Tulevaisuuden vetytalous pohjautuu ajatukseen, että sähkön ollessa edullista tuotetaan vetyä, jota voidaan varastoida, käyttää sellaisenaan tai jatkojalostaa synteettisiksi polttoaineiksi. Samoja polttoaineita voidaan käyttää myös ajoneuvoissa, kuten työkoneissa, ja siten saada aikaan suljettu hiilidioksidikierto, joka ei aiheuta lisää hiilidioksidia ilmakehään.
Energian varastointi ja siirto kaasuna vähentää sähkönsiirtoverkkoihin kohdistuvaa painetta, mahdollistaa kaasuverkostojen käyttämisen energiavarastoina sekä tarvittaessa kaasun muuntamisen jälleen sähköksi kalliimpien hintojen aikana. EU-komissio ehdotti heinäkuussa 2020 vetystrategiaa ilmastoneutraalille Euroopalle. Strategian tavoitteena on nopeuttaa puhtaan vedyn kehittämistä ja varmistaa sen rooli ilmastoneutraalin energiajärjestelmän kulmakivenä vuoteen 2050 mennessä. EU:n vahva panostus vetytalouteen lisää sen houkuttavuutta myös Pirkanmaalla, Lapissa ja Pohjanmaalla.
Suomella on mahdollisuus tuottaa merkittävä osuus kaikesta EU:n RePower-suunnitelman tarvitsemasta puhtaasta vedystä. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä vetytaloudesta on tullut Suomelle uusi viennin tukijalka. Myös valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2021 linjaa, että Suomi tavoittelee Euroopan johtava asemaa vetytaloudessa läpi koko arvoketjun. Kuten muissakin nousevissa teknologioissa, myös vetytaloudessa yhtenä pullonkaulana nähdään pula osaajista. Vetyyn liittyy myös esimerkiksi turvallisuuskysymyksiä, jotka täytyy ratkaista ennen sen käytön yleistymistä.
Tavoite
Hankkeen päätavoite on tuottaa tarvittava osaaminen sekä paremmat valmiudet alueiden yritysten työntekijöille osallistua uuden vihreän teknologian laitosten suunnitteluun ja valmistukseen. Tavoite on, että osallistujalla tulee olemaan vahva käsitys vetytaloudesta ja sen monista mahdollisuuksista. Osallistuja osaa analysoida puhtaan vedyn tuotantoon ja polttokennojärjestelmiin liittyviä teknisiä vaatimuksia, ja hahmottaa vedyn mahdollisuudet myös synteettisten hiilivetypolttoaineiden tuotannossa. Ilman koulutusta laitoshankkeiden työllistävä vaikutus jää pienemmäksi..
Hankkeen lisäarvo
Vedyn teollisen mittakaavan hyödyntämisessä on paljon potentiaalia, mutta se pitää sisällään paljon uusia vaatimuksia esimerkiksi räjähdysturvallisuuteen liittyen. Kuten muissakin nousevissa teknologioissa, myös vetytaloudessa yhtenä pullonkaulana nähdään pula osaajista. Vastaavia hankkeita on toteutettu ulkomailla, mutta Suomessa teknologia ja soveltaminen ovat vielä varsin uutta. Vetytalous edustaa uutta teollisuuden toimialaa, joka mahdollistaa energiaomavaraisuuden, lisää työllisyyttä ja varmistaa hiilineutraalin tulevaisuuden niin Suomessa kuin Euroopassakin, mutta vaatii uutta osaamista. Tämän kaltaista yritysten ja oppilaitosten yhteistyössä tehtävää työelämän osaamisen kehittämistä ei voida toteuttaa hakijoiden perustoiminnassa.
Rahoitus
Hanke on Euroopan unionin ESR+ rahoittama 2024-2027
Partnerit
Tampereen AMK
Lapin AMK
Novia AMK
Yhteyshenkilöt
Marko Mäkilouko marko.makilouko@tuni.fi
Sören Mattbäck soren.mattback@novia.fi
Sirpa Kokko sirpa.kokko@lapinamk.fi