Millä tavoin kertomakirjallisuus hyödyntää, toisintaa ja mahdollisesti uudistaa demokratian kannalta keskeisiä kuvittelun muotoja? Millaista kertomakirjallisuutta demokraattinen mielikuvitus tuottaa? Millainen demokratian kuvittelun väline kertomakirjallisuus on?
Tausta
Monitieteisessä hankkeessa yhdistämme politiikan teorian käsitteitä kirjallisuudentutkimuksen analyyttisiin välineisiin ja lähestymme niiden turvin kertomusteorian, poliittisen ja kirjallisuussosiologian kysymyksenasetteluja.
Työhypoteesimme on, että kertomakirjallisuus on yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti keskeinen ja arvostettu kuvittelun väline, joka tarjoaa paikan niin demokratian edellytysten luomisen ja vahvistamisen kuin rapauttamisenkin tutkimiseen.
Kuvittelua käsittelemme enaktiivisena toimintana, joka saa omanlaisensa toimintamahdollisuudet kertomakirjallisuuden kognitiivisessa ympäristössä.
Tavoite ja tehtävät
Aineistomme koostuu demokratiaa ja sen lähikäsitteitä eksplisiittisesti kehystävistä sekä demokratiaa ja sen ilmiöitä implisiittisesti käsittelevistä romaaneista ja novelleista.
Muodostamme aineiston instituutioiden, markkinateknologioiden ja taiteen näkökulmia hyväksikäyttäen. Näin kartoitamme niin kirjallisuuden kaanonin (esim. kirjastojen verkkopalvelut, Finlandia-ehdokkaat), alustapalveluiden (luku- ja kuunteluaikapalvelut) kuin taidemuotojen sisäisten valintojen (mm. kokeellisessa ja spekulatiivisessa kirjallisuudessa) merkitystä demokratian kuvittelulle ja sen tarjoutumiselle lukijoille.
Tutkimme, millaista demokratian kuvittelu on aineistossamme ja millainen kertomakirjallisuuden tarjoumien merkitys on sen kuvittelemille poliittisille ja demokraattisille prosesseille. Analysoimme, millaista politiikkaa ja politiikan muotoja aineistossamme kuvitellaan ja millä tavoin ne suhteutuvat demokratiaan. Lisäksi arvioimme, millä tavoin demokratian sisäiset uhat (sivustakatsojuus, populismi ja teknokratia) toistuvat ja ilmenevät aineistostamme ja voiko kertomakirjallisuus tarjota keinoja näiden uhkien ylittämiseksi.
Rahoittajat
Hanketta rahoittaa Koneen säätiö (2023-2025) ja se työskentelee Tampereen yliopiston Narrare-tutkimuskeskuksen yhteydessä.