Osallisuudella tarkoitetaan tässä hankkeessa kuulumista ryhmään, merkityksellisyyden ja yhteisöllisyyden tunnetta sekä mahdollisuutta vaikuttaa ryhmässä tehtävään toimintaan. Laajemmin tarkasteltuna osallisuus voi tarkoittaa tässä hankkeessa myös vaikuttamista oman elämänsä kulkuun ja sen tuottamiin mahdollisuuksiin. Neuroepätyypillisesti oireileva nuori saattaa saada hankkeessa toimiessaan varmuutta omien henkilökohtaisten päätösten tekemiseen sekä uusiin tilanteisiin meneminen voi helpottua. Osallisuutta voidaan tarkastella hankkeessa sekä keinona että päämääränä.
Ryhmätyöskentely ja vertaistuen mahdollistuminen yhdistettynä arkiseen puuhasteluun ruuan parissa voivat tukea nuoren osallisuuden tunnetta. Hankkeessa pilotoidaan, kuinka käytännönläheiset arjen taidot helpottavat sosiaalisiin tilanteisiin sopeutumista ja luontaisia kontakteja ryhmän jäsenten välille. Ravitsemukseen liittyvän tiedon ja taidon lisääntyminen nähdään lisäävän nuoren hyvinvointia ja ryhmässä toimiminen voi mahdollistaa pysyviä ystävyyssuhteita.
Nuorelle tarjotaan hankkeessa mahdollisuuksia sosiaalisten taitojen harjoittelemiseen ja sosiaalisissa tilanteissa kehittymiseen. Ryhmässä toimiminen voi lieventää hänen sosiaalisia rajoitteitaan ja muodostua osallisuuden kokemukseksi, jota vailla hän aikaisemmin on ollut. Kun yleinen ilmapiiri on epävarmuuden hyväksyvä, nuori voi saada tästä itsevarmuutta ja haluaa sekä kykenee vaikuttamaan omana itsenään ryhmässä toimiessaan. Hän saa kokemuksen merkityksellisyydestä, mikä motivoi edelleen osallistumiseen. Joka tapauksessa osallistuminen hankkeen toiminnoissa on omaehtoista.
Neurokirjon oireisiin voi kuulua heikot taidot tunnistaa toisten ilmeitä ja eleitä, mikä saattaa ilmetä ryhmässä haasteellisina tilanteina ja joustamattomana toimintana. Ryhmän moninaisuus nähdään hankkeessa lähtökohtaisesti myönteisenä voimavarana, koska tällöin nuoren voi olla helpompi hyväksyä omat rajoitteensa ja omien ajatusten ilmaiseminen ja jakaminen voi helpottua. Hankkeessa pyritään huolehtimaan nuoren mahdollisuuksista ilmaista itseään ja tulla kuulluksi.
Hanke tarjoaa nuorelle erilaisia mahdollisuuksia osallistua. Nuori voivat valita oman mielenkiintonsa mukaisesti hanketarjottimelta hänelle sopivia toimintoja ja tapahtumia. Näitä ovat muun muassa kauppaostokset digitaalisen sovelluksen avulla, yhteiskokkailut ja yhteiset ruokailutilanteet, ruokailu virtuaalielämyksen tukemana ja oman digitaalisen portfolion kokoaminen. Osallistuminen on vapaaehtoista ja nuoret voivat osallistua toiminnan ideointiin. Hankkeen tarkoituksena on yhteiskehittämisen avulla tuottaa toimintamalli, joka tukee neuromonimuotoisten nuorten ravitsemusta ja osallisuutta. Yhteiskehittäminen nähdään hankkeessa vastavuoroisena prosessina, jossa nuorelta saatavaa tietoa arvostetaan, kuunnellaan ja hyödynnetään. Hänelle tarjotaan myös tukea vaikuttamiseen.
Arviointi on osa hankkeen kehittämistoimintaa. Se auttaa tunnistamaan hyviä käytänteitä, joita jatkossa voidaan hyödyntää laajemmassa näkökulmassa. Osallisuuden kokemusta mitataan hankkeessa muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokrassa (2014–2023) kehitetyllä osallisuusindikaattorilla. Osallisuusindikaattorin (Experiences of Social Inclusion Scale, ESIS) kymmenen väittämää kartoittaa nuoren kuuluvuuden tunteita, tekemisten merkityksellisyyttä sekä toimintamahdollisuuksia ja hallittavuutta. Osallisuusindikaattori on esitetty alla olevassa kuviossa ja sitä käytetään sanatarkasti alla esitetyssä muodossa. Osallisuusindikaattori toteutetaan nuorelle hankeen alussa ja lopussa, jolloin voidaan arvioida hankkeen mahdollista vaikuttavuutta. Osallisuutta mitataan lisäksi Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran osallisuuskyselyllä, jota on muokattu hankkeen tarpeita vastaavaksi.
Kuvio. Osallisuusindikaattori (THL 2024)
THL:n Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra (2014–2023) on julkaissut osallisuuden edistämisen periaatteet, jotka soveltuvat myös tämän hankkeen periaatteiksi. Hankkeen periaatteet on kuvattu alla olevaan taulukkoon.
Taulukko. Osallisuuden edistämisen periaatteet (mukaillen THL 2023, 19)
Kirjoituksessa on hyödynnetty seuraavia lähteitä:
Isola A-M., Kaartinen H., Leemann L., Lääperi R., Schneider T., Valtari S. & Keto-Tokoi A. 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 33/2017. Helsinki 2017.
Kujanpää, S. 2019. Tukikeskustelut osana autismikirjon henkilöiden kuntoutusta. Teoksessa: Timonen, T. & Hämäläinen, P. Autismikirjon kuntoutusmenetelmät. PS-Kustannus. Jyväskylä, 314–321.
Mitä osallisuus on? Nuoret ja osallisuus. Osallisuuden osaamiskeskus / Kehittämiskeskus Opinkirjo on tuottanut sivuston opetus- ja kulttuuriministeriön tuella 2018–2023. Viitattu 3.4. 2024. Mitä osallisuus on? – Nuoret ja osallisuus
Osallisuuskysely – arviointityökalu ESR TL 5 -hankkeiden käyttöön. 2024. Viitattu 25.4.2024. Osallisuuskysely – arviointityökalu ESR TL 5 -hankkeiden käyttöön – THL
Osallisuutta edistetään yhdessä – koulutuspäivä. 2024. Lasten, nuorten ja perheiden koordinaatio. Etäkoulutuksen diamateriaali 26.3.2024.
THL 2023. Osallisuuden edistäjän opas. Ohjaus 10/ 2023. Viitattu 29.4.2024. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-088-0
THL 2024. Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta. Viitattu 12.4.2024. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuusindikaattori-mittaa-osallisuuden-kokemusta/osallisuuskysely-arviointityokalu-esr-tl-5-hankkeiden-kayttoon
Ulla Markkanen
Lehtori, TtM
Terveyspalvelut, Tampereen ammattikorkeakoulu
