Kirjoittanut Isa Välimäki
Nopeasti uutuudenviehätyksensä menettävät mainoskatalogit hintatietoineen mielletään monesti oman aikansa kirjalliseksi roinaksi, nurkkiin kertyviksi turhiksi paperikasoiksi, joita hävitetään surutta viimeistään suursiivouksen yhteydessä. Kuka näitä tarvitsee, kun joka toisessa kodissa kaapit pursuilevat samoja luetteloita?
Jotkut lajityypin edustajista osoittautuvat kuitenkin ajan saatossa korvaamattoman tarpeellisiksi historiallisiksi lähteiksi, joiden arvoa on ollut julkaisuaikana vaikea ennustaa. Yksi esimerkki tällaisesta kehityskulusta ovat Suomessa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa toimineiden kaakelitehtaiden kaakeliuunimallien mainoskatalogit, jotka ovat muuntuneet omassa ajassamme vanhojen talojen kunnostajien arvostamaksi käyttökirjallisuudeksi. Luetteloita on ollut aikoinaan liikkeellä runsaasti, sillä niitä jaettiin ilmaiseksi kaikille kiinnostuneille ja tehtaat mainostivat ahkerasti sanomalehdissä luvaten ilmaisia luetteloita. Yhtäkkiä tämä kirjallinen roina sisältääkin kallisarvoisia tiedonmuruja, joita on muualta enää vaikea saada.
Minna Moisio on tehnyt valokuvaaja Anne Nisulan kanssa kaikkien kaakeliuunien ystävien suuresti arvostaman kulttuuriteon koostaessaan yksiin kansiin kaakeliuunin historiaa Suomessa. Kaakeliuuni Suomessa (2025) kuljettaa lukijansa 1700-luvun hämmästyttävien käsityöläisten, kaakelimaakareiden, maailmasta aina 1900-luvun teollisen kaakelituotannon kiristyvän kilpailun vaiheisiin.
Useat nimekkäät arkkitehdit suunnittelivat kaakelitehtaille uunimalleja, mutta tiedot ovat puutteellisia. Säilyneitä katalogeja on vain vähän ja niissäkin on aukkoja, kuten vaillinaiset tiedot kunkin uunimallin suunnittelijasta. Esimerkiksi Tampereelle näyttäviä jugendtaloja suunnitelleen arkkitehdin, Birger Federleyn (1874–1935), tiedetään suunnitelleen Tampereen kaakelitehtaalle lukuisia uunimalleja, mutta niitä ei ole yksilöity katalogiin (Moisio 2025, 155). Tampereen kaakelitehtaan kuvallisista katalogeista on digitoitu kaupunginkirjaston kokoelmiin yksi säilynyt yksilö vuodelta 1909.
Luetteloihin on tallentunut uunimallien tietojen lisäksi myös ajan kaupankäynnin kieltä. Erään 1900-luvun vaihteen katalogin viimeisellä sivulla kerrotaan, että hinta sisältää kaakeleiden kuljetuksen ”rakennuspaikalle, höyrylaivalle tahi rautatienasemalle”. Lisäksi pyydetään asiakasta huomioimaan ”hyväntahtoisesti” toimitusaika eli ”hankkimusaika”. (Gräsvikens Kakelfabrik, n.d.)
Kaakeliuunien suosio alkoi nopeasti laskea 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä uusien lämmitysmuotojen kehittymisen myötä, ja kaakeliuuneja purettiin kiivaasti keskuslämmityksen tieltä. Kaakeliuuneja alettiin pitää vanhanaikaisina, tehottomina ja turhan kalliina krumeluurina:
”Kyllä se kaakeli on enemmän silmänruokaa kuin käytännön vaatimaa. No, ei voida kieltää silmälle viihtyisän ulkomuodon merkitystä asunnossa. Mutta onko sitten kaikki kaakeliuunit niin hemasevia näöltään, että kannattaa uhrata lämmitystehon kustannuksella ulkomuodon takia jopa 3,000–4,000 mk vain kuoren hintana. Sillä summallahan saisi huoneeseen jo muhkeat ’mööpelit’ tai vaikka alkuperäisen taideteoksen seinälle.” (Suhonen 1938, 17.)
Kirjoittaja tuskin saattoi aavistaa, miten ainutlaatuisina taideteoksina säilyneitä kaakeliuuneja seuraavalla vuosituhannella pidettäisiin. Kunpa joku olisi tässä uudistusvimmassa arvannut pitää kiinni suomalaisten kaakelitehtaiden ilmaisten luetteloiden täydestä kokoelmasta, joka voisi myöhemmin osaltaan paikata käsityötaiteen ja muotoilun historian aukkoja. Kenties vanhojen talojen komeroiden kätköistä tai kirpputorien kasoista voi vielä löytyä näitä vaatimattoman näköisiä vihkosia. Jos tapaat tällaisen yksilön, poimi aarre talteen!
Kuva: Gräsvikens Kakelfabrik. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.
Lähteet:
Moisio, Minna 2025. Kaakeliuuni Suomessa. Valokuvat Anne Nisula. Helsinki: Aviador.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:
Gräsvikens Kakelfabrik. Priskurant från Aktiebolaget Gräsvikens Kakelfabrik; Hintaluettelo Osakeyhtiö Ruoholahden Kaakelitehtaalta. Päiväämätön.
Suhonen, Esko 1938. Lämmityslaitteista. Maa: Suomen maatalousseurojen aikakauslehti, 1.10.1938, nro 10.
Tampereen kaupunginkirjaston digitaaliset aineistot:
Tampereen Kaakelitehdas Osakeyhtiö; Tammerfors Kakelfabriks Aktiebolag 1909. Tuoteluettelo.