Miksi kestäviä valintoja tarvitaan? Kestävät valinnat ovat välttämättömiä, jotta myös tulevaisuudessa ihmisillä on mahdollisuus ruokaan ja muihin elämisen kannalta välttämättömiin asioihin. Kestävyys jaetaan neljään osa-alueeseen: ekologiseen, kulttuuriseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Esittelen sinulle nyt keinoja, joilla voit tehdä ekologisesti kestäviä valintoja ruokakaupassa. Ja samalla säästää rahaa. Ekologinen kestävyys tarkoittaa luonnonvarojen käyttöä niin, että luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit säilyvät elinkelpoisina. Eli esimerkiksi järvi säilyy puhtaana lannoitejäämistä ja roskista, jolloin kasvit, linnut sekä kalat pystyvät elämään siellä. Mitä juuri sinä voit tehdä helposti ruokakaupassa?
Helppo keino vähentää ruokahävikkiä ovat niin kutsutut punalaputetut tuotteet. Ne ovat tuotteita, joiden parasta ennen tai viimeinen käyttöpäivä on tulossa pian. Siksi tuotteissa on alennustarra. Joissakin kaupoissa on myös käytössä ilta-ale, jolloin alennusprosentti suurenee. Ostamalla alennustuotteita sinulla on mahdollisuus estää niiden joutuminen roskiin sekä säästää rahaa. Ja muista, tuotetta voi käyttää parasta ennen päivän jälkeenkin. Viimeinen käyttöpäivä on oikeasti viimeinen turvallinen käyttöpäivä. Siksi aletuotteet ovat suositeltavaa valmistaa heti oston jälkeen. Jos päivämäärä on lähestymässä, tuotteen voi pakastaa. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei pakastaminen estä tuotteen pilaantumista vaan hidastaa sitä. Siksi viimeisenä käyttöpäivänä ei suositella tuotteen pakastamista vaan suoraa käyttöönottoa.
Kuinka voit vähentää muovipussien kulutusta? Hedelmäosasto on tästä aiheesta hyvä esimerkki. Hedelmien kuori suojaa niitä, joten et välttämättä tarvitse pussia niiden suojaksi. Muun muassa banaanit pärjäävät hyvin ilman pussia. Niiden ei tarvitse olla edes yhdessä tertussa, sillä voit punnita banaanit kasana, ja laittaa hintalapun yhteen banaaniin. Kassalla voit laittaa ne samalla tavalla yhteen kasaan ja päällimmäiseksi hintalapullisen banaanin. Toisinaan pussi on kuitenkin kätevä. Esimerkiksi silloin, jos ostat monta irrallista omenaa tai muuta helposti pyörivää tuotetta. Käytän itse aina mahdollisuuksien mukaan paperista hedelmäpussia, joita löytyy kaupan hedelmäosastolta. Paperiset hedelmäpussit on helppo hyödyntää kotona biojätepusseina. Jos tarjolla on vain tavallisia muovisia hedelmäpusseja, hyödynnän ne roskapusseina sekajätteelle. Samalla tavalla esimerkiksi tyhjät leipäpussit voi käyttää uudelleen roskapusseina. En ole koskaan joutunut erikseen ostamaan roskapusseja, ja näin olen pystynyt vähentämään turhaa kulutusta. Myös ostoskasseja voi käyttää monta kertaa uudelleen ja viimeisenä hyödyntää vaikka roskapussina.
Onko kasvisten syöminen aina kestävä ratkaisu? Kasvikset, marjat ja hedelmät ovat terveellisiä, ja niitä suositellaan syötäväksi vähintään 500–800 grammaa päivässä. Ulkomaisten tuotteiden käyttö ei kuitenkaan aina tue kestäviä valintoja. Esimerkiksi avokadot mielletään terveellisinä, koska ne sisältävät hyviä rasvoja. Niiden viljely kuitenkin kuluttaa erittäin paljon vettä, ja kasvatus tapahtuu alueilla, joissa on muutenkin vesipulaa. Sen lisäksi päästöjä syntyy kuljetuksesta, kun avokadot tuodaan Suomeen laivalla tai lentokoneella. Siksi kotimaiset marjat, hedelmät ja kasvikset ovat kestävyyden kannalta usein parempi valinta. Niiden kuljetuksesta ei muodostu ylimääräisiä päästöjä. Suomessa myös torjunta-aineiden käyttö on rajatumpaa kuin muualla maailmassa. Kotimaisten kasvisten satokauden mukainen syöminen on siis usein kestävä ratkaisu sekä oman että ympäristön terveyden kannalta.
Ruokakauppa on helppo paikka aloittaa tekemään kestäviä valintoja. Voit helposti vähentää turhaa kuluttamista jättämällä tarpeettomat pussit kauppaan, ja ostamalla vain sen mitä todella tarvitset. Ruokahävikin vähentämiseen voit taas vaikuttaa ostamalla alennushinnoiteltuja tuotteita. Tärkeää on toki myös, ettei kotona synny ylimääräistä lautashävikkiä. Kestäviin valintoihin kuuluu myös tuotteiden alkuperämaan seuraaminen. Kestävillä valinnoilla voit vaikuttaa sekä maapallon että itsesi terveyteen sekä säästää rahaa.
Veera Kerttula, restonomiopiskelija
TAMK, palveluliiketoiminnan tutkinto-ohjelma
Lähteet
Ruokavirasto. 28.11.2025. Pakastaminen, jäädyttäminen ja sulattaminen. Verkkosivu. Viitattu 11.12.2025. https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/hygieeninen-toiminta/tuotanto–ja-kasittelyhygienia/pakastaminen-ja-jaadyttaminen/
