Yksi kevään ryhmistä järjestettiin Hervannassa Kanjonin päiväkodilla kohderyhmänään kyseisen päiväkodin lasten äidit. Ryhmäkertoja oli 4 ja osallistujia parhaimmillaan 10. Ryhmässä käsiteltiin varhaiskasvatuksen merkitystä – millaista arki päiväkodissa on ja mitä se tarkoittaa kotoutumisen näkökulmasta. Toisella kerralla oli toiveaiheena tartuntataudit ja suun terveys – miten vanhempi voi toimia, jos hampaidenpesu on haastavaa. Äidit toivoivat keskustelua myös lasten kaveritaidoista. Ryhmäläiset saivat tietoa siitä, miten vuorovaikutustaitoja tuetaan päiväkodissa. Keskustelimme myös vanhemman roolista sekä millaisin keinoin taitoja voi tukea kotona.
Viimeisen kerran aiheena oli vanhemmuus, jossa pääsimme hiukan pintaa syvemmälle. Kuka sinua on tukenut lapsena? Millaista tukea olisit itse kaivannut? Isoja kysymyksiä, joihin äidit rohkeasti vastasivat kertomalla omia kokemuksiaan. Oma kasvuhistoria seuraa mukana vanhemmuuden tehtävässä. Äideille on tärkeää antaa parhaat mahdolliset kasvuolosuhteet omille lapsilleen.
Ryhmän erityispiirteenä oli tulkattavien kielien määrä, joita oli parhaimmillaan neljä. Yksi tulkeista oli etänä ja kolme paikan päällä. Yhtäaikainen tulkkaaminen onnistui mainiosti, kun pyrimme pitämään puheenvuorot lyhyinä. Hanketyöntekijä puhui selkeää suomen kieltä, kun yksi ryhmien tavoitteista on suomen kielen vahvistaminen. Ryhmässä oli luottamuksellinen ilmapiiri ja positiivinen vire ja äidit toivoivatkin vertaisryhmän jatkuvan.
Kiitos kaikille ryhmäläisille ja Kanjonin päiväkodille yhteistyöstä! Ryhmää ohjasivat hanketyöntekijä Jenni Suvisalmi ja vertaisohjaaja Homaira Qadare.