Ella Mäntysalo työskenteli Svenska upp -hankkeessa korkeakouluharjoittelijana syksyllä 2025 ja projektiassistenttina keväällä 2026. Hän kirjoitti pro gradu -tutkielmansa tukemaan hankkeen tavoitteita. Tutkimuksessa tarkasteltiin yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä ruotsin kielen opiskelumotivaatiosta sekä sitä tukevista opetusmenetelmistä, ohjauskäytänteistä ja oppimateriaaleista.
Tutkielman lähtökohta oli sama kuin Svenska upp -hankkeella. Hanke sai alkunsa Juurakko-Paavolan vuoden 2024 selvityksen toimenpide-ehdotuksesta. Toimenpide-ehdotuksen mukaisesti aloitettiin kehittämishanke, jonka tavoitteena oli parantaa korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielitaitoa laatimalla oppimateriaali, joka huomioi korkeakouluopiskelijoiden kielitaidon lähtötason. Tutkielman tehtävä oli varmistaa materiaalien opiskelijalähtöisyys. Keskeisenä taustatekijänä ruotsin kielitaidon heikentymiselle on osan opiskelijoiden negatiivinen asennoituminen ja motivaation puute ruotsin opiskelua kohtaan, joka näkyy oppimistuloksissa jo korkeakoulua edeltävillä koulutusasteilla (Juurakko-Paavola, 2024). Tästä syystä opiskelumotivaation tutkiminen oli tärkeä tutkimuskohde hankemateriaalien opiskelijalähtöisyyden varmistamisessa.
Pro gradu -tutkimus oli monimenetelmällinen määrällisesti painottunut tutkimus, jossa aineisto analysoitiin prosenttiosuuksina ja opiskelijoiden vastaukset laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimusaineisto kerättiin kontrolloituna kyselytutkimuksena Tampereen yliopiston korkeakouluruotsiin valmentavalta Aktivoi ruotsin kielen taitosi -opintojaksolta. Kyselyyn vastasi yhteensä 35 opiskelijaa.
Tutkimustulokset osoittivat, että valmentavalle ruotsin kurssille osallistuneiden yliopisto-opiskelijoiden ruotsin kielen opiskelumotivaatio on heikkoa. Tulokset tukevat myös aiempia havaintoja opiskelumotivaation pitkään jatkuneesta laskusta aina Juurakko-Paavolan vuoden 2011 tutkimuksesta lähtien. Valmentavalle opintojaksolle osallistuneiden opiskelijoiden suhtautuminen ruotsin kielen pakollisuuteen on pääosin kielteistä, mistä huolimatta pakollisuus näyttäytyy keskeisenä tekijänä ruotsin opiskelumotivaation ylläpitämisessä. Kielteisestä opiskelumotivaatiosta huolimatta suurin osa opiskelijoista on valmiita käyttämään ruotsin opiskeluun 1–4 tuntia viikossa, mikä viittaa tutkimuksessa ilmenneeseen työelämäsuuntautuneeseen ruotsin kielen opiskelumotivaatioon.
Johtopäätöksenä tutkimustuloksista todettiin, että yliopisto-opiskelijoiden ruotsin kielen opiskelumotivaatiota tukevat parhaiten opetusmuodot, joissa opiskelu ei perustu täysin itsenäiseen työskentelyyn. Yliopisto-opiskelijoiden ruotsin kielen opiskelumotivaatiota tukevat parhaiten säännöllisenä vuorovaikutuksena tapahtuva lähiopetus, opettajan ohjaama opiskelu, vuorovaikutteiset opetusmenetelmät sekä säännöllinen palaute. Tulokset tarjosivat arvokasta tietoa valtakunnallisen Svenska upp –hankkeen opintokokonaisuuden oppimateriaalien suunnittelutyöhön sekä yleiseen ruotsin korkeakouluopintojen kehittämiseen. Jatkotutkimuksena Svenska upp -kehittämishankkeessa laaditun opintokokonaisuuden vaikutusta korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen opiskelumotivaatioon voitaisiin tutkia pitkittäistutkimuksena.
Gradun voi lukea osoitteessa: ”Kaipaan opettajan tukea ja palautetta oppimisessa” : Yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä ruotsin kielen opiskelumotivaatiosta sekä opetusmenetelmistä, ohjauskäytänteistä ja oppimateriaaleista – Trepo
Lähteet: