Rakentamisen ympäristöystävällisyyden parantamiselle on asetettu paljon tavoitteita. Esimerkiksi uusi rakentamislaki mahdollistaa hiilijalanjäljen sääntelyn, Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta, ja jätteiden kierrätysastetta aiotaan nostaa 50 %:sta 70 %:iin vuoteen 2027 mennessä. Kiertotaloussuunnittelu osaksi korjausrakennushankkeita -tutkimushankkeemme on saanut kipinänsä havainnosta, että tavoitteita on paljon, mutta ratkaisuja vielä vähän. Hyville ympäristöystävällisille ratkaisuille tulee siis olemaan kysyntää, mikäli näistä tavoitteista aiotaan pitää kiinni.
Kiertotalousratkaisuiden kehittämisessä on kuitenkin kyse yhtä lailla yleisestä tuottavuuden parantamisesta kuin ympäristöystävällisyydestä. Kiertotalouden voi ajatella olevan hyvin lähellä LEAN-filosofiaa: molemmissa pyritään tunnistamaan arvoa ja poistamaan hukkaa. Kiertotalousratkaisuja kehitettäessä keskiöön nousee jäljellä olevan käyttöarvon tunnistaminen, ja siihen liittyvän liiketoiminnan kehittäminen. Esimerkiksi teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisessä pyritään tunnistamaan yhteen prosessiin kelpaamattoman ”hukkapätkien” käyttöarvoa jossakin toisessa prosessissa. Tämä ei ole mikään uusi keksintö, vaan ihan perusasioita tuottavuuden kehittämisessä. Esimerkiksi mekaanisessa metsäteollisuudessa ”hukkapätkiä” on jo pitkään liitetty sormijatkoksilla toisiinsa, ja näin saatu käyttökelpoisia rakennustuotteita.
Kiertotalouden taloudellisuus ei siis perustu ensisijaisesti jätemaksujen välttelyyn, vaan kilpailuun siitä, kuka osaa kehittää omille jätteilleen parhaan arvoketjun. Eli käytännössä kuka osaa myydä roskansa parhaimpaan hintaan muille.
Kiinteistönomistajien kiinnostus näitä uusia ratkaisuja kohtaan on kova, mutta he eivät halua maksaa itseänsä kipeäksi vain ympäristösyiden takia. Heillä on nimittäin rajallinen määrä panoksia, ja jos ympäristö ystävällisyys maksaa ekstraa, on se jostain muualta pois. Tästä syystä tilaajat ovat erityisen kiinnostuneita sellaisista toimintatavoista, joilla on potentiaalia päihittää vanhat tavat tuottavuudessa. Kiertotalouden ongelmana on kehittymätön teollistumisen ja logistiikan taso, miten muuten voisi selittää sen, että maasta kaivetuista aineista on halvempaa rakentaa kuin puolivalmiista tuotteista. Nyt olisi siis tilausta sellaisille toimijoille, jotka uskaltaisivat lähteä kehittämään teollisen mittakaavan kiertotalousliiketoimintaa esimerkiksi purettavien rakennusosien kunnostamiseen ja uudelleen käyttöön. Tähän voisi ottaa mallia esimerkiksi kuorma-autojen renkaiden pinnoittamisesta. Kun renkaan kulutuspinta on loppu, on sen kumin ja teräsvöiden muodostamalla rakenteella vielä käyttöikää jäljellä. Tähän vanhaan aihioon laitetaan uusi kulutuspinta, ja lopputulos asiakkaalle myytynä on edullisempi kuin uuden renkaan. Edulliseen hintaan päästään sillä, että pinnoitus on teollista toimintaa, ei projektikohtaista käsityötä.
Jos satut edustamaan toimijaa, joka haluaisi olla muodostamassa uusia arvoketjuja rakentamisen kiertotalouden rahaksi muuttamisessa, niin pyytäisin ilmoittautumaan oheiseen työpajaan. Työpaja järjestetään 16.4.2024 klo 9-12 työväenmuseo Werstaan Bertel-salissa.
Ilmoittautumislinkki: https://forms.office.com/e/WgjxXBKHxT
Jussi Savolainen
Ympäristöarvotkin voidaan mitata rahassa, joten niiden noudattamatta jättämisestä pitää maksaa.