Katsomustietoisuus koulussa -osiossa perehdyttiin katsomusten läsnäoloon koulussa sekä tarkasteltiin kodin ja koulun yhteistyötä katsomuksellisesti moninaisten perheiden kanssa. Lisäksi tarkasteltiin uskonnonvapautta ja sen rajoja. Osiossa käytettiin tutkimusperustaisia esimerkkejä erityisesti muslimeja suomalaisissa ja ruotsalaisissa kouluissa tarkastelevista tutkimuksista (Rissanen, 2018, 2020, 2021).
Osion asiantuntija: TT, KM, dos. Inkeri Rissanen
| Kulttuurinen moninaisuus osaksi koulun arkea ja käytänteitä. Opas opettajalle kulttuurisen moninaisuuden huomioimiseen perusopetuksesssa (s. 30-50) | Kulttuurinen moninaisuus osaksi koulun arkea ja käytänteitä. Opas opettajalle kulttuurisen moninaisuuden huomioimiseen perusopetuksesssa |
| Uskonnot(on) koulun arjessa ja juhlassa -paneelikeskustelu (Paneelikeskustelu alkaa tallenteen kohdasta 2.58) | https://www.youtube.com/watch?v=MbDhqYexlIE |
| Mikä ihmeen uskontolukutaito? | "Lukutaito on tänä päivänä vahvasti esillä monissa eri yhteyksissä. Siinä missä esimerkiksi medialukutaito on jo varsin yleisesti tunnettu käsite, on uskontolukutaito uudempi ja vähemmän tunnettu tulokas niin akateemisessa kuin laajemmassakin keskustelussa. Mitä uskontolukutaidolla oikein tarkoitetaan? Tätä pohtii Katsomusten päätoimittaja, Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori Johanna Konttori." https://katsomukset.fi/2019/04/25/mika-ihmeen-uskontolukutaito/ |
On tärkeää tutustua uskontoihin ja katsomuksiin, jotta voisimme paremmin ymmärtää oppilaita ja heidän perheitään. Käsityksemme katsomuksista ovat muuttuneet ajan myötä. Nykyään näitä aiheita pidetään vaikeina ja hankalina, ja on helpompaa esittää olevamme ”neutraaleja”. Tämä saattaa johtua siitä, että emme halua tuoda esiin omia katsomuksiamme emmekä halua tietää toisten katsomuksista. Kuitenkin totuus on, että katsomusmaailmamme vaikuttaa kaikkeen tekemiseemme.
Useimmiten erilaiset katsomukset tulevat esiin ongelmina esimerkiksi juhlien järjestämisen yhteydessä. Käsitykseni muuttuivat tämän koulutusosion myötä, ja uskon, että koulussa olisi tärkeää pystyä puhumaan avoimemmin ja luontevammin uskontoon liittyvistä asioista. Usein koulussa vältetään puhumasta katsomuksista hienotunteisuuden nimissä, jotta emme loukkaisi ketään. Stereotypiat ja ennakkoluulot haittaavat vuorovaikutusta ja yhteistyötä koulun ja kotien välillä, ja näitä kysymyksiä käsitellään usein rehtorin kanssa, kuten osallistuminen liikuntatunneille, musiikkiin, juhliin, ruokaan ja uskonnonharjoittamiseen liittyvät kysymykset sekä erilaiset kasvatuskäsitykset. Uskontolukutaidon kehittäminen on tärkeää!
Huomasin, että vaikka ajattelemme olevamme neutraaleja katsomuksellisessa mielessä, todellisuudessa meillä kaikilla on oma elämänkatsomuksemme, olipa se sitten sekulaari tai katsomuksellinen, ja se vaikuttaa aina taustalla. Tämän tiedostaminen on erittäin tärkeää kasvatustyössä. Aihe on kaiken läpileikkaava teema, joka ulottuu uskonnon ja perinteidenkin yli.
Katsomustietoisuuden merkitys ja erityisesti katsomustietoisuuden merkitys yhdenvertaisuudelle vahvistui entisestään. On erittäin tärkeää, että vähemmistöillä on mahdollisuus kokea olevansa osa yhteisöä ja että kaikkien kulttuuri- ja katsomustaustojen merkityksellisyys huomioidaan koulun arjessa. Materiaalit ja oppimistehtävät herättivät paljon kysymyksiä, joihin toivon myöhemmin löytäväni vielä vastauksia.