Paula Koskinen Sandberg kirjoitti artikkelin lastentarhaopettajien palkkauksesta tiedeverkkolehteen Politiikasta.
”Pääkaupunkiseudulla paljastui hiljattain palkkakartelli, jossa Helsinki, Espoo ja Vantaa olivat sopineet, etteivät kilpaile lastentarhanopettajien palkoilla. Samaan aikaan kun kunnat pitävät palkkoja tietoisesti alhaalla, kunnissa on pula lastentarhanopettajista ja satoja työpaikkoja täyttämättä.
Julkinen sektori on tyypillisesti profiloitunut kohtuullisen rehtinä työnantajana. Tähän imagoon uutisointi palkkakartellista iski särön ja aiheutti laajamittaista kritiikkiä.
Uutinen palkkakartellista ravisteli yleistä käsitystä palkkojen määräytymisen perusteista. Kävi ilmi, että naisenemmistöisten tehtävien palkat eivät suinkaan ole muotoutuneet matalammiksi markkinoilla, vapaassa kilpailussa työvoimasta. Uutinen palkkakartellista paljasti rakenteet sekä toimijat, jotka tietoisesti alihinnoittelevat naisten tekemää työtä ja pitävät palkat alhaalla.
Suomessa suuri osa naisista työskentelee julkisella sektorilla, erityisesti kuntasektorilla, suhteellisen matalapalkkaisissa töissä. Sukupuolten keskimääräinen noin 17 prosentin palkkaero palautuu pitkälti juuri työmarkkinan vahvaan sukupuolittuneisuuteen ja naisten tekemän työn vähäisempään arvostukseen, joka konkretisoituu matalampana palkkatasona. Tämä yleisesti tiedossa oleva asia harvoin ylittää uutiskynnystä.”