Hankkeen johtaja ja kyselytutkimuksen yhteyshenkilö
Linda Enroth
- yliopistotutkija
- Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
- Tampereen yliopisto
- +358401901647
- linda.enroth@tuni.fi
Lyhyt kuvaus itsestäsi
Olen terveystieteiden tohtori (Tampereen yliopisto) ja Linköpingin yliopiston dosentti (Åldrande och social förändring). Olen kiinnostunut ikääntyneiden terveydestä ja toimintakyvystä, sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja erityisesti näiden sosiaalisesta eriarvoisuudesta, ajallisista muutoksista ja ennustajista. Toimin vastuullisena tutkijana monitieteisessä Tervaskannot 90+ hankkeessa ja johdan projektia (PRODEL), jossa tarkastellaan, onko yleistynyt pitkäikäisyys lisännyt toimintakykyisiä vai toimintakyvyn rajoitteisia elinvuosia. Lisäksi olen kiinnostunut, miten ilman lämpötila on yhteydessä iäkkäiden elämänlaatuun, terveyspalveujen käyttöön ja kuolleisuuteen.
Tutkimuskohteet
Terveys ja toimintakyky
Sosioekonominen asema
Terveyserot
Pitkäikäisyys
Elinajanodote
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry, puheenjohtaja 2022-
Nordic Gerontological Federation (Pohjoismainen Gerontologian ja Geriatrian kattojärjestö), hallituksen jäsen 2022-
Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto, jäsen 2022-
Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry, hallituksen varajäsen 2018-2022.
Gerontologian tutkimuskeskus, johtoryhmän jäsen 2020-2021.
Nordic Gerontological Federation, sihteeri ja taloudenhoitaja 2017-2020.
GeroCenter säätiö, hallituksen varajäsen 2018-2020
Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry, hallituksen jäsen 2015-2018.
Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry, jäsensihteeri 2014-2016.
Vertaisarvioidut julkaisut
Nosraty L, Nevalainen J, Raitanen J, Enroth L. 2024. Tree-based analysis of longevity predictors and their ten-year changes: a 35-Year mortality follow-up. BMC Geriatrics 24, 817. https://doi.org/10.1186/s12877-024-05404-4
Enroth L, Halonen P, Tiainen K, Raitanen J, Jylhä M. 2023. Cohort profile: The Vitality 90+ Study. A cohort study on health and living conditions of the oldest old in Tampere, Finland. BMJ open, 13(2). http://dx.doi.org/10.1136/bmjopen-2022-068509
Halonen P, Jämsen E, Enroth L, Jylhä M. 2023. Agreement between self-reported information and health register data on chronic diseases in the oldest old. Clinical Epidemiology 785-794. https://doi.org/10.2147/CLEP.S410971
Vargese S, Jylhä M, Raitanen J, Enroth L, Halonen P, Aaltonen M. 2023. Dementia-related disability in the population aged 90 years and over: Differences over time and the role of comorbidity in the Vitality 90+ Study. BMC Geriatrics 23(1), 276. https://doi.org/10.1186/s12877-023-03980-5
Halonen P, Enroth L, Tiainen K, Jylhä M 2022. Dementia and related comorbidities in the population aged 90 and over in the Vitality 90+ Study, Finland: patterns and trends from 2001 to 2018. Journal of Aging and Health. https://doi.org/10.1177/08982643221123451
Enroth L, Jasilionis D, Németh L, Strand BH, Tanjung I, Sundberg L, Fors S, Jylhä M & Brønnum-Hansen H 2022. Changes in socioeconomic differentials in old age life expectancy in four Nordic countries – The impact of educational expansion and education-specific mortality. European Journal of Ageing, 19, 161–173. https://doi.org/10.1007/s10433-022-00698-y
Enroth L, Fors S 2021. Trends in the social class inequalities in disability and self-rated health: Repeated cross-sectional surveys from Finland and Sweden 2001-2018. International Journal of Public Health, 66:645513. https://doi.org/10.3389/ijph.2021.645513
Kananen L, Enroth L, Raitanen J, Jylhävä J, Bürkle A, Moreno Villanueva M, Bernhardt J, Toussaint O, Grubeck Loebenstein B, Malavolta M, Basso A, Piacenza F, Collino S, Gonos E.S, Sikora E, Gradinaru D, Jansen E.H.J.M, Dollé M.E.T, Salmon M, Stuetz W, Weber D, Grune T, Breusing N, Simm A, Capri M, Franceschi C, Slagboom P.E, Talbot D.C.S, Libert C, Koskinen S, Bruunsgaard H, Hansen Å.M, Lund R, Hurme M, Jylhä M 2021. Self rated health in individuals with and without disease is associated with multiple biomarkers representing multiple biological domains. Scientific Reports 11, 6139. https://doi.org/10.1038/s41598-021-85668-7
Enroth L, Pulkki J 2021. Aistivaikeudet, arki ja toimintakyky 90 vuotta täyttäneillä. (Sensory difficulties, everyday life and functional ability among people aged 90+). Gerontologia, 35(2), 121-137. https://doi.org/10.23989/gerontologia.96102
Enroth L, Raitanen J, Halonen P, Tiainen K, Jylhä M 2021. Trends of Physical Functioning, Morbidity, and Disability-Free Life Expectancy Among the Oldest Old: Six Repeated Cross-Sectional Surveys Between 2001 and 2018 in the Vitality 90+ Study. The Journals of Gerontology: Series A, 76(7), 1227–1233, https://doi.org/10.1093/gerona/glaa144
Enroth L, Veenstra M, Aartsen M, Kjær AA, Juul Nilsson C & Fors S 2019. Are there educational disparities in health among the oldest old? Evidence from the Nordic countries. European Journal of Ageing, 16, 415-424. https://doi.org/10.1007/s10433-019-00517-x
Hoogendijk EO, van der Noordt M, Onwuteaka-Philipsen BD, Deeg DJH, Huisman M, Enroth L & Jylhä M 2019. Sex differences in healthy life expectancy among nonagenarians: A multistate survival model using data from the Vitality 90+ study. Experimental Gerontology, 116, 80-85. https://doi.org/10.1016/j.exger.2018.12.015
Halonen P, Raitanen J, Enroth L, Jämsen E & Jylhä M 2019. Chronic conditions and multimorbidity in population aged 90 years and over: associations with mortality and long-term care admission. Age and Ageing, 48(4), 564-570. https://doi.org/10.1093/ageing/afz019
Nosraty L, Pulkki J, Raitanen J, Enroth L & Jylhä M 2019. Successful Aging as a Predictor of Long-Term Care Among Oldest Old: The Vitality 90+ Study. Journal of Applied Gerontology, 38(4), 553-571. https://doi.org/10.1177/0733464817716968
Jylhä M, Enroth L, Halonen P (2019). Vanhoista vanhimpien terveys ja toimintakyky. Duodecim, 135 (11), 1085-1091. Vanhoista vanhimpien terveys ja toimintakyky (duodecimlehti.fi)
Enroth L, Aaltonen M, Raitanen J, Nosraty L & Jylhä M 2018. Does use of long-term care differ between occupational classes among the oldest old? Vitality 90+ Study. European Journal of Ageing, 15(2), 143-153. https://doi.org/10.1007/s10433-017-0445-0
Jørgensen TSH, Fors S, Nilsson CJ, Enroth L, Aaltonen M, Sundberg L, Brønnum-Hansen H, Strand BH, Chang M ja Jylhä M. 2018. The ageing populations in the Nordic countries: mortality and longevity from 1990-2014. Scandinavian Journal of Public Health, 47(6), 611-617. https://doi.org/10.1093/eurpub/ckx187.608
Kauppi M, Raitanen J, Stenholm S, Aaltonen M, Enroth L & Jylhä M 2018. Predictors of long-term care among nonagenarians: the Vitality 90 + Study with linked data of the care registers. Aging Clinical and Experimental Research, 30(8), 913-919. https://doi.org/10.1007/s40520-017-0869-6
Halonen P, Enroth L, Jylhä M, Tiainen K. 2017. Pitkäaikaissairaudet ja monisairastavuus hyvin vanhoilla sekä niiden yhteys toimintakykyyn ja itse arvioituun terveyteen-Tervaskannot 90+ -tutkimus. (Chronic conditions and multimorbidity - associations with functioning and self-rated health among nonagenarians: The Vitality 90+ Study). Gerontologia, 31(4), 269-281. https://doi.org/10.23989/gerontologia.65943
Enroth L, Raitanen J, Hervonen A, Lehtimäki T, Jylhävä J, Hurme M & Jylhä M 2016. Cardiometabolic and Inflammatory Biomarkers as Mediators between Educational Level and Functioning at the Age of 90 Years. The Journals of Gerontology, Series A: Biological Sciences and Medical Sciences, 71(3), 412–419. https://doi.org/10.1093/gerona/glv105
Enroth L, Raitanen J, Hervonen A, Nosraty L & Jylhä M. 2015. Is Socioeconomic Status a Predictor of Mortality in Nonagenarians? The Vitality 90+ Study. Age and Ageing, 44, 123-129. https://doi.org/10.1093/ageing/afu092
Nosraty L, Enroth L, Raitanen J, Hervonen A & Jylhä M. 2015. Do Successful Agers Live Longer? The Vitality 90+ Study. Journal of Aging and Health, 27(1), 35-53. https://doi.org/10.1177/0898264314535804
Enroth L, Raitanen J, Hervonen A & Jylhä M. 2013. Do Socioeconomic Health Differences Persist in Nonagenarians? The Journals of Gerontology, Series B: Psychological Sciences and Social Sciences, 68(5), 837-847. https://doi.org/10.1093/geronb/gbt067
Jylhä M, Enroth L & Luukkaala T. 2013. Trends of functioning and health in nonagenarians − the Vitality 90+ Study. In Robine JM. Jagger C. & Crimmins E. Annual Review of Gerontology and Geriatrics, 33, ”Healthy Longevity”. Springer Publishing Company, 313-332.
Helminen S, Sarkeala T, Enroth L, Hervonen A & Jylhä M. 2012. Vanhoista vanhimpien terveys ja elämäntilanne – tuloksia vuoden 2010 Tervaskannot 90+ -tutkimuksesta. Gerontologia, 26(3), 162–171. https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702131130
Elämäntarinahaastattelujen yhteyshenkilö
Anu Siren
- professori
- gerontologia
- Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
- Tampereen yliopisto
- +358504750373
- anu.siren@tuni.fi
Lyhyt kuvaus itsestäsi
Olen Gerontologian professori ja koulutukseltani psykologian tohtori. Olen myös sosiaaligerontologian dosentti (Helsingin yliopisto). Olen työskennellyt vuosina 2005-2021 Tanskassa, ja aloittanut Gerontologian professorin tehtävässä keväällä 2021.
Minua kiinnostavat erityisesti ikääntymisen sosiaaliset, kulttuuriset ja materiaaliset ympäristöt ja niiden merkitys yksilöille. Olen urani alkuvuosina tutkinut erityisesti iäkkäiden liikenteessä liikkumista ja sen yhteiskunnallista ja kulttuurista sääntelyä, viime vuosina tutkimukseni on käsitellyt laajemmin erilaisia sosiaaligerontologisia aiheita kuten iäkkäiden yhteisöasumista, digitaalisten palveluiden käyttöä, perhesuhteiden merkitystä vanhuusiässä sekä tulevaisuuden iäkkäiden tarpeita ja mieltymyksiä.
Amilon, A., Kjær, A.A., Ladenburg, J., Siren, A. (2022). Trust in the publicly financed care system and willingness to pay for long-term care: A discrete choice experiment in Denmark. Social Science and Medicine, 311: 115332. https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2022.115332
Siren et al (2022) Negotiations of vulnerability in aging with vision impairment. Journal of Aging Studies, 61: 101036. https://doi.org/10.1016/j.jaging.2022.101036
Siren, A. (2022). Boformer og den aldrende befolkning. In T.A. Andersen & J. R. Skaksen (Eds.): Et aldrende Danmark. Gyldendal, Copenhagen. Pp. 77-86.
Amilon, A. & Siren, A. (2022). The link between vision impairment and depressive symptomatology in late life: does having a partner matter? European Journal of Ageing,19: 521–532
Siren, A. (2021). Beyond accessibility: Transport system as a societal structure supporting inclusion in late life. In K. Walsh, T. Scharf, S. Van Regenmortel & A. Wanka (eds.): Social Exclusion in Later Life: Interdisciplinary and Policy Perspectives. International Perspectives on Aging, Volume 28. Springer. DOI: 10.1007/978-3-030-51406-
Kjær, A.A. & Siren, A. (2021). Aging without children: The link between parental status and tangible support. Journal of Family Issues. doi: 10.1177/0192513X21993203
Filges, T., Siren, A., Fridberg, T. (2020). Voluntary work for the physical and mental health of older volunteers: A systematic review. Campbell Systematic Reviews. doi: 10.1002/cl2.1124.
Amilon, A. Ladenburg, J., Siren, A., Østergaard, S., (2020). Willingness to pay for long-term home care services: Evidence from a stated preferences analysis. The Journal of the Economics of Ageing. https://doi.org/10.1016/j.jeoa.2020.100238
Siren, A., Amilon, A., Larsen, G. K., Mehlsen, L. (2019). The promise of assistive technology in institutionalized care: economic efficiency, improved working conditions, and better quality of care? Disability and Rehabilitation: Assistive Technology. Publication before print. doi: 10.1080/17483107.2019.1659862
Kjær, A.A. & Siren, A. (2019). Formal and informal care: exploring trajectories of home care use among Danish older adults. Ageing and Society. Publication before print. doi:10.1017/S0144686X19000771.
Kjær, A. A., Siren, A., Seested, M. H., Fridberg, T. & Casier, F. (2019). Cohort profile: The Danish Longitudinal Study of Ageing (DLSA). International Journal of Epidemiology, 48: 1050-1050g. doi: 10.1093/ije/dyz026
Siren, A. & Casier, F. (2019). Socioeconomic and lifestyle determinants of giving practical support to adult children in the era of changing late life. Ageing and Society, 39(9): 1933-1950. doi:10.1017/S0144686X18000338
Siren, A. & Knudsen, S. G. (2017) Older adults and the emerging digital service delivery. A mixed methods study on ICT use, skills and attitudes. Journal of Aging and Social Policy, 29(1): 35-50. doi: 10.1080/08959420.2016.1187036
Siren, A. & Haustein, S. (2016). How do baby boomers' mobility patterns change with retirement? Ageing and Society, 36: 988-1007. doi:10.1017/S0144686X15000100
Siren, A. & Haustein, S. (2016) Driving Cessation Anno 2010: Which older drivers give up their license and why? Evidence from Denmark. Journal of Applied Gerontology, 35(1): 18-38. doi: http://dx.doi.org/10.1177/0733464814521690.
Haustein, S. & Siren, A. (2015). Older people’s mobility: segments, factors, trends. Transport Reviews: A Transnational Transdisciplinary Journal, 35 (4): 466-487. doi: 10.1080/01441647.2015.1017867
Siren, A., Hjorthol, R., & Levin, L. (2015). Different types of out-of-home activities and well-being amongst urban residing old persons with mobility impediments. Journal of Transport & Health, 2: 14-21. doi: 10.1016/j.jth.2014.11.004
Siren, A. & Haustein, S. (2015) Driving licences and medical screening in old age. Review of literature and the European licensing policies. Journal of Transport & Health, 2: 68-78. doi:10.1016/j.jth.2014.09.003
Siren, A. & Haustein, S. (2015). What are the impacts of giving up the driver license? Ageing and Society, 35(9): 1821 – 1838. DOI: 10.1017/S0144686X14000610
Siren, A. & Sørensen, C. H. (2015). Immense changes in traffic—considerable stability in discourses. Road speed in Danish parliamentary documents 1900-2010. Transport Policy, 40: 1-7. doi: 10.1016/j.tranpol.2015.02.005
Meng, A. & Siren, A. (2015). Older drivers’ reasons for reducing the overall amount of their driving and for avoiding selected driving situations. Journal of Applied Gerontology, 34(3): NP62–NP82. doi: 10.1177/0733464812463433
Haustein, S. & Siren, A. (2014). Seniors' unmet mobility needs - how important is a driving licence? Journal of Transport Geography, 41:45-51.
Figueroa, M., Nielsen T.S., & Siren, A. (2014). Comparing Urban Form Correlations of the Travel Patterns of Older and Younger Adults. Transport Policy, 35, 10-20.
Siren, A. & Haustein, S. (2013). Baby boomers' mobility patterns and preferences: What are the implications for future transport demand? Transport Policy, 29: 136-144.
Siren, A. & Meng, A. (2013). Older drivers' self-assessed driving skills, driving-related stress and self-regulation in traffic. Transportation Research Part F: Traffic Psychology and Behaviour, 17: 88-97.
Meng, A., Siren, A. & Teasdale, T. (2013). Older drivers with cognitive impairment: perceived changes in driving skills, driving-related discomfort and self-regulation of driving. European Geriatric Medicine, 3: 154-160.
Meng, A. & Siren, A. (2012). Cognitive problems, self-rated changes in driving skills, driving-related discomfort and self-regulation of driving in old drivers. Accident Analysis and Prevention, 49: 322-329.
Siren, A. & Meng, A. (2012). Cognitive screening of older drivers does not produce safety benefits. Accident Analysis and Prevention, 45: 634-638.
Siren, A. & Kjær, M. R. (2011). How is the older road users’ perception of risk constructed? Transportation Research Part F: Traffic Psychology and Behaviour, 14(3): 222-228.
Hjorthol, R., Levin, L. & Siren, A. (2010). Mobility in different generations of older persons. The development of daily travel in different cohorts in Denmark, Norway and Sweden. Journal of Transport Geography, 18: 624-633.
Siren, A. & Hakamies-Blomqvist, L. (2009). Mobility and well-being in old age. Topics in Geriatric Rehabilitation, 25(1): 3-11.
Siren, A. & Hakamies-Blomqvist, L. (2006). Does gendered driving create gendered mobility? Community-related mobility of Finnish women and men aged 65+. Transportation Research Part F: Traffic Psychology and Behaviour, 9(5): 374-382.
Siren, A. & Hakamies-Blomqvist, L. (2005). Sense and Sensibility. A Narrative Study of Older Women’s Car Driving. Transportation Research Part F: Traffic Psychology and Behaviour, 8(3): 213-228.
Siren, A., & Hakamies-Blomqvist, L. (2004). Car as the grand equaliser? Demographic factors and mobility in Finnish men and women aged 65+. Transportation Research Part F: Traffic Psychology and Behaviour, 7(2): 107-118.
Siren, A., Hakamies-Blomqvist, L., & Lindeman, M. (2004). Driving cessation and health in older women. Journal of Applied Gerontology, 23(1): 58-69.
Hakamies-Blomqvist, L. & Siren, A. (2003). Deconstructing a Gender Difference: Driving Cessation and Personal Driving History of Older Women. Journal of Safety Research, 34(4):383-388.
Terveystutkimuksen yhteyshenkilö
Juulia Jylhävä
- yliopistotutkija
- Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
- Tampereen yliopisto
- +358504784181
- juulia.jylhava@tuni.fi
Tutkijaryhmä
Pauliina Halonen
- tutkijatohtori
- Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
- Tampereen yliopisto
- +358504377338
- pauliina.halonen@tuni.fi
Lyhyt kuvaus itsestäsi
Toimin tutkijatohtorina gerontologian tutkimusryhmässä. Olen kiinnostunut ikääntyvän väestön terveyden ja toimintakyvyn tarkastelemisesta eri mittareilla.
Halonen, P. 2024. Chronic diseases and multimorbidity among the oldest old: prevalence, trends, and associations with self-rated health, functioning, long-term care admission, and mortality. Tampere University Dissertations 939. URN:ISBN:978-952-03-0326-4
Halonen, P., Jämsen, E., Enroth, L. & Jylhä, M. 2023. Agreement between self-reported information and health register data on chronic diseases in the oldest old. Clinical Epidemiology. https://doi.org/10.2147/CLEP.S410971
Vargese, S.S., Jylhä, M., Raitanen, J., Enroth, L., Halonen, P. & Aaltonen, M. 2023. Dementia-related disability in the population aged 90 years and over: Differences over time and the role of comorbidity in the Vitality 90+ Study. BMC Geriatrics. doi:10.1186/s12877-023-03980-5
Halonen, P., Enroth, L., Jämsen, E., Vargese, SS. & Jylhä, M. 2022. Dementia and related comorbidities in the population aged 90 and over in the Vitality 90+ Study, Finland: Patterns and trends from 2001 to 2018. Journal of Aging and Health. DOI: 10.1177/08982643221123451
Vargese, SS., Halonen, P., Raitanen, J., Forma, L., Jylhä, M. & Aaltonen, M. 2021. Comorbidities in dementia during the last years of life: a register study of patterns and time differences in Finland. Aging Clinical and Experimental Research. doi: 10.1007/s40520-021-01867-2.
Enroth, L., Raitanen, J., Halonen, P., Tiainen, K. & Jylhä, M. 2020. Trends of Physical Functioning, Morbidity, and Disability-Free Life Expectancy Among the Oldest Old: Six Repeated Cross-Sectional Surveys Between 2001 and 2018 in the Vitality 90+ Study. The Journals of Gerontology: Series A. https://doi.org/10.1093/gerona/glaa144
Halonen, P., Raitanen, J., Jämsen, E., Enroth, L. & Jylhä, M. 2019. Chronic conditions and multimorbidity in population aged 90 years and over: associations with mortality and long-term care admission. Age and Ageing. https://doi.org/10.1093/ageing/afz019
Halonen, P., Enroth, L., Jylhä, M. & Tiainen, K. Pitkäaikaissairaudet ja monisairastavuus hyvin vanhoilla sekä niiden yhteys toimintakykyyn ja itse arvioituun terveyteen-Tervaskannot 90+ -tutkimus. 2017. Gerontologia. https://doi.org/10.23989/gerontologia.65943
Jani Raitanen
- tutkija
- Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
- Tampereen yliopisto
- +358401901686
- jani.raitanen@tuni.fi
Tutkimusyksikkö
Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC)
Marja Jylhä
- professori (emerita)
- Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
- Tampereen yliopisto
- +358405889100
- marja.jylha@tuni.fi
Lyhyt kuvaus itsestäsi
Olen gerontologian professori Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa terveystieteiden yksikössä. Toimin Gerontologian tutkimuskeskuksessa (GEREC) ja olen Suomen Akatemian rahoittaman Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön (CoEAgeCare) ryhmänjohtaja. Kesästä 2021 alkaen olen eläkkeellä kokopäivätoimesta, mutta jatkan työtäni osapäiväisessä peofessorin tehtävässä.
Tutkimuskohteet
pitkäikäisyys, ikääntyvien terveys, toimintakyky ja elämänlaatu, ikääntyneiden palvelut, ikääntyvä yhteiskunta
Tutkimusyksikkö
Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) sekä Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuykskkö (CoEAgeCare)
Member of the AXA Research Fund´s Scientific Board 2021-
Ihmisoikeusvaltuuskunta 2020-2024
21 (ehkä) tärkeintä julkaisua
1. Kananen, L, Enroth, L, Raitanen, J, Jylhava, J, Buerkle, A, Moreno-Villanueva, M, Bernhardt, J, Toussaint, O, Grubeck-Loebenstein, B, Malavolta, M, Basso, A, Piacenza, F, Collino, S, Gonos, E, S, Sikora, E, Gradinaru, D, Jansen, E. H. J. M, Dolle, M. E. T, Salmon, M, Stuetz, W, Weber, D, Grune, T, Breusing, N, Simm, A, Capri, M, Franceschi, C, Slagboom, P. E, Talbot, D. C. S, Libert, C, Koskinen, S, Bruunsgaard, H, Hansen, AM, Lund, R, Hurme, M, Jylhä, M. Self-rated health in individuals with and without disease is associated with multiple biomarkers representing multiple biological domains. Scientific Reports 11, 6139, 2021. DOI: /10.1038/s41598-021-85668-7.
2. Enroth L, Raitanen J, Halonen P, Tiainen K, Jylhä M. Trends of Physical Functioning, Morbidity and Disability-free Life Expectancy among the Oldest Old: Six Repeated Cross-sectional Surveys between 2001 and 2018 in the Vitality 90+ Study. J Gerontol A Biol Sci Med Sci: 76(7): 1227-33, 2021 glaa144, 2020. DOI:10.1093/gerona/glaa144.
3. Lisko, I, Törmäkangas, T, Jylhä, M. Structure of self-rated health among the oldest old: Analyses in the total population and those living with dementia. SSM Popul Health. 2020 Mar 18; 11:100567. DOI: 10.1016/j.ssmph.2020.100567. PMID: 32258355; PMCID: PMC7110410.
4. Raitanen J, Stenholm S, Tiainen K, Jylhä M, Nevalainen J. Longitudinal change in physical functioning and dropout due to death among the oldest old: a comparison of three methods of analysis. European Journal of Ageing 17 (2): 207-216, 2020. DOI: 10.1007/s10433-019-00533-x.
5. Jylhä M. New ages of life – emergence of the oldest-old. Encyclopedia of Biomedical Gerontology: 479- 488, 2020. Ed. S. Rattan. Elsevier 2020. DOI: 10.1016/B978-0-12-801238-3.11395-9.
6. Halonen P, Raitanen J, Jämsen E, Enroth L, Jylhä M: Chronic conditions and multimorbidity in population aged 90 years and over: associations with mortality and long-term care. Age & Ageing 48 (4): 564-570, 2019. DOI: 10.1093/ageing/afz019.
7. Aaltonen M, Forma L, Pulkki J, Raitanen J, Rissanen P, Jylhä M. The joint impact of age at death and dementia on long-term care use in the last years of life - changes from 1996 to 2013 in Finland. Gerontology and Geriatric Medicine 5, 2019. DOI: 10.1177/2333721419870629.
8. Hoogendijk, EO, van der Noordt M, Onwuteaka-Philipsen BD, Deeg DJ.H, Huisman M, Enroth L, Jylhä M. Sex differences in healthy life expectancy among nonagenarians: A multistate survival model using data from Vitality 90+ study. Experimental Gerontology 116: 80-85, 2019. DOI: 10.1016/j.exger.2018.12.015. Epub 2018 Dec 24. PMID: 30590122.
9. Joshi PK, Pirastu N, Kentistou KA, Fischer K, Hofer E; Jylhä M; Wilson J.F. Genome-wide meta-analysis associates HLA-DQA1/DRB1 and LPA and lifestyle factors with human longevity. Nat Commun. 8(1):910, 2017 Oct. DOI: 10.1038/s41467-017-00934-5. PMID: 29030599 Free PMC Article.
10. Nosraty L, Jylhä M, Raittila T, Lumme-Sandt K. Perceptions by the oldest old of successful aging, Vitality 90+ Study. J Aging Stud. 32:50-8, 2015 Jan. DOI: 10.1016/j.jaging.2015.01.002. (Epub 2015 Jan 23). PubMed PMID: 25661856.
11. Enroth L, Raitanen J, Hervonen A, Nostraty L, Jylha M. Is socioeconomic status a predictor of mortality in nonagenarians? The Vitality 90+ study. Age and Ageing 44(1):123-9, 2014. DOI: 10.1093/ageing/afu092.
12. Galenkamp H, Deeg DJH, Huisman M, Hervonen A, Braam AW, Jylhä M. Is self-rated health still sensitive for changes in disease and functioning among nonagenarians? J Gerontol Psych Sci Soc Sci 68(5):848-858. 2013. DOI: 10.1093/geronh/gbt067.
13. Tiainen K, Luukkaala T, Hervonen A, Jylhä M. Predictors of mortality in men and women aged 90 years and older: nine-year follow-up. Age & Ageing 42:468-475, 2013. DOI: 10.1093/ageing/aft030t.
14. Jylhä M. What is self-rated health and why does it predict mortality? Towards a unified conceptual model. Soc Sci Med 69(3):307-316, 2009 (Epub 10 June 2009).
15. Jylhä M, Volpato S, Guralnik JM: Self-rated health showed a graded association with frequently used biomarkers in a large population sample. J Clin Epidemiol 59 (5): 465-471, 2006.
16. Jylha M. Old age and loneliness: cross-sectional and longitudinal analyses in the Tampere Longitudinal Study on Aging. Can J Aging. 23(2):157-68, 2004.
17. Jylhä M, Guralnik JM, Balfour J, Fried LF: Walking difficulty, walking speed, and age as determinants of self-rated health, the Women´s Health and Aging Study. J Gerontol A_Biol 56A (10):M609-M617, 2001.
18. Jylhä M, Guralnik JM, Ferrucci L; Jokela J, Heikkinen E.: Is self-rated health comparable across genders and cultures? J Gerontol: Soc Sci 53B (3): S144 - S152, 1998.
19. Jylhä M: Self rated health revisited: exploring survey interview episodes with elderly respondents. Soc Sci Med 39(7):983-990, 1994.
20. Jylhä M. Vanheneminen, toiminta ja vuorovaikutus. Kirjassa: Vanheneminen ja elämänkulku, s. 106-134. Toim. P Pohjolainen, M Jylhä. Weilin & Göös, Mänttä, 1990. (Ageing, activity and interaction)
21. Jylhä M, Jokela J: Individual experiences as cultural - a cross cultural study on loneliness among the elderly. Ageing and Society 10:295-315, 1990.
Kirsi Lumme-Sandt
- yliopistonlehtori
- Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
- Tampereen yliopisto
- +358401901606
- kirsi.lumme-sandt@tuni.fi
Työtehtävät
Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tohtorikoulutuksen yliopistonlehtori
Osaamisalueet
Vanhuuden mediakuva
Vanhoista vanhimpien arki ja sosiaaliset suhteet
Ikääntyvät työntekijät, työurien pidentäminen ja eläkeläisyys
Tohtorikoulutus
Katariina Tuominen
- tutkijatohtori
- Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
- Tampereen yliopisto
- +358504377524
- katariina.tuominen@tuni.fi
Lyhyt kuvaus itsestäsi
Tutkijatohtori, TtT, gerontologia.
Olen hyvästä vanhuudesta ja erityisesti sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen merkityksestä kiinnostunut vanhenemisen tutkija.
Vuonna 2023 valmistuneessa väitöskirjassani tutkin, mitä merkitystä erilaisilla arjen tiloilla ja paikoilla on sosiaalisille suhteille ja vuorovaikutukselle vanhuudessa. Tutkimuksessani hyödynsin haastatteluja Tampereen yliopiston Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi (SoWell) ja Tervaskannot 90+ -hankkeista.
Kuulun seuraaviin monitietisiin vanhenemisen tutkimuksen verkostoihin: Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) ja Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare).
Työtehtävät
Tällä hetkellä tutkin pitkäikäisyyteen ja sen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin liittyviä teemoja ja koordinoin monitieteistä Century-Long Lives (CLL) -profilaatioalaa.
Tutkin vanhoista vanhimpien ihmisten perhesuhteita Tervaskannot 90+ -hankkeessa kerättyä elämäntarinahaastatteluaineistoa hyödyntäen.
Osaamisalueet
Laadullinen tutkimus, haastattelut, ryhmäkeskustelut, osallistuva havainnointi
Tutkimuskohteet
Ikääntyminen, ikääntyvät ihmiset, vanhoista vanhimmat, sosiaaliset suhteet, sosiaalinen vuorovaikutus, koti, palvelutalo, tilat ja paikat
Tuominen, Katariina (2023). Making Space for Social Relationships: Understanding ageing in social spaces. [Väitöskirja, Tampereen yliopisto]. Trepo Tampereen yliopiston julkaisuarkisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3193-1
Tuominen, K., Pirhonen, J., Lumme-Sandt, K., Ahosola, P. & Pietilä, I. (2023). No place to go? Older people reconsidering the meaning of social spaces in the context of the COVID-19 pandemic. Journal of Aging Studies, 67, Article 101167. https://doi.org/10.1016/j.jaging.2023.101167
Tuominen, K., Pietilä, I., Jylhä, M. & Pirhonen, J. (2022). A home, an institution and a community? – Frames of social relationships and interaction in assisted living. International Journal of Ageing and Later Life, 16(1), 49–73. https://doi.org/10.3384/ijal.1652-8670.3540
Tuominen, K. & Pirhonen J. (2019). “Who would take a 90-year-old?” Community-dwelling nonagenarians’ perceptions of social relationships. International Journal of Ageing and Later Life, 2019 13(1): 111-137.doi: 10.3384/ijal.1652-8670.18387
Ahosola, P., Tuominen, K., Tiainen, K., Jylhä, M., & Jolanki, O. (2021). Mikä muuttui vai muuttuiko mikään? Yli 65-vuotiaiden arki korona-aikana. Gerontologia, 35(4), 342–355. https://doi.org/10.23989/gerontologia.103376
Pirhonen, J., Seppänen, M., Pietilä, I., Tuominen, K., & Jylhä, M. (2021). Vanhuus ja sosiaalinen kuolema : Sosiaalisen kuoleman käsite vanhojen ihmisten haastattelupuheessa. Yhteiskuntapolitiikka, 86(1), 5-15. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102164942
Pirhonen, J., Lolich, L., Tuominen, K., Jolanki, O., & Timonen, V. (2020). “These devices have not been made for older people's needs” – older adults' perceptions of digital technologies in Finland and Ireland. Technology in Society, 62, 101287. doi:https://doi.org/10.1016/j.techsoc.2020.101287
Pirhonen, J., Jolanki, O., Tuominen, K. & Jylhä, M. (2019). Hyvinvointi vanhuudessa – valmistautumista, sopeutumista, luopumista ja hyväksymistä. Gerontologia, 33(3), 105-120. https://doi.org/10.23989/gerontologia.79424
Saara Marttila
- yliopistotutkija
- Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta
- Tampereen yliopisto
- +358503132656
- saara.marttila@tuni.fi
Lyhyt kuvaus itsestäsi
Olen tutkijatohtori Molekulaarisen epidemiologian ryhmässä. Tutkimukseni keskittyy vanhenemiseen liittyviin muutoksiin solu- ja molekyylitasolla. Olen kiinnostunut sellaisista vanhenemismuutoksista, jotka ovat havaittavissa jo ennen vanhuusikää, nuorilla ja keski-ikäisillä. Haluan myös selvittää, miten varhain elämässä tapahtuneet altisteet, mahdollisesti myös vanhempien kohtaamat altisteet, vaikuttavat vanhenemisprosessin etenemiseen.
Tutkimukseni on pääasiassa keskittynyt muutoksiin geenien ja ei-koodaavien RNA:iden ilmenemisessä sekä epigeneettisiin muutoksiin, erityisesti DNA:n metylaatioon. Myös vanhenemisen mittaamiseen kehitetyt biologiset tai epigeneettiset kellot kuuluvat tutkimuksellisiin kiinnostuksen kohteisiini.
Tieteenalat
Molekyylibiologia
Gerontologia
Tutkimusura
Väittelin Tampereen yliopistosta vuonna 2016, väitöskirjan aiheena oli vanhenemiseen liittyvät muutokset geenien ilmenemisessä ja DNA:n metylaatiossa. Väitökseni jälkeen työskentelin Tampereen yliopistossa sekä lehtorina että tutkijatohtorina. Vuosina 2018-2019 työskentelin tutkijatohtorina Integrative Genomics of Ageing -tutkimusryhmässä, Liverpoolin yliopistossa (UK), keskittyen proteiinia koodaamattomiin pitkiin RNA:hin. Vuonna 2019 palasin Tampereelle, ensin Kliinisen kemian tutkimusryhmään ja syksystä 2021 olen ollut osa Molekulaarisen epidemiologian tutkimusryhmää.
Marttila S, Viiri LE, Mishra PP, Kühnel B, Matias-Garcia PR, Lyytikäinen LP, Ceder T, Mononen N, Rathmann W, Winkelmann J, Peters A, Kähönen M, Hutri-Kähönen N, Juonala M, Aalto-Setälä K, Raitakari O, Lehtimäki T, Waldenberger M, Raitoharju E. (2021) Methylation status of nc886 epiallele reflects periconceptional conditions and is associated with glucose metabolism through nc886 RNAs. Clin Epigenetics. 13(1):143.
Kananen L, Marttila S. (2021) Ageing-associated changes in DNA methylation in X and Y chromosomes. Epigenetics Chromatin. 14(1):33.
Marttila S, Rovio S, Mishra PP, Seppälä I, Lyytikäinen L-P, Juonala M, Waldenberger M, Oksala N, Ala Korpela M, Harville E, Hutri Kähönen N, Kähönen M, Raitakari O, Lehtimäki T, Raitoharju E. (2021) Adulthood blood levels of hsa-miR-29b-3p associate with preterm birth and adult metabolic and cognitive health. Sci Rep. 11(1):9203.
Marttila S, Chatsirisupachai K, Palmer D, de Magalhães JP. Ageing-associated changes in the expression of lncRNAs in human tissues reflect a transcriptional modulation in ageing pathways. Mech Ageing Dev. 2020 Jan;185:111177.
Kananen L, Marttila S. (2019) Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa. Duodecim 135(11):1098-106.
Kananen L, Marttila S, Nevalainen T, Kummola L, Junttila I, Mononen N, Kähönen M, Raitakari OT, Hervonen A, Jylhä M, Lehtimäki T, Hurme M, Jylhävä J. (2016) The trajectory of the blood DNA methylome ageing rate is largely set before adulthood: evidence from two longitudinal studies. Age (Dordr) 38(3):65.
Kananen L, Marttila S, Nevalainen T, Jylhävä J, Mononen N, Kähönen M, Raitakari OT, Lehtimäki T, Hurme M. (2016) Aging-associated DNA methylation changes in middle-aged individuals: the Young Finns study. BMC Genomics 17:103.
Marttila S, Kananen L, Jylhävä J, Nevalainen T, Hervonen A, Jylhä M, Hurme M. (2015) Length of paternal lifespan is manifested in the DNA methylome of their nonagenarian progeny. Oncotarget. 6(31):30557-67.
Marttila S, Kananen L, Häyrynen S, Jylhävä J, Nevalainen T, Hervonen A, Jylhä M, Nykter M, Hurme M. (2015) Ageing-associated changes in the human DNA methylome: genomic locations and effects on gene expression. BMC Genomics, 16:179.
Marttila S, Nevalainen T, Kananen L, Jylhävä J, Jylhä M, Hervonen A, Ilonen J, Hurme M. (2015) Number of sons contributes to ageing-associated inflammation. Sci Rep, 5:8631.
Marttila S, Jylhävä J, Nevalainen T, Nykter M, Jylhä M, Hervonen A, Tserel L, Peterson P, Hurme M. (2013) Transcriptional analysis reveals gender-specific changes in the aging of the human immune system. PLoS One 8:e66229.
Marttila S, Jylhävä J, Eklund C, Hervonen A, Jylhä M, Hurme M. (2011) Aging-associated increase in indoleamine 2,3-dioxygenase (IDO) activity appears to be unrelated to the transcription of the IDO1 or IDO2 genes in peripheral blood mononuclear cells. Immun Ageing 8:9.
Marttila S, Jylhävä J, Pesu M, Hämäläinen S, Jylhä M, Hervonen A, Hurme M. (2011) IL-7 concentration is increased in nonagenarians but is not associated with markers of T cell immunosenescence. Exp Gerontol 46:1000-1002.
Laura Kananen
- apurahatutkija
- Docent in Gerontology
- Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
- Tampereen yliopisto
- +358503186296
- laura.kananen@tuni.fi
Lyhyt kuvaus itsestäsi
My research interests are comprehensive health indicators and aging biomarkers including the frailty-index, measures of the phase of the biological aging process i.e. biological age indicators (e.g., epigenetic age, telomeres), a marker of cellular and tissue damage (cell-free DNA level) and self-rated health. I am particularly interested in what each indicator represents—what they are truly reflecting, their theoretical background, and their utility in research and clinical practice.
Terhi Lampio
- tutkija
- Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
- Tampereen yliopisto
- terhi.lampio@tuni.fi
Maija Satamo
- Tutkija
- Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
- Tampereen yliopisto
- maija.satamo@tuni.fi