Lukutaito on kansalaistaito! Lukuviikolla 5.–11.4.2021 nostamme esiin lukemisen arvoisia kirjoituksiamme lähivuosilta. Lue lisää Lukuviikosta. Teksti on julkaistu alun perin 10.9.2020.
Vuosia vuosia sitten käsittelimme opiskelijoiden kanssa pientä uutista, jossa kerrottiin, että eräässä saarivaltiossa oli tutkittu kansalaisten näkemyksiä demokratiasta. Uutisen mukaan vain 14 % väestöstä kannatti demokraattista valtiojärjestystä. Opiskelijat etsivät selityksiä sille, miksi väestö näyttäisi suhtautuvan demokratiaan nuivasti. Opiskelijat selvittivät myös lukutaidon tilanteen ko. valtiossa ja ilmeni, että väestöstä lukutaitoisia oli alle 60 %. Rohkeampi ihminen voisi väittää, että heistä hyvien lukijoiden osuus olisi siinä 14 %.
Yhä useammat maat ovat siirtyneet demokraattiseen valtiomuotoon ja koska lukutaito nähdään yhtenä demokratian kulmakivenä, niin voisi ajatella, että lukutaidolla menee hyvin. Masentava uutinen on se, että tilanne on juuri päinvastoin: The Global State of Democracy 2019 –raportin mukaan demokratiakehitys ei ole ollut yhtä huonossa jamassa sitten 1930-luvun. Lukutaidollakin on ongelmansa.
Maailmassa on vain 21 valtiota, joissa demokratia on vahva ja näitä valtioita näyttäisi yhdistävän myös se, että niissä on vankka lukutaito. Usea maa on luisunut heikkojen demokratioiden sakkiin, ja olisi suuri houkutus vetää se johtopäätös, että niissä myös lukutaidon tilanne on heikennyt. Yhtä lailla olisi kiinnostavaa tarkastella, onko populismin nousulla ja lukemattomuudella yhteyttä. Ainakin Suomessa kuilu hyvin ja heikosti lukevien välillä on kasvanut, väestöstä erinomaisesti lukevia on yhä vähemmän.
Kun seuraavan kerran tartut dekkariin, niin nosta malja, teet tärkeää yhteiskunnallista tehtävää!
Teksti: Ritva Hyttinen, Turun ammattikorkeakoulu