Hankkeen johtaja ja kyselytutkimuksen yhteyshenkilö
Linda Enroth
- yliopistotutkija
- Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
- Tampereen yliopisto
- +358401901647
- linda.enroth@tuni.fi
Lyhyt kuvaus itsestäsi
Olen terveystieteiden tohtori (Tampereen yliopisto) ja Linköpingin yliopiston dosentti (Åldrande och social förändring). Olen kiinnostunut ikääntyneiden terveydestä ja toimintakyvystä, sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja erityisesti näiden sosiaalisesta eriarvoisuudesta, ajallisista muutoksista ja ennustajista. Toimin vastuullisena tutkijana monitieteisessä Tervaskannot 90+ hankkeessa ja johdan projektia (PRODEL), jossa tarkastellaan, onko yleistynyt pitkäikäisyys lisännyt toimintakykyisiä vai toimintakyvyn rajoitteisia elinvuosia. Lisäksi olen kiinnostunut, miten ilman lämpötila on yhteydessä iäkkäiden elämänlaatuun, terveyspalveujen käyttöön ja kuolleisuuteen.
Tutkimuskohteet
Terveys ja toimintakyky
Sosioekonominen asema
Terveyserot
Pitkäikäisyys
Elinajanodote
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry, puheenjohtaja 2022-
Nordic Gerontological Federation (Pohjoismainen Gerontologian ja Geriatrian kattojärjestö), hallituksen jäsen 2022-
Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto, jäsen 2022-
Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry, hallituksen varajäsen 2018-2022.
Gerontologian tutkimuskeskus, johtoryhmän jäsen 2020-2021.
Nordic Gerontological Federation, sihteeri ja taloudenhoitaja 2017-2020.
GeroCenter säätiö, hallituksen varajäsen 2018-2020
Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry, hallituksen jäsen 2015-2018.
Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry, jäsensihteeri 2014-2016.
Vertaisarvioidut julkaisut
Nosraty L, Nevalainen J, Raitanen J, Enroth L. 2024. Tree-based analysis of longevity predictors and their ten-year changes: a 35-Year mortality follow-up. BMC Geriatrics 24, 817. https://doi.org/10.1186/s12877-024-05404-4
Enroth L, Halonen P, Tiainen K, Raitanen J, Jylhä M. 2023. Cohort profile: The Vitality 90+ Study. A cohort study on health and living conditions of the oldest old in Tampere, Finland. BMJ open, 13(2). http://dx.doi.org/10.1136/bmjopen-2022-068509
Halonen P, Jämsen E, Enroth L, Jylhä M. 2023. Agreement between self-reported information and health register data on chronic diseases in the oldest old. Clinical Epidemiology 785-794. https://doi.org/10.2147/CLEP.S410971
Vargese S, Jylhä M, Raitanen J, Enroth L, Halonen P, Aaltonen M. 2023. Dementia-related disability in the population aged 90 years and over: Differences over time and the role of comorbidity in the Vitality 90+ Study. BMC Geriatrics 23(1), 276. https://doi.org/10.1186/s12877-023-03980-5
Halonen P, Enroth L, Tiainen K, Jylhä M 2022. Dementia and related comorbidities in the population aged 90 and over in the Vitality 90+ Study, Finland: patterns and trends from 2001 to 2018. Journal of Aging and Health. https://doi.org/10.1177/08982643221123451
Enroth L, Jasilionis D, Németh L, Strand BH, Tanjung I, Sundberg L, Fors S, Jylhä M & Brønnum-Hansen H 2022. Changes in socioeconomic differentials in old age life expectancy in four Nordic countries – The impact of educational expansion and education-specific mortality. European Journal of Ageing, 19, 161–173. https://doi.org/10.1007/s10433-022-00698-y
Enroth L, Fors S 2021. Trends in the social class inequalities in disability and self-rated health: Repeated cross-sectional surveys from Finland and Sweden 2001-2018. International Journal of Public Health, 66:645513. https://doi.org/10.3389/ijph.2021.645513
Kananen L, Enroth L, Raitanen J, Jylhävä J, Bürkle A, Moreno Villanueva M, Bernhardt J, Toussaint O, Grubeck Loebenstein B, Malavolta M, Basso A, Piacenza F, Collino S, Gonos E.S, Sikora E, Gradinaru D, Jansen E.H.J.M, Dollé M.E.T, Salmon M, Stuetz W, Weber D, Grune T, Breusing N, Simm A, Capri M, Franceschi C, Slagboom P.E, Talbot D.C.S, Libert C, Koskinen S, Bruunsgaard H, Hansen Å.M, Lund R, Hurme M, Jylhä M 2021. Self rated health in individuals with and without disease is associated with multiple biomarkers representing multiple biological domains. Scientific Reports 11, 6139. https://doi.org/10.1038/s41598-021-85668-7
Enroth L, Pulkki J 2021. Aistivaikeudet, arki ja toimintakyky 90 vuotta täyttäneillä. (Sensory difficulties, everyday life and functional ability among people aged 90+). Gerontologia, 35(2), 121-137. https://doi.org/10.23989/gerontologia.96102
Enroth L, Raitanen J, Halonen P, Tiainen K, Jylhä M 2021. Trends of Physical Functioning, Morbidity, and Disability-Free Life Expectancy Among the Oldest Old: Six Repeated Cross-Sectional Surveys Between 2001 and 2018 in the Vitality 90+ Study. The Journals of Gerontology: Series A, 76(7), 1227–1233, https://doi.org/10.1093/gerona/glaa144
Enroth L, Veenstra M, Aartsen M, Kjær AA, Juul Nilsson C & Fors S 2019. Are there educational disparities in health among the oldest old? Evidence from the Nordic countries. European Journal of Ageing, 16, 415-424. https://doi.org/10.1007/s10433-019-00517-x
Hoogendijk EO, van der Noordt M, Onwuteaka-Philipsen BD, Deeg DJH, Huisman M, Enroth L & Jylhä M 2019. Sex differences in healthy life expectancy among nonagenarians: A multistate survival model using data from the Vitality 90+ study. Experimental Gerontology, 116, 80-85. https://doi.org/10.1016/j.exger.2018.12.015
Halonen P, Raitanen J, Enroth L, Jämsen E & Jylhä M 2019. Chronic conditions and multimorbidity in population aged 90 years and over: associations with mortality and long-term care admission. Age and Ageing, 48(4), 564-570. https://doi.org/10.1093/ageing/afz019
Nosraty L, Pulkki J, Raitanen J, Enroth L & Jylhä M 2019. Successful Aging as a Predictor of Long-Term Care Among Oldest Old: The Vitality 90+ Study. Journal of Applied Gerontology, 38(4), 553-571. https://doi.org/10.1177/0733464817716968
Jylhä M, Enroth L, Halonen P (2019). Vanhoista vanhimpien terveys ja toimintakyky. Duodecim, 135 (11), 1085-1091. Vanhoista vanhimpien terveys ja toimintakyky (duodecimlehti.fi)
Enroth L, Aaltonen M, Raitanen J, Nosraty L & Jylhä M 2018. Does use of long-term care differ between occupational classes among the oldest old? Vitality 90+ Study. European Journal of Ageing, 15(2), 143-153. https://doi.org/10.1007/s10433-017-0445-0
Jørgensen TSH, Fors S, Nilsson CJ, Enroth L, Aaltonen M, Sundberg L, Brønnum-Hansen H, Strand BH, Chang M ja Jylhä M. 2018. The ageing populations in the Nordic countries: mortality and longevity from 1990-2014. Scandinavian Journal of Public Health, 47(6), 611-617. https://doi.org/10.1093/eurpub/ckx187.608
Kauppi M, Raitanen J, Stenholm S, Aaltonen M, Enroth L & Jylhä M 2018. Predictors of long-term care among nonagenarians: the Vitality 90 + Study with linked data of the care registers. Aging Clinical and Experimental Research, 30(8), 913-919. https://doi.org/10.1007/s40520-017-0869-6
Halonen P, Enroth L, Jylhä M, Tiainen K. 2017. Pitkäaikaissairaudet ja monisairastavuus hyvin vanhoilla sekä niiden yhteys toimintakykyyn ja itse arvioituun terveyteen-Tervaskannot 90+ -tutkimus. (Chronic conditions and multimorbidity - associations with functioning and self-rated health among nonagenarians: The Vitality 90+ Study). Gerontologia, 31(4), 269-281. https://doi.org/10.23989/gerontologia.65943
Enroth L, Raitanen J, Hervonen A, Lehtimäki T, Jylhävä J, Hurme M & Jylhä M 2016. Cardiometabolic and Inflammatory Biomarkers as Mediators between Educational Level and Functioning at the Age of 90 Years. The Journals of Gerontology, Series A: Biological Sciences and Medical Sciences, 71(3), 412–419. https://doi.org/10.1093/gerona/glv105
Enroth L, Raitanen J, Hervonen A, Nosraty L & Jylhä M. 2015. Is Socioeconomic Status a Predictor of Mortality in Nonagenarians? The Vitality 90+ Study. Age and Ageing, 44, 123-129. https://doi.org/10.1093/ageing/afu092
Nosraty L, Enroth L, Raitanen J, Hervonen A & Jylhä M. 2015. Do Successful Agers Live Longer? The Vitality 90+ Study. Journal of Aging and Health, 27(1), 35-53. https://doi.org/10.1177/0898264314535804
Enroth L, Raitanen J, Hervonen A & Jylhä M. 2013. Do Socioeconomic Health Differences Persist in Nonagenarians? The Journals of Gerontology, Series B: Psychological Sciences and Social Sciences, 68(5), 837-847. https://doi.org/10.1093/geronb/gbt067
Jylhä M, Enroth L & Luukkaala T. 2013. Trends of functioning and health in nonagenarians − the Vitality 90+ Study. In Robine JM. Jagger C. & Crimmins E. Annual Review of Gerontology and Geriatrics, 33, ”Healthy Longevity”. Springer Publishing Company, 313-332.
Helminen S, Sarkeala T, Enroth L, Hervonen A & Jylhä M. 2012. Vanhoista vanhimpien terveys ja elämäntilanne – tuloksia vuoden 2010 Tervaskannot 90+ -tutkimuksesta. Gerontologia, 26(3), 162–171. https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702131130
Elämäntarinahaastattelujen yhteyshenkilö
Anu Siren
- professori
- gerontologia
- Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
- Tampereen yliopisto
- +358504750373
- anu.siren@tuni.fi
Lyhyt kuvaus itsestäsi
Olen Gerontologian professori ja koulutukseltani psykologian tohtori. Olen myös sosiaaligerontologian dosentti (Helsingin yliopisto). Olen työskennellyt vuosina 2005-2021 Tanskassa, ja aloittanut Gerontologian professorin tehtävässä keväällä 2021.
Minua kiinnostavat erityisesti ikääntymisen sosiaaliset, kulttuuriset ja materiaaliset ympäristöt ja niiden merkitys yksilöille. Olen urani alkuvuosina tutkinut erityisesti iäkkäiden liikenteessä liikkumista ja sen yhteiskunnallista ja kulttuurista sääntelyä, viime vuosina tutkimukseni on käsitellyt laajemmin erilaisia sosiaaligerontologisia aiheita kuten iäkkäiden yhteisöasumista, digitaalisten palveluiden käyttöä, perhesuhteiden merkitystä vanhuusiässä sekä tulevaisuuden iäkkäiden tarpeita ja mieltymyksiä.
Amilon, A., Kjær, A.A., Ladenburg, J., Siren, A. (2022). Trust in the publicly financed care system and willingness to pay for long-term care: A discrete choice experiment in Denmark. Social Science and Medicine, 311: 115332. https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2022.115332
Siren et al (2022) Negotiations of vulnerability in aging with vision impairment. Journal of Aging Studies, 61: 101036. https://doi.org/10.1016/j.jaging.2022.101036
Siren, A. (2022). Boformer og den aldrende befolkning. In T.A. Andersen & J. R. Skaksen (Eds.): Et aldrende Danmark. Gyldendal, Copenhagen. Pp. 77-86.
Amilon, A. & Siren, A. (2022). The link between vision impairment and depressive symptomatology in late life: does having a partner matter? European Journal of Ageing,19: 521–532
Siren, A. (2021). Beyond accessibility: Transport system as a societal structure supporting inclusion in late life. In K. Walsh, T. Scharf, S. Van Regenmortel & A. Wanka (eds.): Social Exclusion in Later Life: Interdisciplinary and Policy Perspectives. International Perspectives on Aging, Volume 28. Springer. DOI: 10.1007/978-3-030-51406-
Kjær, A.A. & Siren, A. (2021). Aging without children: The link between parental status and tangible support. Journal of Family Issues. doi: 10.1177/0192513X21993203
Filges, T., Siren, A., Fridberg, T. (2020). Voluntary work for the physical and mental health of older volunteers: A systematic review. Campbell Systematic Reviews. doi: 10.1002/cl2.1124.
Amilon, A. Ladenburg, J., Siren, A., Østergaard, S., (2020). Willingness to pay for long-term home care services: Evidence from a stated preferences analysis. The Journal of the Economics of Ageing. https://doi.org/10.1016/j.jeoa.2020.100238
Siren, A., Amilon, A., Larsen, G. K., Mehlsen, L. (2019). The promise of assistive technology in institutionalized care: economic efficiency, improved working conditions, and better quality of care? Disability and Rehabilitation: Assistive Technology. Publication before print. doi: 10.1080/17483107.2019.1659862
Kjær, A.A. & Siren, A. (2019). Formal and informal care: exploring trajectories of home care use among Danish older adults. Ageing and Society. Publication before print. doi:10.1017/S0144686X19000771.
Kjær, A. A., Siren, A., Seested, M. H., Fridberg, T. & Casier, F. (2019). Cohort profile: The Danish Longitudinal Study of Ageing (DLSA). International Journal of Epidemiology, 48: 1050-1050g. doi: 10.1093/ije/dyz026
Siren, A. & Casier, F. (2019). Socioeconomic and lifestyle determinants of giving practical support to adult children in the era of changing late life. Ageing and Society, 39(9): 1933-1950. doi:10.1017/S0144686X18000338
Siren, A. & Knudsen, S. G. (2017) Older adults and the emerging digital service delivery. A mixed methods study on ICT use, skills and attitudes. Journal of Aging and Social Policy, 29(1): 35-50. doi: 10.1080/08959420.2016.1187036
Siren, A. & Haustein, S. (2016). How do baby boomers' mobility patterns change with retirement? Ageing and Society, 36: 988-1007. doi:10.1017/S0144686X15000100
Siren, A. & Haustein, S. (2016) Driving Cessation Anno 2010: Which older drivers give up their license and why? Evidence from Denmark. Journal of Applied Gerontology, 35(1): 18-38. doi: http://dx.doi.org/10.1177/0733464814521690.
Haustein, S. & Siren, A. (2015). Older people’s mobility: segments, factors, trends. Transport Reviews: A Transnational Transdisciplinary Journal, 35 (4): 466-487. doi: 10.1080/01441647.2015.1017867
Siren, A., Hjorthol, R., & Levin, L. (2015). Different types of out-of-home activities and well-being amongst urban residing old persons with mobility impediments. Journal of Transport & Health, 2: 14-21. doi: 10.1016/j.jth.2014.11.004
Siren, A. & Haustein, S. (2015) Driving licences and medical screening in old age. Review of literature and the European licensing policies. Journal of Transport & Health, 2: 68-78. doi:10.1016/j.jth.2014.09.003
Siren, A. & Haustein, S. (2015). What are the impacts of giving up the driver license? Ageing and Society, 35(9): 1821 – 1838. DOI: 10.1017/S0144686X14000610
Siren, A. & Sørensen, C. H. (2015). Immense changes in traffic—considerable stability in discourses. Road speed in Danish parliamentary documents 1900-2010. Transport Policy, 40: 1-7. doi: 10.1016/j.tranpol.2015.02.005
Meng, A. & Siren, A. (2015). Older drivers’ reasons for reducing the overall amount of their driving and for avoiding selected driving situations. Journal of Applied Gerontology, 34(3): NP62–NP82. doi: 10.1177/0733464812463433
Haustein, S. & Siren, A. (2014). Seniors' unmet mobility needs - how important is a driving licence? Journal of Transport Geography, 41:45-51.
Figueroa, M., Nielsen T.S., & Siren, A. (2014). Comparing Urban Form Correlations of the Travel Patterns of Older and Younger Adults. Transport Policy, 35, 10-20.
Siren, A. & Haustein, S. (2013). Baby boomers' mobility patterns and preferences: What are the implications for future transport demand? Transport Policy, 29: 136-144.
Siren, A. & Meng, A. (2013). Older drivers' self-assessed driving skills, driving-related stress and self-regulation in traffic. Transportation Research Part F: Traffic Psychology and Behaviour, 17: 88-97.
Meng, A., Siren, A. & Teasdale, T. (2013). Older drivers with cognitive impairment: perceived changes in driving skills, driving-related discomfort and self-regulation of driving. European Geriatric Medicine, 3: 154-160.
Meng, A. & Siren, A. (2012). Cognitive problems, self-rated changes in driving skills, driving-related discomfort and self-regulation of driving in old drivers. Accident Analysis and Prevention, 49: 322-329.
Siren, A. & Meng, A. (2012). Cognitive screening of older drivers does not produce safety benefits. Accident Analysis and Prevention, 45: 634-638.
Siren, A. & Kjær, M. R. (2011). How is the older road users’ perception of risk constructed? Transportation Research Part F: Traffic Psychology and Behaviour, 14(3): 222-228.
Hjorthol, R., Levin, L. & Siren, A. (2010). Mobility in different generations of older persons. The development of daily travel in different cohorts in Denmark, Norway and Sweden. Journal of Transport Geography, 18: 624-633.
Siren, A. & Hakamies-Blomqvist, L. (2009). Mobility and well-being in old age. Topics in Geriatric Rehabilitation, 25(1): 3-11.
Siren, A. & Hakamies-Blomqvist, L. (2006). Does gendered driving create gendered mobility? Community-related mobility of Finnish women and men aged 65+. Transportation Research Part F: Traffic Psychology and Behaviour, 9(5): 374-382.
Siren, A. & Hakamies-Blomqvist, L. (2005). Sense and Sensibility. A Narrative Study of Older Women’s Car Driving. Transportation Research Part F: Traffic Psychology and Behaviour, 8(3): 213-228.
Siren, A., & Hakamies-Blomqvist, L. (2004). Car as the grand equaliser? Demographic factors and mobility in Finnish men and women aged 65+. Transportation Research Part F: Traffic Psychology and Behaviour, 7(2): 107-118.
Siren, A., Hakamies-Blomqvist, L., & Lindeman, M. (2004). Driving cessation and health in older women. Journal of Applied Gerontology, 23(1): 58-69.
Hakamies-Blomqvist, L. & Siren, A. (2003). Deconstructing a Gender Difference: Driving Cessation and Personal Driving History of Older Women. Journal of Safety Research, 34(4):383-388.
Terveystutkimuksen yhteyshenkilö
Juulia Jylhävä
- yliopistotutkija
- Senior Research Fellow | Tampere Institute for Advanced Study Yliopistotutkija | Tutkijakollegium
- Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta
- Tampereen yliopisto
- +358504784181
- juulia.jylhava@tuni.fi
Lyhyt kuvaus itsestäsi
Toimin Systems Biology of Aging -tutkimusryhmän johtajana Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa, Tampereen yliopistossa. Tutkimusryhmäni tutkii biologista vanhenemista – miten sitä voidaan mitata, mitkä tekijät kiihdyttävät sitä ja miten se on yhteydessä vanhenemiseen liittyviin sairauksiin ja kuolleisuuteen. Käytämme tutkimuksissa geneettistä ja multiomiikka-dataa, AI-malleja sekä kausaalisen päättelyn menetelmiä selvittääksemme, miksi toiset meistä vanhenevat biologisesti nopeammin ja elävät terveenä pidempään kuin toiset. Toinen tutkimustavoitteemme käynnissä olevassa projektissamme on kehittää AI-pohjainen koko elimistön vanhenemista kuvaava elektroninen frailtyindeksi terveydenhuollolle, jonka avulla haavoittuvat yksilöt voidaan tunnistaa varhaisessa vaiheessa.