Esittely

Tutkimuksessa selvitetään, miten ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuuden nopea lisääntyminen suomalaisilla työpaikoilla (ilmiö 1) ja vihreään siirtymään liittyvien teknologioiden rakentaminen ja hyödyntäminen (ilmiö 2) muuttavat suomalaista työelämää, millaisia haasteita ne aiheuttavat työturvallisuudelle, ja miten näihin haasteisiin voidaan varautua ja vastata. Hanketta rahoittavat Työsuojelurahasto (TSR), Tampereen yliopisto, Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) ja Eezy Oyj. Hankkeen kesto on 10/2024-4/2027.

Tausta

Maailmanlaajuiset trendit, kuten väestörakenteen ja työorganisaatioiden muutokset, talouden globalisoituminen ja ilmastonmuutos, aiheuttavat haasteita työturvallisuudelle tulevaisuudessa. On noussut esiin kysymys siitä, ovatko nykyiset toimenpiteet, lainsäädäntö, ohjeet ja riskienhallinta ajan tasalla, ja millaisilla uusilla käytännöillä voidaan vastata tulevaisuuden työturvallisuushaasteisiin ja varmistamaan turvalliset työolot kaikille [1]. Riskien muuttuminen on yksi keskeisimmistä työtapaturmavakuuttamisen toimintaympäristöä muokkaavista aihealueista.

Riskejä muuttaa esimerkiksi työperäinen maahanmuutto ja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuuden nopea lisääntyminen työpaikoilla (ilmiö 1) ja vihreään siirtymään liittyvien teknologioiden rakentaminen ja hyödyntäminen (ilmiö 2). Aiheista on kirjotettu politiikkapapereita [2-3], mutta niiden lisäksi tarvitaan tutkittua tietoa suomalaisen työelämän muutoksista ja niiden vaikutuksesta työturvallisuuteen.

Ulkomaalaistaustaisen työväestön osuuden arvioidaan kasvavan [4]. Globaalisti monet maahanmuuttajat työskentelevät likaisissa, vaarallisissa ja vaativissa töissä. Heidän palkkansa on usein matala ja työolot huonot. Maahanmuuttajien työterveydestä on kuitenkin vain vähän tietoa. [5] Myöskään tietoa siitä, miten ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuuden lisääntyminen vaikuttaa työturvallisuuteen työpaikoilla, ei tunnu olevan.

Vihreiden teknologioiden käyttö lisääntyy pyrittäessä vähentämään hiilijalanjälkeä. Hyötyjen ohessa uudet työtavat ja materiaalit voivat vaikuttaa negatiivisesti työturvallisuuteen ja -terveyteen. Esimerkiksi aurinkopaneeleihin, tuulivoimaan, energiatehokkaisiin taloihin, kierrätykseen ja sähköautoihin voi liittyä terveysriskejä. [6] On myös todettu tilanteita, joissa ympäristölle haitallisen aineen korvaaminen ympäristöystävällisemmällä on ollut vaarallisempaa työntekijälle. Uuteen teknologiaan mahdollisesti liittyvät työturvallisuusriskit on tärkeää poistaa suunnitteluvaiheessa. [7]

Tavoite

Muutokseen valmistautumisessa työpaikat tarvitsevat ajantasaista tietoa siitä, miten työperäinen maahanmuutto ja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuuden nopea kasvaminen sekä vihreään siirtymään liittyvät teknologiat tulevat konkreettisesti vaikuttamaan suomalaiseen työelämään ja työturvallisuuteen. Tässä tutkimuksessa tuotetaan ymmärrystä ja tietoa siitä, miten muutokset tulevat konkreettisesti näkymään suomalaisilla työpaikoilla, miten ne tulevat muuttamaan suomalaista työelämää ja työturvallisuutta, miten muutokset haastavat työn riskien hallintaa ja turvallisuuden johtamista organisaatioissa lähitulevaisuudessa, sekä miten työelämä ja yritykset ovat tähän mennessä alkaneet valmistautua muutoksiin. Tutkimuksessa tunnistetaan, miten työtätekevän henkilön riskit tulevat muuttumaan ja miten niihin voidaan valmistautua etukäteen. Tutkimuksessa tuotetaan varautumis- ja hallintatapoja, joita suomalaiset työpaikat voivat käyttää tulevaisuuden työturvallisuus- ja -terveysriskien hallintaan. Riskejä ennakoimalla voidaan vähentää työtapaturmia, parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä edistää työntekijöiden työhyvinvointia.

 

[1] Lindholm, M., Reiman, A. ja Väyrynen, S. 2020. On Future Occupational Safety and Health Challenges. International Journal of Occupational and Environmental Safety, vol. 4, no. 1, pp. 108–127, 2020, doi: 10.24840/2184-0954_004.001_0009.

[2] Sauni, R. 2019. Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille – Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030. Helsinki, Finland: Ministry of Social Affairs and Health.

[3] European Commission, 2021. EU strategic framework on health and safety at work 2021-2027 Occupational safety and health in a changing world of work.

[4] Bergbom, B., Lantto, E., Leino-Arjas, P., Ruokolainen, M., Tarvainen, K. ja Varje, P. 2020. Ikääntyvä ja monimuotoistuva työväestö. Kirjassa: Kokkinen, L. (toim.) Hyvinvointia työstä 2030-luvulla. Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Työterveyslaitos.

[5] World Health Organization. 2022. World report on the health of refugees and migrants. Geneva: World Health Organization. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO.

[6] Mattila-Wiro, P., Samant, Y., Husberg, W., Falk, M., Knudsen, A. ja Saemundsson, E. 2020. Work today and in the future. Perspectives on Occupational Safety and Health challenges and opportunities for the Nordic labour inspectorates. Finnish Ministry of Social Affairs and Health, Norwegian Labour Inspection Authority, Swedish Work Environment Authority, Danish Working Environment Authority, Administration of Occupational Safety and Health in Iceland.

[7] International Labour Office. 2012. Promoting safety and health in a green economy. Saatavissa https://www.ilo.org/safework/info/WCMS_175600/lang–en/index.htm