Liian usein mielenterveyttä hoidetaan ensisijaisesti lääkkeillä, varsinkin kun meille suomalaisille apu saattaisi löytyä yllättävän läheltä. Metsäluonnolla on meihin ihmisiin erityisen positiivisia terveysvaikutuksia. Tutkimuksissa on todettu metsäympäristön alentavan mm. kortisolipitoisuuksia ja verenpainetta kaupunkiympäristöön verrattuna. Luonnossa oleskelun vaikutuksista esimerkiksi työhyvinvointiin on saatu lupaavia tuloksia. Ja vaikka et pääsisi metsäympäristöön fyysisesti, niin voit vaikka katsella metsävideota äänimaisemineen ja saada lähes saman hyödyn.
TAMKin Metsäresepti-hankkeessa tavoitteena on, että nuoret löytäisivät luonnon osaksi oman hyvivointinsa tukemista.
Taustaa opiskelijoiden jaksamisen ongelmista
Nuorisopsykiatrian potilasmäärät ovat kasvaneet hälyttävästi mutta kasvaneeseen hoidon tarpeeseen ei pystytä vastaamaan. Hoitojonojen kasvua ei voida ratkaista vain lisäämällä hoitoresursseja.
Mielenterveyspalveluiden kysyntä moninkertaistui koronapandemian aikana, mutta huolestuttava kehitys oli havaittavissa jo sitä ennen. Korkeakouluopiskelijoissa tilanne näkyy jaksamisen ongelmina, keskittymisvaikeuksina, poissaoloina, opintojen keskeytyksinä ja syrjäytymisinä.
Koronakriisi on vain entisestään syventänyt jaksamisen ongelmia. Esimerkiksi vuoden 2022 Tekniikan akateemisten opiskelijatutkimuksessa 48% tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista ilmoitti olevansa usein tai jatkuvasti huolissaan jaksamisestaan. Vuonna 2019 vastaava luku oli 41% ja vuonna 2021 51%.
Myös THL:n Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa on todettu saman suuntaisia tuloksia. Tulosten mukaan joka kolmas opiskelija kärsi ahdistus-ja/tai masennusoireista. Naisista jopa 40 % kertoi psyykkisestä kuormittuneisuudesta. Joka kymmenes opiskelija kertoi unen määrän jäävän liian lyhyeksi internetin käytöstä johtuen. Myös tunne kuulumisesta yhteenkään opiskeluun liittyvää ryhmään oli erittäin alhainen.
Opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä edistävän Nyyti ry:n mukaan mielenterveyspalveluja tarvitsevien opiskelijoidenmäärä on lisääntynyt huomattavasti. Syynä tilanteeseen he näkevät koronapandemian lisäksi yhteiskunnan asettamat korkeat vaatimukset.
Taustaa metsäluonnon vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin
Luontoympäristöjen vaikutuksia ihmiseen on tutkittu fysiologisten muuttujien ja mielenterveyteen liittyvien muuttujien osalta. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet luontoympäristöllä olevan positiivisia vaikutuksina em. ongelmiin. Suomi on maailman metsäisin maa, mutta osaammeko hyödyntää sitä tarpeeksi hyvin suomalaisten terveydenhuollossa?
Park ym. esittelivät artikkelissaan tuloksia tutkimuksista, joiden mukaan metsäympäristö voi alentaa kortisolipitoisuuksia, alentaa sykettä, alentaa verenpainetta, lisätä parasympaattisen hermoston aktiivisuutta ja vähentää sympaattisen hermoston aktiivisuutta kaupunkiympäristöön verrattuna. Tutkijat päättelivät, että metsäympäristö voi auttaa tehokkaasti rentouttamaan ihmiskehoa. Heidän mukaansa metsien käyttöä tulisi kehittää stressinhallinnassa, terveyden edistämisessä, kuntoutuksessa ja sairauksien ennaltaehkäisyssä.
Lee kumppaneineen vertasi tutkimuksessaan metsä-ja kaupunkimaiseman vaikutuksia. Koehenkilöillä, jotka olivat katsoneet metsämaisemaa, olihuomattavasti alhaisemmat arvot syljen kortisolipitoisuudessa, diastolisessa verenpaineessa että sykkeessä verrattuna koehenkilöihin, jotka olivat katsoneet kaupunkimaisemaa. Lisäksi nämä koehenkilöt tunsivat olonsa mukavammaksi, rauhoittuneemmaksi ja virkistyneemmäksi katsellessaan metsä- kuin kaupunkimaisemaa.
Kokeile rauhoittaako syksyisen metsän katselu ja jatka vasta sitten lukemista hankkeen tavoitteista ja tehtävistä.
Tavoite ja tehtävät
Hankkeen tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia hyödyntäen esimerkiksi edellä kuvattuja luonnon terveysvaikutuksista tehtyjen tutkimusten tuloksia. Hankkeen välittöminä tavoitteina on parantaa opiskeluviihtyvyyttä, opintojen etenemistä, opintomenestystä ja pysyvää luontosuhdetta. Hanke edistää koulutettavien valmistumista työelämän asiantuntijoiksi ja tehostaa siten yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen käyttöä.
Hankkeessa kehitetään, sovelletaan ja systematisoidaan olemassa olevaa tietoa konkreettiseksi toimintamalliksi, joka jalkautetaan TAMKin eri tutkinto-ohjelmien opintoihin. Toimintamalli rakennetaan helposti sovellettavaksi myös muissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Toimintamalliin rakennetaan elementtejä, joiden avulla pyritään saamaan luonto myös pelillistäen ja digitalisaatiota hyödyntäen osaksi opiskelijan arkea.
Hankkeeseen otetaan mukaan opiskelijoita laajasti TAMKin eri koulutusaloilta. Siten toimintamalliin on mahdollista sisällyttää nuorten näkökulma ja ideoita, jotka tekevät toimintamallista mahdollisimman vetovoimaisen ja houkuttelevan myös opiskelijoille, joilla ei ole luontosuhdetta entuudestaan ja joiden on mahdollisesti vaikeaa irrottautua luontoon ja metsään.
Rahoittajat ja kesto
Hanketta rahoittaa Sitra (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto). Hanke on kaksivuotinen ja päättyy vuoden 2024 lopussa.