakohtia.
Ristikontaminaatiota syntyi, sillä asiakkaiden merkkiaineita löytyi ruokailupöydiltä ja muilta ruokailijoilta. Ensimmäisen kattauksen merkkiainetta löytyi kakkoskattauksesta.
– Tarjoilijasta löytyi erään asiakkaan merkkiainetta, ja häneltä se näyttäisi siirtyneen yhdeksälle henkilölle. Tämä on merkityksellinen tieto erityisesti, jos henkilö olisi tartuttava, Saari toteaa.
Norlandia Care -potilashotellissa markkereiden leviäminen oli heikompaa. Norlandian käytännöt vaihtaa buffetin ottimet puolen tunnin välein sekä sijoittaa istumapaikat turvavälien noudattamiseen ohjaavalla tavalla vaikuttavat vähentävän leviämisriskiä.
Tulokset osoittavat, että meillä on vielä petrattavaa
Hyvärinen painottaa, että käsidesiä on syytä käyttää riittävä määrä ja muistaa kämmenselät. Henkilökunnan tulee käyttää maskeja ja kertakäyttökäsineitä sekä huolehtia käsihygieniasta.
− Aivastelu ja yskiminen muodostavat herkästi leviäviä aerosoleja, eli sairaana jäädään kotiin. Turvavälit tuolien sijoittelussa ovat tärkeitä. Buffet-ruokailussa ottimien säännöllinen vaihto pienentää pintavälitteisen viruksen leviämisen riskiä. Käsihuuhteen sijoittaminen buffet-linjaston alkuun ja ruokapöytiin, asiakaskohtaiset ottimet, pöytiin tarjoilu ja ulkoterassit vähentävät niin ikään virusten leviämistä, Hyvärinen summaa.
Muutkin taudinaiheuttajien leviämisen ehkäisytoimet ovat osin helpostikin toteutettavissa. Kerta-annospakkauksia ja ilman käsikosketusta toimivia juoma-automaatteja on hyvä suosia. Pöytien pyyhkiminen asiakkaiden välillä vähentää leviämisriskiä. Pinnat, joiden kosketusta ei voi välttää, voi pinnoittaa itsepuhdistuviksi tai käyttää puhdistettavia otepintoja.
− Hotelleissa tarjoilu voidaan hoitaa huonepalveluna. Tehokas ja toimiva ilmanvaihto vähentää virusten leviämistä. Myös take away -konseptia ja pitopalvelutoimintaa voidaan vielä jalostaa.
Tärkeä sijansa on rokotesuojan parantamisella ja rokotemyönteisyyden edistämisellä. Hyvärinen muistuttaa, että koronarokotteesta huolimatta tulee virusmuunnoksia ja että ehkäisytoimet ovat tarpeellisia myös jatkossa.
Aiheen ajankohtaisuus ja lisätutkimuksen tarve säilyvät. Jatkohankkeen suunnittelu yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa on käynnistynyt, joten lisää tutkittua ja pilotoinnilla testattua tietoa päivittäissiivouksen tehokkuudesta on luvassa.
Pintahygienian kehittäminen muuttuvassa epidemiatilanteessa (PIHY) on Business Finlandin rahoittama Co-Creation-hanke, joka alkoi 1.9.2020 ja päättyi 28.2.2021. Tutkimushankkeessa olivat mukana Tampereen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Kemvit Oy, Berner Oy, Kiilto Clean Oy, Poistoa Oy ja Norlandia Care Oy sekä useita muita suomalaisia yhteistyökumppaneita.
Lisätiedot:
Leila Kakko
Tampereen ammattikorkeakoulu
leila.kakko@tuni.fi
Kuva: Shutterstock
Teksti: Hanna Ylli