Virtuaalitodellisuus (VR) on viime vuosina kehittynyt ja yleistynyt valtavasti eri aloilla, aina pelaamisesta, koulutukseen ja työelämään asti (Banstola ym. 2022). VR tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden uppoutua kokonaisvaltaisesti virtuaalisiin maailmoihin ja vuorovaikutustilanteisiin, mikä ei onnistu perinteisimmillä välineillä. Vaikka VR on tutkitusti hyödyllinen ja monikäyttöinen, ei sen käyttö kuitenkaan aina ole vaaratonta kaikille. Viime vuosina VR:n haittapuolia onkin alettu tarkemmin tunnistaa ja tutkia. Pitkittäistutkimusta aiheesta ei kuitenkaan vielä juuri ole.
Virtuaalitodellisuuden haittavaikutuksia
Kognitiiviset ongelmat; muistin heikkeneminen ja hämärtyminen
Proprioseptiiviset häiriöt; koordinaatiokyvyn heikkeneminen
VR-pahoinvointi
Psykologiset vaikutukset;depersonalisaatio ja derealisaatio
Fyysiset vaikutukset; Fyysiset vammat, silmien rasitus ja niska-ja selkävaivat
Virtuaalitodellisuuden mahdolliset haittavaikutukset voidaan jakaa kognitiivisiin ongelmiin, proprioseptiivisiin häiriöihin, psykologisiin vaikutuksiin ja fyysisiin vaikutuksiin. Kognitiiviset ongelmat liittyvät erityisesti muistin heikkenemiseen ja hämärtymiseen (Cheymol ja Lopes 2025). Virtuaalitodellisuudessa vietetyn ajan aikana informaatiotulva voi olla aivoille liikaa; aivot eivät kykene käsittelemään kaikkea saamaansa tietoa. Tämä voi vaikeuttaa aivojen kykyä palauttaa muistiin myöhemmin, mitä VR-istunnon aikana on tapahtunut. Osalla käyttäjistä voi myös ilmetä vaikeuksia erottaa todelliset kokemukset virtuaalimaailmassa tapahtuneista.
Proprioseptiiviset häiriöt puolestaan vaikuttavat koordinaatioon. Virtuaalitodellisuudessa liikkuminen ei aina vastaa käyttäjän todellista liikettä (Cheymol ja Lopes 2025). Ristiriita liikkeen tekemisessä todellisuuden ja virtuaaliympäristön välillä voi aiheuttaa sen, että käyttäjällä on vaikeuksia hahmottaa omaa sijaintiaan todellisuudessa, ja että kehon liikkeet hämärtyvät (Conner ym. 2022).. Lisäksi VR:n käyttäjillä voi esiintyä käytön jälkeen VR-pahoinvointia (cybersickneess), mikä ilmenee esimerkiksi huimauksena, pahoinvointina ja väsymyksenä (Sokolowska 2024). VR-pahoinvoinnille altistaa erityisesti se, että käyttäjä liikkuu vain virtuaaliympäristössä. Tällöin aivojen saama visuaalinen ärsyke on ristiriidassa fyysisten tuntemusten välillä.
Psykologisiin vaikutuksiin kuuluvat depersonalisaatio ja derealisaatio, jotka viittaavat siihen, että käyttäjä ei kykene erottamaan virtuaalista ja todellista maailma toisistaan (Peckmann ym. 2022). Depersonalisaatio tarkoittaa, että henkilö kokee itsensä irtaantuneeksi omasta kehostaan ja mielestään. Derealisaatio puolestaan viittaa siihen, että henkilö kokee ympäröivän ympäristönsä epärealistisena. Esimerkiksi tutkimuksessa ilmeni, että osa käyttäjistä koki irtaantuneensa todellisuudesta. Peckmann ym. (2022) toteavatkin, että tällaiset oireet ovat erittäin huolestuttavia, sillä ne voivat pahimmillaan heikentää käyttäjän kykyä kokea itsensä todelliseksi. Tämä puolestaan vaikuttaa käyttäjän itsetuntoon ja kokemukseen omasta kehostaan.
Fyysisiin vaikutuksiin kuuluvat fyysiset vammat, silmien rasitus ja niska- ja selkävaivat. Todellinen ympäristö ei välttämättä vastaa virtuaalitodellisuutta, mikä estää käyttäjää tiedostamasta ympäristön riskejä. Tämä voi johtaa esimerkiksi kaatumisiin, kompastumisiin ja törmäilyihin. Virtuaalilasien pitkäaikainen käyttö on puolestaan silmille rasittavaa, ja voi aiheuttaa näön hämärtymistä tai ongelmia katseen tarkentamisessa (Banstola ym. 2022). Niska- ja selkävaivoille puolestaan altistavat mahdollisesti raskaat lasit ja kuulokkeet, sekä huono ryhti.
VR:n käyttö ei sovi kaikille ihmisille haittavaikutusten takia. Muun muassa aistiyliherkkyydet ja dissosiaatio-ongelmat saattavat olla esteenä VR:n turvalliselle ja vastuulliselle käytölle. Olisikin tärkeä muistaa, että esimerkiksi opetusta ei tulisi kouluissa rakentaa pelkän VR-ympäristön varaan.
Riskien tuntemus on välttämätöntä
Vaikka virtuaalitodellisuuden käyttö tarjoaa monia mahdollisuuksia, haittavaikutuksia ei tule sivuuttaa (Simón-Vicente ym. 2024). Monet haittavaikutuksista voivat pahimmillaan heikentää käyttäjän kykyä toimia normaalista ja kokea ympäristönsä johdonmukaisena. VR: n kehityksen myötä onkin erityisen tärkeä kiinnittää huomioita käyttäjien hyvinvointiin ja tarjota keinoja haittavaikutusten vähentämiseen (Cossio ym. 2025). Virtuaalitodellisuus on erittäin hyödyllinen työkalu, mutta sen negatiiviset vaikutukset käyttäjiin on otettava vakavasti.
Vakavat aistiyliherkkyydet, esim. kirkkaat valot tai kuulon herkistyminen
Epilepsia tai kohtausriski
Voimakas dissosiaatio tai rajat todellisuuden hahmottamisessa
Käytösongelmat, jotka voivat vaarantaa turvallisen käytön
VR-lasien käyttö ei sovellu kaikille
Lasse Tervajärvi
Lehtori, TtM,KM
Lähteet:
Banstola, S., Hanna, K. and O’Connor, A. (2022) ‘Changes to Visual Parameters Following Virtual Reality Gameplay’, British and Irish Orthoptic Journal, 18(1), p. 57–64.
Cheymol, A. & Lopes, P. (2025). VR Side-Effects: Memory & Proprioceptive Discrepancies After Leaving Virtual Reality. In Proceedings of the 38th Annual ACM Symposium on User Interface Software and Technology (UIST ’25). Association for Computing Machinery, New York, NY, USA, Article 80, 1–14. https://doi.org/10.1145/3746059.3747596
Conner NO, Freeman HR, Jones JA, Luczak T, Carruth D, Knight AC, Chander H. Virtual Reality Induced Symptoms and Effects: Concerns, Causes, Assessment & Mitigation. Virtual Worlds. 2022; 1(2):130-146. https://doi.org/10.3390/virtualworlds1020008
Cossio, S., Chiappinotto, S., Dentice, S., Moreal, C., Magro, G., Dussi, G., Palese, A., & Galazzi, A. (2025). Cybersickness and discomfort from head-mounted displays delivering fully immersive virtual reality: A systematic review. Nurse education in practice, 85, 104376. https://doi.org/10.1016/j.nepr.2025.104376
Peckmann, C., Kannen, K., Pensel, M. C., Lux, S., Philipsen, A., & Braun, N. (2022). Virtual reality induces symptoms of depersonalization and derealization: A longitudinal randomised control trial. Computers in Human Behavior, 131, 107233.
Simón-Vicente, L., Rodríguez-Cano, S., Delgado-Benito, V., Ausín-Villaverde, V., & Cubo Delgado, E. (2024). Cybersickness. A systematic literature review of adverse effects related to virtual reality. Neurologia, 39(8), 701–709. https://doi.org/10.1016/j.nrleng.2022.04.007
Sokołowska B. Being in Virtual Reality and Its Influence on Brain Health—An Overview of Benefits, Limitations and Prospects. Brain Sciences. 2024; 14(1):72. https://doi.org/10.3390/brainsci14010072
