Taloudellisella väkivallalla tarkoitetaan taloudellista hyväksikäyttöä, kaltoinkohtelua, laiminlyöntiä ja riistoa esimerkiksi tilanteissa, joissa rajoitetaan rahaan liittyvää päätöksentekoa ja taloudellisiin resursseihin pääsyä.
Tutkimme taloudellista väkivaltaa lähisuhteissa (esim. parisuhteet, seurustelusuhteet, ystävyyssuhteet, perhesuhteet ja sukulaissuhteet).
Lapsiin kohdistuva taloudellinen väkivalta
Lapsiin kohdistuva taloudellinen väkivalta voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vanhempi ottaa lainaa lapsen nimissä, ei huolehdi lapsen taloudellisista tarpeista tai kohtelee perheen lapsia taloudellisesti eriarvoisesti. Taloudellista väkivaltaa voi esiintyä myös vertaissuhteissa tai tuttujen aikuisten taholta, esimerkiksi rahan kiristämisenä tai varastamiseen painostamisena. Erityisessä taloudellisen väkivallan riskissä ovat haavoittuvassa asemassa olevat, kuten ihmiskaupan uhriksi joutuneet tai lastensuojeluyksiköstä hatkalla olevat nuoret.
Aikuisiin kohdistuva taloudellinen väkivalta
Kansainväliset tutkimukset osoittavat taloudellisen väkivallan olevan yleinen parisuhdeväkivallan muoto. Euroopan laajuisen kyselyn mukaan suomalaisista naisista noin 14 % on kokenut elämänsä aikana lähisuhteessaan taloudellista väkivaltaa.
Parisuhteessa taloudellinen väkivalta voi ilmetä esimerkiksi:
- talousasioiden täytenä hallintana, jolloin toinen osapuoli kontrolloi kaikkia yhteisiä ja henkilökohtaisia varoja, eikä anna kumppanilleen päätösvaltaa raha-asioissa
- kumppanin rahankäytön rajoittamisena siten, ettei hänelle anneta pääsyä omiin tai yhteisiin varoihin tai hänelle annetaan vain tiukasti säännöstelty määrä rahaa
- kumppanin työnteon estämisenä
- tahallisena velkaannuttamisena.
Taloudellinen väkivalta voi jatkua myös eron jälkeen, sillä kokija on usein väkivallan seurauksena menettänyt omaisuuttaan ja velkaantunut. Eronjälkeisen taloustilanteen palautumista heikentävät väkivaltakokemusten mielenterveys- ja työkykyvaikutukset.
Ikääntyneisiin kohdistuva taloudellinen väkivalta
Ikääntyneet ovat taloudellisen väkivallan suhteen erityisen haavoittuvassa asemassa. Taloudellinen väkivalta on yleisimpiä ikääntyneiden kokemia väkivallan muotoja.
Riskitekijöitä ovat esimerkiksi:
- korkea ikä
- muistisairaudet
- heikentyneet kognitiiviset kyvyt
- heikentynyt terveys
- avuntarve päivittäisissä toiminnoissa
- riippuvuus väkivallan tekijästä.
Useimmiten taloudellisen väkivallan tekijä on ikääntyneen perheenjäsen, kuten oma lapsi.
Väkivallan tekijä voi esimerkiksi:
- käyttää ikääntyneen resursseja omaksi edukseen
- ottaa tämän omaisuutta haltuunsa
- pakottaa allekirjoittamaan taloudellisia asiakirjoja
- kiristää.
Ikääntyneisiin kohdistuu myös niin kutsuttuja romanssi-, sähköposti- ja identiteettihuijauksia, joiden tavoitteena on anastaa uhrin varallisuutta.
Monet ikääntyneet eivät hae apua kokemaansa taloudelliseen väkivaltaan.