Ryhmään kuuluminen on perustarpeitamme. Kuulumme luonnostaan moniin erilaisiin ryhmiin. Tarvitsemme ryhmässä toimimisen taitoja useissa arkipäivän toimissamme: opiskelussa, työelämässä, harrastuksissa ja ystävien sekä läheisten kesken. Ryhmässä toimimisen taitoja ja sosiaalisuutta voidaan tarkastella eri asioina. Sosiaalisuus on synnynnäinen temperamenttipiirre, joka ilmenee haluna olla paljon toisten ihmisten seurassa ja tulla seurassa hyväksytyksi. Se ei kuitenkaan varmista meille ryhmässä toimimisen taitoja, joita voimme puolestaan harjoitella jatkuvasti lisää ja kehittää ihmissuhteiden karttuessa. Toki kaikkihan me haluamme olla ryhmässä hyväksyttyjä.
Pienryhmäksi voidaan määritellä ryhmä, jossa jäsenten määrä on vähintään kolme, harvemmin yli 15 henkilöä. Jäsenet tunnistavat tällöin toisensa ja tuntevat kuuluvansa ryhmään. Heillä on yhteinen ymmärrys ryhmän tavoitteesta ja tällöin on myös hyödyllistä määritellä ryhmälle yhteiset säännöt. Digikeittiön pienryhmän tapaamisessa laadimme tarvekortteja käyttäen ryhmän yhteiset säännöt, jotka ovat seuraavat:
– Kunnioitetaan kaikkien tarpeita, rajoja ja erilaisuuksia.
– Luodaan ilmapiiri, jossa kaikilla on turvallista olla ja ilmaista itseä.
– Luotetaan itseemme ja toisiimme.
– Käsitellään asioita laajasti, luovasti ja monipuolisesti.
– Autetaan ja täydennetään toisiamme, jotta saamme aikaan.
Ryhmässä tuotamme monipuolisemmin ideoita ja ratkaisuja kuin yksilöinä. Olemme keskenämme erilaisia ja meillä on erilaisia tarpeita, taitoja, arvoja ja kokemuksia, joita voimme yhteisesti hyödyntää. Joskus tämä erilaisuus voi vaikeuttaa asioiden käsittelyä ja tämän vuoksi ryhmän yhteisiä sääntöjä suunnitellessa on tärkeää huomioida jokaisen osallistujan oikeus ilmaista oma mielipiteensä – tai halutessaan jättää se ilmaisematta. Tämä sisältyy Digikeittiössä pienryhmämme sääntöihin, vaikka sitä ei ole erikseen näin ilmaistu. Omaehtoinen osallistuminen edistää henkilökohtaista osallisuuden kokemusta. Säännöissämme esitetään myös, että ryhmänä autamme ja täydennämme toisiamme, jotta saamme aikaan. Yksi hyvä aikaansaannos on avoin ilmapiiri, jossa on mukana iloa ja kaikilla mukava olla. Avoin ja toista kunnioittava puhe vahvistaa ryhmän yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.
Osallisuus edellyttää toimivaa ryhmää. Kun pienryhmässä on tilaa osallistujien omille ideoille ja kysymyksille, se aktivoituu ja ryhmädynamiikka pääsee kehittymään. Ryhmässä voi olla erilaisia rooleja ja nämä roolit voivat vaihdella eri tilanteissa tai ryhmän toiminnan edetessä. Toimiakseen hyvin pienryhmä tarvitsee joka tapauksessa erilaisia yksilöitä. Eeva-Liisa Markkasen (2012) mukaan ryhmässä voi olla tehtävän suorittamista edistäviä rooleja, ryhmää ylläpitäviä rooleja ja ryhmän toimintaa häiritseviä rooleja. Tehtävän suorittamista edistävät hänen mukaansa muun muassa aloitteentekijät, mielipiteen ilmaisijat ja rakentavat kriitikot, ryhmää ylläpitävät puolestaan muun muassa rohkaisijat, positiivisen palautteen antajat ja mukaanvetäjät. Ryhmän toimintaa häiritseviksi rooleiksi Markkanen mainitsi muun muassa yläpuolelle asettujat, manipuloijat ja kilpailijat. Kuinka hyvin sitten kykenemmekään tunnistamaan itsemme eri rooleissa? Joka tapauksessa jokaisen osallistujan positiivisen panoksen arvostaminen lisää ryhmään sitoutumista ja sisäistä motivaatiota.
Kokemus ryhmän luottamuksesta vahvistaa uskoamme omiin kykyihimme. Ryhmän yhteiset tavoitteet ja sen tuki voivat kannustaa meitä osallistumaan toimintaan tavanomaista aktiivisemmin ja saavuttamaan näin onnistumisia. Digikeittiön nuori saattaa saada hanketapaamisissa kokemuksen merkityksellisyydestä, joka edelleen motivoi nuorta osallistumaan jatkossa uusiin ryhmätilanteisiin aktiivisempana osallistujana.
Ryhmässä toimiminen tarjoaa meille mahdollisuuden oppia uusia taitoja ja kehittää itseämme. Ryhmässä opitaan toisiltamme ja mahdollinen muilta saatu palaute voi auttaa tunnistamaan omat vahvuutemme ja kehityskohteemme. Lisäksi kuuluminen ryhmään voi lisätä tunnetta yhteisöllisyydestä ja vähentää mahdollisia yksinäisyyden kokemuksiamme. Yhteistyö ja toistemme tukeminen ryhmässä eivät ainoastaan paranna tuloksia, vaan myös rikastuttavat jokaisen osallistujan kokemusta. Muistetaan siis arvostaa ja hyödyntää ryhmiemme monimuotoisuutta.
6.11.2024
Ulla Markkanen
Lehtori, TtM
Terveyspalvelut, Tampereen ammattikorkeakoulu
Kirjoituksessa on hyödynnetty seuraavia lähteitä
Niskanen T. & Jussila V. 2024. Sosiaalisten taitojen harjoittelu. Teoksessa: Nepsy-materiaalipakki ammattilaiselle, 148–154.
Markkanen E-L. 2021. Kuulun! Välineitä ryhmän toiminnan tukemiseen. Mannerheimin Lastensuojeluliittto, 13-26. Viitattu 8.10.2024 Kuulun-Välineitä-ryhmän-toiminnan-tukemiseen.pdf (opinkirjo.fi).
Microsoft Copilot. 2024. Avustava tekoäly. Käytetty 9.10.2024.
Ryhmän määrittelyä. Jyväskylän yliopisto Kielikeskus. Viitattu 3.10.2024. Kielikompassi – oma tila – puheviestintä (jyu.fi).
