Lukutaidon, kirjoittamisen ja kielitiedon osaaminen. Kansainvälisesti arvostettu äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tutkimuksen apulaisprofessori Xavier Fontich vierailee Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa
Päivänpolttavat kysymykset koulumaailmassa liittyvät tällä hetkellä oppilaiden osaamiseen ja erityisesti lukutaitoon. PISA-tulokset ovat herättäneet huolta Suomessa, mutta näin on myös muualla maailmassa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tutkimus tuottaa jatkuvasti lisää ymmärrystä siihen, mitä oppilaat osaavat, miten opettajat työskentelevät opettaessaan ja millaisiin näkemyksiin opetus pohjaa. Opettajien roolista ja opettajien koulutuksesta puhutaan julkisessa keskustelussa kuitenkin yllättävän vähän. Niin luokanopettajilla kuin aineenopettajillakin on merkittävä päivittäinen rooli oppilaiden oppisessa ja arjessa.
Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa vierailee tällä hetkellä korkeakoulutuksen eurooppalainen liikkuvuusohjelman Erasmus + puitteissa äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikan apulaisprofessori Xavier Fontich, joka on alan (L1 and literature education) yksi johtavista kansainvälisistä tutkijoista. Barcelonan autonomisessa yliopistossa (Universitat Autonoma de Barcelona) työskentelevä Fontich on arvostettu ja palkittu tutkija, joka on myös johtanut kansainvälistä oppiaineen tutkijaorganisaatiota.
Vierailu kiinnittyy Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa toimivan Ainedidaktisen tutkimusryhmän toimintaan sekä Suomen Akatemian rahoittaman tutkimushankkeen Kirjallisuuden lukijuuteen kasvaminen: kirjallisuudenopetuksen teorioiden ja käytäntöjen kehittäminenohjelmaan. Vierailun aikana (14.-17.9.2026) hän kertoo omasta tutkimuksestaan, osallistuu jatko-opiskelijoiden tutkijaseminaariin ja opettajaopiskelijoiden opetukseen sekä tutustuu suomalaiseen opettajankoulutuksen harjoittelukäytäntöihin Tampereen yliopiston normaalikoululla.
Vierailunsa aikana Xavier Fontich on kommentoinut ja reflektoinut tämänhetkistä lukutaidon ja kirjallisuudenopetuksen tilaa kansainvälisestä näkökulmasta, johon hänen laajat tutkijaverkostonsa antavat hyvän näkymän. Yksittäistä syytä ja helppoa vastausta ratkaista ongelmaa ei ole, mutta opettajilla on ja tulee jatkossakin olemaan tärkein rooli oppilaiden tietojen ja taitojen kehittäjänä. Siihen heille tulee myös antaa mahdollisuus opettajaopintojensa aikana kasvaa. Torstain iltapäivän esitelmässään Fontich avaa näkökulmia etenkin kirjoittamisen ja kielitiedon opetuksen opetukseen, mutta avaa myös ajatuksiaan äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen tulevaisuuteen ja tutkimukseen sekä siihen, mitä voisimme tehdä toisin.
Apulaisprofessori Fontichin esitelmää Collaborative writing projects based on research Ainedidaktisen tutkimusryhmän tutkijaseminaarissa on mahdollista seurata Zoomissa klo 14–15.
Literacy, Writing and Language Awareness Competence. Internationally renowned Associate professor Xavier Fontich, a leading scholar in the field of L1 and literature education, visits the Faculty of Education and Culture at Tampere University
One of the most pressing issues in schools today concerns pupils’ competences, particularly literacy. The latest PISA results have raised concerns in Finland, as they have in many other countries around the world. Research on L1 and literature education deepens our understanding of pupils’ knowledge and skills, how teachers work, and the pedagogical perspectives that underpin classroom practice. Despite this, the role of teachers and teacher education receives surprisingly little attention in public discussion. Both class teachers and subject teachers play a significant daily role in pupils’ learning.
The Faculty of Education and Culture at Tampere University is currently hosting Associate professor Xavier Fontich, a specialist in L1 and literature didactics, through the European higher education mobility programme Erasmus+. Fontich is one of the leading international scholars in the field of L1 and literature education. Based at the Autonomous University of Barcelona (Universitat Autònoma de Barcelona), he is a highly respected and award-winning researcher who has also chaired an international scholarly association in the discipline.
Assoviate Professor Fontich’s visit is linked to the activities of the Subject Didactics Research Group at the Faculty of Education and Culture, Tampere University, as well as to the Academy of Finland-funded research project Growing into Literary Reading: Developing Theories and Practices of Literature Education. During his visit (14-17 September 2026), he will present his research, participate in a doctoral research seminar and in the teaching of student teachers, and familiarise himself with Finnish teaching practice and teacher education placements at the Tampere University Teacher Training School.
During his stay, Xavier Fontich has reflected on the current state of literacy and literature education from an international perspective, informed by his extensive research networks. There are no single cause and no simple solution to the challenges currently facing literacy education. However, teachers have, and will continue to have, the most important role in developing pupils’ knowledge and skills. They must also be given opportunities to grow into that role during their teacher education. In his presentation on Thursday afternoon, Fontich will offer perspectives particularly on the teaching of writing and language awareness, while also sharing his views on the future of L1 and literature education, related research, and the changes that might be needed in the field.
Associate Professor Fontich’s lecture, Collaborative Writing Projects Based on Research, presented as part of the Subject Didactics Research Group’s research seminar, can be followed via Zoom from 14:00 to 15:00.
Kuvakirjojen aktiiviset lukijat ja tulkitsijat
Mirja Nieminen väittelee perjantaina 4.9. lasten kuvakirjavastaanotosta Tampereen yliopistossa.
https://www.tuni.fi/fi/tau/ajankohtaista/mirja-nieminen-lasten-kuvakirjalukeminen-korostaa-visuaalisuuden-ja
Mirja Niemisen väitöstutkimuksessa Lapset lukevat kuvakirjaa – Lasten keskeiset huomionkohteet teoksista Pekka Vuoren Kadonneet alushameet ja Anne Peltolan Pom Pom selvitettiin, mihin lasten huomio kuvakirjassa kiinnittyy. Aineistona käytettiin videoituja lasten lukuhetkiä, joita tutkittiin sisällönanalyysin menetelmin. Lukuhetket koostuivat kahden suomalaisen kuvakirjan lukemisesta. Lukijoita oli 21, he olivat iältään 2–6 vuotta.
Niemisen tutkimus on Suomessa uraauurtava, sillä aiemmin vastaavaa aineistoa ei ole kerätty eikä lähtökohtana ole ollut tällaista lapsilähtöistä näkökulmaa, jossa kuvakirjojen lukijoiden aktiivinen toiminta olisi ollut kohteena. Kansainvälisestikin tarkastellen aihealueen empiirinen tutkimus tässä laajuudessa on viime vuosiin saakka ollut varsin vähäistä, sillä kuvakirjatutkimuksen painopiste on kirjallisuustieteen kontekstissa ollut teoslähtöisissä tarkastelutavoissa.
Tutkimus osoittaa, miten nuoren lukijan kompetenssi ei riipu iästä vaan mielenkiintoa kuvakirjan esteettisiin ominaisuuksiin osataan kiinnittää huomiota kaksivuotiaasta lähtien. Kuvakirjojen materiaalisuus ja haptisuus sekä kansiin ja kansilehtiin kohdistuva mielenkiinto osoittivat, miten lukijat tulkitsivat ja ymmärsivät kuvakirjan kokonaisteoksena. Kirjojen (henkilö)hahmot, värit, esineiden tai hahmojen koko ja määrä sekä liike kiinnostivat lukijoita juonen rinnalla. Kuvakirjojen tulkinnassa huomiota saavat yhtä lailla kuva kuin sanakin, ja ne muodostavat yhtenäisen tulkinnallisen kokonaisuuden. Kuvakirjahetkiin liittyvä lukijoiden aktiivinen rooli ja toiminta paljasti lukijoiden omia ja eroavia tulkintalinjoja, etenkin kirjojen liikettä ilmaisevissa kuvissa tai kuva-aukeamissa. Lasten tapa tarkastella kuvakirjaa haastaakin teoreettisen tutkimuksen näkökulmia ja aikuisen tapaa tarkastella kirjaa.
Väitöskirjatutkimus herättää myös kysymyksiä siitä, mitä alle kouluikäisten lasten aktiiviselle lukijuudelle ja tulkinnalle tapahtuu, kun he aloittavat koulupolun. Toimijuudelle ja lukijuudelle tulee antaa tilaa ja edellytyksiä syventyä kouluvuosina.
Tällä hetkellä Mirja Nieminen toimii projektitutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa Growing into Literature: Advancing Theories and Practices -konsortiohankkeessa Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa.
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen opetussuunnitelman rakentumisen pulmakohtia
Growing into Literature -tutkimusprojektin tutkijat Kaisu Rättyä, Mirja Nieminen ja Jenna Niskakangas osallistuivat Tampereella järjestettyyn isoon eurooppalaiseen kasvatustieteen konferenssiin ECER 2026 “Knowing and Acting: The changing conditions and potentials of education research”. Esitelmässään Is Multiliteracy as an Empty Signifier Eroding Finnish L1’s Disciplinary Identity and Core? A Coherence Reading of Curriculum and Textbooks he tarkastelivat suomalaisen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden koherenssia laclaulaisen diskurssiteorian avulla. Nykyisen vuonna 2014 julkaistun opetussuunnitelman äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen rakentaminen monilukutaidon käsitteen perustalle on hämärtänyt aiempien opetussuunnitelmien tavan ymmärtää oppiaineen ytimeksi sisältöinä kirjoittamisen, lukemisen, kirjallisuuden, kielitiedon, kulttuurin ja vuorovaikutustaitojen osa-alueet. Diskurssianalyyttisen luennan perusteella ratkaisu ei toimi, sillä monilukutaidon merkitys moninaisuudessan muuttuu tyhjäksi eikä siten pysty toimimaan rakenteellisena ytimenä.
Kirjallisuudenopetuksen tarkoitusta pohtimassa
Growing into Literature -tutkimusprojektin tutkijat Kaisu Rättyä ja Mirja Nieminen osallistuivat pohjoismaisen kirjallisuusdidaktisen tutkijaverkoston seminaariin Syftet med litteraturundervisning i dag: Det 9:e seminariet i Nätverk för litteraturdidaktisk forskning i Norden. Kaksipäiväisen seminaarin tavoitteena oli tarkastella kirjallisuudenopetuksen merkitystä ja tarkoitusta. Verkosto edistää kirjallisuusdidaktiikan tutkimusta järjestämällä seminaarin puolentoista vuoden välein. Tällä kertaa tapahtuman organisoi Åbo Akademi ja järjestelyvastuun kantoivat kirjallisuusdidaktiikan tutkijat eri pohjoismaista: Katrina Åkerholm, Åbo Akademi, Ann-Charlotte Aksnes, Universitetet i Stavanger, Thomas Roed Heiden, Aarhus universitet, DPU ja Sabina Ivenäs Dyverfeldt, Göteborgs universitet.
Seminaariin osallistui runsaat 40 tutkijaa ja jatko-opiskelijaa. Rakenteeltaan päivät oli rakennettu siten, että luentoja pitivät pitkän linjan tutkijat (Olle Widhe: Litteratur och bildning i grundskolan ja Anna Karlskov Skyggebjerg: Håb og handlekraft: Børnelitteraturens klimafiktioner og vejen til undervisning )että ja vastikään väitellyt tutkija, joka tällä kertaa oli varhaiskasvatuksen kirjanlukuhetkistä väitellyt Sofie Tjäru Åbo Akademista (Föreställningar, förhoppningar och funktion: Bokstundernas roll i småbarnspedagogiken). Kolmesta rinnakkaissessiosta keskimmäiset oli järjestetty väitöskirjatutkijoille, jotka saivat palautetta aiemmin lähettämästään tekstistä. Muut kaksi sessiota keskittyivät erilaisten tutkimushankkeiden esittelyihin.
Growing into Literature -konsortiohankkeen johtaja Kaisu Rättyä esitteli Tampereen yliopistossa toteutettavaa osahanketta opetussuunnitelmista ja oppimateriaaleista. Hän tarkasteli erityisesti kirjallisuuden opetuksen roolia äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen opetussuunnitelmissa. Esitelmän New perspectives on L1 and literature curriculum: Didactic transposition and curricular coherence. Methodological orientation pääpaino oli metodologisen lähestymistavan esittelyssä, jota on käsitelty suppeammin hänen artikkelissaan Rättyä, K. (2026). Koherenssi perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmissa. Ainedidaktiikka, 10(1), 89-113. https://doi.org/10.23988/7hk38770
Miksi äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen opetussuunnitelmia tulee muuttaa?
Kirjallisuudenopetus perusopetuksessa perustuu opetussuunnitelmadokumentteihin. Artikkelissaan Kaisu Rättyä pohtii, miten äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen opetussuunnitelmissa nojataan kielitietoisuuden ja monilukutaidon käsitteisiin, jotka dokumenteissa esiintyvinä termeinä alkavat näyttäytyä merkitykseltään tyhjentyneinä. Onko vaarana se, että kirjallisuus ja sen lukeminen, kirjoittaminen ja kielitieto menettävät painoarvoaan? Mitä tulisi ottaa huomioon, kun seuraavia opetussuunnitelmia kirjoitetaan.
Artikkelissa Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen koherenssi perusopetuksesta lukioon projektin johtaja Kaisu Rättyä tuo uusia käsitteellisiä tulokulmia äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmien tarkasteluun. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat didaktisen transposition teoria ja opetussuunnitelman koherenssi.
Tutkimuksessa selvitettiin, millainen koherenssi rakentuu perusopetuksen opetussuunnitelmaan kielitiedon, kirjallisuuden monilukutaidon kehykseen rakennettuna ja millaista tieteenalatietoa äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen opetussuunnitelma välittää. Tutkimusaineiston muodostivat äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tavoitteet ja sisällöt opetussuunnitelmadokumentissa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Tutkimusmenetelminä olivat koherensseihin kohdistuva sisällönanalyysi ja laclaulainen diskurssianalyysi, joiden avulla tarkasteltiin vallitsevia diskursseja ja sitä, mitä ne merkitsevät suhteessa kriittisiin huomioihin oppiaineen painopisteiden muutoksista. Diskurssiluennassa keskityttiin kiinnekohtien ja rinnasteisuuden ketjujen avulla siihen, miten monilukutaito ja kielitietoisuus rakentuvat diskursseina ja millaisia rajanvetoja niihin liittyy.
Tutkimuksen diskurssiluenta osoitti, miten käy, kun tyhjentynyt merkitsijä asetetaan dominoivaan asemaan opetussuunnitelmatekstissä. Lukutaidon, kirjoitustaidon, kirjallisuuden ja kielitiedon kokonaisuudet kadottavat tieteenaloista rakentuneet identiteettinsä, kun ne käsitteinä häivytetään, eivätkä ne näyttäydy enää opetussuunnitelmassa omina diskursseinaan.
Artikkelin voi lukea Ainedidaktiikka-lehdestä:
Avoin tutkijaseminaari
Growing into Literature – Kirjallisuuden lukijuuteen kasvaminen
6.3.2026 klo 12–16 Tampereen yliopisto
Mitä nykypäivän kirjallisuudenopetus on? Miten kirjallisuus näyttäytyy koulussa oppilaalle, opettajalle ja oppikirjoja lukeville? Mitä kirjallisuusdidaktiikka on? Miten kirjallisuudenopetusta tutkitaan?
Ainedidaktisen tutkimusryhmän (Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta) avoin tutkijaseminaari esittelee akatemiahankkeen Growing into Literature – Kirjallisuuden lukijuuteen kasvaminen tutkijoita ja heidän tutkimuskohteitaan 6.3.2026 klo 12–16.
Suomen Akatemian rahoittama konsortiohanke Growing into Literature: Advancing Theories and Practices rakentuu Tampereen yliopiston, Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjallisuudenopetukseen ja kirjallisuusdidaktiikkaan perehtyneiden tutkijoiden idealle tarkastella kirjallisuudenopetusta uusin silmin ja kokonaisvaltaisesti läpi kouluvuosien.
Etsimme uudenlaisia lähtökohtia opetukseen, joka kasvattaa tulevaisuuden lapsia ja nuoria kirjallisuuden aktiivisiksi lukijoiksi, kokijoiksi ja ymmärtäjiksi. Tarkastelemme suomalaisen kirjallisuudenopetuksen jatkumoa ensimmäisiltä luokilta ylioppilaskirjoituksiin opetussuunnitelman, oppimateriaalien, opetusmenetelmien ja ylioppilaskirjoitusten tehtävien näkökulmasta. Opetussuunnitelmien, oppikirjojen ja kaunokirjallisuuden lisäksi analysoimme oppilaille järjestettyjen runotyöpajojen yhteydessä kerättyä videoaineistoa, opettajien haastatteluita ja eläytymiskertomuksia ja yo-kirjoitusten oppilasvastauksia. Tutkimus toteutetaan Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa, Turun yliopiston yleisen kirjallisuuden oppiaineessa ja Åbo Akademin opettajankoulutuksen osastolla. Erityinen painopiste on kirjallisuutta sanataiteena ja kokemuksellisuutta korostavassa kirjallisuudenopetuksessa.
Perjantaina 6.3.2026 Tampereen yliopistossa järjestettävässä tutkijaseminaarissa avaamme hankkeen lähtökohtia ja tavoitteita. Konsortion osahankkeiden projektipäälliköt ja tutkijat esittelevät omia tulokulmiaan aiheeseen. Hankkeen johtaja, dosentti Kaisu Rättyä pohtii nykyisten äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen opetussuunnitelmien pulmia ja vaihtoehtoja tuleviin opetussuunnitelmiin. Åbo Akademin osahankkeen johtaja, dosentti Heidi Höglund tarkastelee kirjallisuusdidaktiikan haasteita postteorian valossa. Turun yliopiston osahankkeen johtaja, dosentti Aino Mäkikalli selvittää, miksi kirjallisuus on tärkeä koulun oppiaine. Professori Hanna Meretoja Turun yliopistosta puolestaan avaa kerronnallisen toimijuuden näkökulmaa. Lisäksi tutkimushankkeen tutkijat ja väitöskirjatutkijat esittäytyvät.
Tutkijaseminaari on avoin kaikille kirjallisuudenopetuksesta ja kirjallisuusdidaktiikasta kiinnostuneille, tutkijoille ja (väitös)tutkimusta suunnitteleville. Tarkempi ohjelma lähetetään ilmoittautuneille.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset Kaisu Rättyälle
Katrina Åkerholmin kirjallisuusdidaktiikan väitöskirja Att bli medbesväret i litteraturundervisningen: Posthumanistiska perspektiv på bilderboken i årskurs 7–9 och gymnasiet palkittiin
Tutkimushankkeemme tutkijalle Katrina Åkerholmille myönnettiin Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran väitöskirjapalkinto 12.2.2026. Palkintokomitean laatimat perustelut palkinnolle nostivat esiin kuvakirjojen käyttöä yläkoulussa ja lukiossa käsittelevän väitöskirjan merkitystä kirjallisuusdidaktisen tutkimuksen kentällä ja posthumanistisen teoreettisen keskustelun avaajana.
Katrina Åkerholms arbete färdigställdes vid Åbo Akademi år 2025 Att bli medbesväret i litteraturundervisningen: Posthumanistiska perspektiv på bilderboken i årskurs 7–9 och gymnasiet. Motiveringarna för priset, formulerade av prisnämnden: Åkerholm disputerade i oktober 2025 vid Åbo Akademi. Åkerholms avhandling bidrar till det växande forskningsområdet litteraturdidaktik genom att visa hur bilderboken genom sin komplexitet kan fungera som en provokation i litteraturundervisningen, även med äldre ungdomar på högstadiet och gymnasiet. Avhandlingen bidrar även genom det posthumanistiska teoretiska perspektivet att nyansera och vidga litteraturdidaktiska ingångar till bilderboken.