Johanna Kantola (dos. PhD.) on tutkimushankkeen johtaja. Kantola on sukupuolentutkimuksen professori Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa.
Kantolan tutkimus käsittelee suomalaista ja eurooppalaista puoluepolitiikkaa, valtaa ja sukupuolta. Hän on suomalaisen ja eurooppalaisen tasa-arvopolitiikan asiantuntija. Kantolan julkaisemiin kirjoihin kuuluvat Gender and Political Analysis (Palgrave, 2017, Emanuela Lombardon kanssa), Gender and the European Union (Palgrave, 2010), Feministis Theorize the State (Palgrave, 2006) sekä eri tutkijoiden kanssa toimitetut teokset Gender and the Economic Crisis in Europe (Palgrave, 2017), Tasa-arvo toisin nähtynä (Gaudeaumus, 2012), Oxford Handbook on Gender and Politics (Oxford University Press, 2013), Changing State Feminism (Palgrave, 2007), sekä Toinen maailmanpolitiikka (Vastapaino, 2007)
Yhteystiedot: johanna.kantola(a)tuni.fi
Kotisivut: http://blogs.uta.fi/johannakantola/
Anna Elomäki (FT) työskentelee yliopistotutkijana Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksessa.
Elomäki tutkii talouden, sukupuolen ja tasa-arvon muuttuvia suhteita talouskriisin ja leikkauspolitiikan kontekstissa. Hänen nykyinen tutkimuksensa käsittelee taloudelliseen hyötyyn vetoavan tasa-arvoretoriikan yleistymistä Euroopan unionin tasa-arvopolitiikassa sekä EU-tason naisjärjestöjen vaikuttamistyössä. GePoCossa Elomäki tutkii yhtäältä yritysmaailman ja työnantajajärjestöjen roolia taloudellistumiskehityksessä, etenkin tavassa, jolla yritysten rooli tasa-arvotoimijoina ja tasa-arvon hyöty yrityksille (business case for gender equality) ovat saaneet näkyvän paikan EU-tason tasa-arvodiskursseissa. Toisaalta hän analysoi työmarkkinajärjestöjen roolia EU:n tasa-arvopoliittisten toimenpiteiden muovautumisessa.
Yhteystiedot: anna.elomaki(a)tuni.fi
http://www.uta.fi/yky/yhteystiedot/henkilokunta/annaelomaki/index.html
Katso Elomäen julkaisut Tuhat-tietokannasta.
Ville Kainulainen (KM) työskentelee hankkeen tohtorikoulutettavana Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaineessa.
Kainulainen on työelämän suhteiden tutkimuksen ja sosiologisen työntutkimuksen asiantuntija. Kainulainen tarkastelee väitöskirjassaan (Uuden ajan luottamusmiehet) matalapalkkaisen ja naisvaltaisen yksityisen palvelusektorin luottamusmiestoimintaa. Hänen monitieteinen tutkimuksensa tuottaa ajankohtaista tietoa luottamusmiestoiminnassa kohdatuista haasteista, sekä työntekijöiden asemasta ja edunvalvonnan mahdollisuuksista näillä niin sanotuilla ”pinkkikaulustyöpaikoilla”. Kainulainen on tutkimuksessaan kiinnostunut siitä, millainen toimijuus on työelämän osapuolten valtasuhteissa luottamusmiehille mahdollista, sekä miten luottamusmiestoiminta on erilaisiin eroihin kuten sukupuoleen, yhteiskuntaluokkaan ja etnisyyteen kiinnittynyttä.
Yhteystiedot: ville.kainulainen(a)tuni.fi
Katso Kainulaisen julkaisut Tuhat-tietokannasta.
Paula Koskinen Sandberg (FT) työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaineessa.
Koskinen Sandberg väitteli lokakuussa 2016 Hankenilta aiheella ”The Politics of Gender Pay Equity”. Väitöskirja käsitteli sukupuolten palkkaeron taustalla vaikuttavia kulttuurisia, historiallisia, organisatorisia ja poliittisia prosesseja ja dynamiikkoja sekä näiden vaikutusta palkkaerojen kaventamiseen tähtäävien politiikkamekanismien vaikuttavuuteen. GePoCossa Koskinen Sandberg jatkaa kolmikantaisten politiikkaprosessien tutkimista.
Yhteystiedot: paula.koskinen-sandberg(a)tuni.fi
Kotisivut: https://koskinensandberg.com/
Katso Koskinen Sandbergin julkaisut täältä.
Armi Mustosmäki (YTT, KtM) aloittaa 1.7.2019 hankkeen tutkijatohtorina Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaineessa.
Mustosmäki väitteli Jyväskylän yliopistosta 2017 yhteiskuntapolitiikan oppiaineesta “How bright are the Nordic Lights? Job quality trends in Nordic countries in a comparative perspective”. Väitöskirja käsitteli työelämän muutosta Pohjoismaissa vertailevasta näkökulmasta institutionaalisten teorioiden valossa. Tutkimus käsitteli myös naisystävällisen hyvinvointivaltion paradoksia eli sukupuolten epätasa-arvoa työmarkkinoilla sekä toi esiin Pohjoismaista mallia rapauttavia kehityskulkuja, kuten instituutioiden heikkouksia uusilla palvelualoilla sekä johtamisstrategioiden mahdollisuuksista institutionaaliseen välttelyyn. Mustosmäki on osallistunut useisiin työelämän tutkimuksen projekteihin ja tutkinut myös mm. työn organisoinnin muutoksia sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista. GePoCossa Mustosmäki osallistuu korporatististen neuvotteluprosessien tutkimukseen, esimerkkinä perhepoliittiset uudistukset.
Mustosmäki on kiinnostunut myös työelämän muutoksesta ja työn tulevaisuudesta koskevista keskusteluista, erityisesti työmarkkinajärjestöjen tavoitteista ja mahdollisuuksista vaikuttaa työelämän tasa-arvokysymyksiin.
Yhteystiedot: armi.mustosmaki(a)tuni.fi
Kotisivut: https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/yfi/en/staff/mustosmaki-armi
Kuva: Maarit Kytöharju
Miikaeli Kylä-Laaso (YTM) toimii hankkeessa tohtorikoulutettavana.
Kylä-Laaso työskentelee projektissa väitöskirjansa ”Gender equality in the context of competitiveness and corporatism: Affective boundaries and political legitimacy of gender equality” parissa. Hankkeeseen tekemässään pro gradu -tutkielmassaan Sivuutettu sukupuoli: Sukupuolten tasa-arvon legitimiteetti kilpailukykysopimusta koskevissa eduskuntakeskusteluissa Kylä-Laaso käsitteli kilpailukykysopimusta koskevia eduskuntakeskusteluja ja tasa-arvon, talouden ja korporatismin suhteita. Aiemmin hän on työskennellyt projektissa tutkimusavustajana. Erityisesti Kylä-Laaso on kiinnostunut tasa-arvoon liittyvästä argumentaatiosta ja retoriikasta talouden kontekstissa, jossa tasa-arvo usein jää toissijaiseksi ja taloutta koskevasta argumentaatiosta irralliseksi kysymykseksi.
Yhteystiedot: miikaeli.kyla-laaso(a)tuni.fi
Kuva: Jenni Toivonen / Tampereen yliopisto
Milja Saari (VTT) työskenteli hankkeessa tutkijatohtorina.
Saaren väitöskirja (Samapalkkaisuus ─ neuvoteltu oikeus) käsitteli naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa poliittisena ja oikeudellisena kysymyksenä ja sitä, miksi oikeudellisten tasa-arvovelvoitteiden toimeenpano on suomalaisessa kolmikantasopimiseen perustuvassa tasa-arvopolitiikassa niin vaikeaa. Saari väitteli Helsingin yliopistossa yleisen valtio-opin oppiaineessa elokuussa 2016. GePoCossa Saari jatkoi samapalkkaisuuspolitiikan ja kolmikantayhteistyön tutkimusta laajentaen tarkastelunsa sukupuolinäkökulman lisäksi myös yhteiskuntaluokan ja etnisen tasa-arvon teemoihin. Saari tutki esimerkiksi Sari Sairaanhoitajan tapausta ja sitä, mitä tapahtui kuuluisalle 500 euron palkankorotukselle. Saari analysoi, mitä tasa-arvovaikutuksia oli hallituksen vuonna 2007 lupaamalla palkankorotuksella naisvaltaisen hoitoalan palkkoihin ja sitä, muuttuiko suomalainen neuvottelujärjestelmä ja samapalkkaisuuspolitiikka jollain tapaa “tasa-arvotupon”ja Tehyn työtaistelutoimien seurauksena.
Yhteystiedot: milja.saari(a)helsinki.fi
Katso Saaren julkaisut Tuhat-tietokannasta.
