Tutkimuksen tausta
Tämä yksinkertainen, mutta keskeinen kysymys osuu demokratian rajojen ytimeen: ketkä sisällytetään ja ketkä puolestaan jäävät poliittisen yhteisön ulkopuolelle.
Nykypäivän Suomessa yhä suurempi osa osallistuu yhteiskuntaan, maksaa veroja, kasvattaa perhettä ja edistää taloutta, mutta jää ilman täysimääräisiä poliittisia oikeuksia.
Vaikka muuttoliikkeestä on tullut keskeinen osa väestöllistä ja yhteiskunnallista muutosta, oikeus äänestää valtakunnallisissa vaaleissa on edelleen sidottu kansalaisuuteen. Tämä jakaa väestön käytännössä niihin, joilla on ääni kansalliseen päätöksentekoon, ja niihin, joilla sitä ei ole.
Suomalainen demokratia on tästä syystä osittaisen poliittisen yhteisön varassa, joka jättää suuren joukon pitkäaikaisia asukkaita vaaliosallistumisen ulkopuolelle.
Tavoite
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia viiden eri maahanmuuttajaryhmän poliittisia arvoja ja preferenssejä, puolue- ja ehdokasvalintaa, asenteita demokratiaa kohtaan, poliittista osallista sekä kokemuksia kuuluvuudesta ja syrjinnästä.
Tutkimuksessa tarkastellaan näitä teemoja seuraavien kysymysten avulla:
Millaisissa olosuhteissa Suomen kansalaisuuden saaneet ja sitä vailla olevat maahanmuuttajat ovat poliittisilta mieltymyksiltään ja demokraattisilta asenteiltaan samanlaisia tai erilaisia kuin kantaväestö?
Miten lähtömaahan liittyvät tekijät, kuten aiempi kokemus demokraattisista tai autoritaarisista hallinnoista, pakolais- ja työperäinen maahanmuutto sekä uskonnollinen tausta, vaikuttavat poliittisiin mieltymyksiin ja demokraattisiin asenteisiin, ja miten nämä ilmiöt vertautuvat eri maiden välillä?
Mitä seurauksia täysimääräisten poliittisten oikeuksien saamisella tai niiden ulkopuolelle jäämisellä on poliittisille mieltymyksille, demokraattisille asenteille ja vaaliosallistumiselle?
Rahoitus
Tutkimushanke on Suomen Akatemian rahoittama (2026-2030).
Yhteistyökumppanit
Tutkimushankkeella on useita yhteistyökumppaneita kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisää tietoa yhteistyökumppaneistamme löydät täältä.