Lähtökohdat
Vaatiiko kansallinen turvallisuus vääjäämättä demokratian supistamista ja kansalaisoikeuksien rajoittamista? Onko turvallistamispolitiikalle löydettävissä vaihtoehtoja ja vasta-argumentteja?
Haastamme turvallistamispoliittisen ajattelun yhteiskuntahistoriallisella otteella, joka laajentaa ajallista perspektiiviä historiasta nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Lähestymme turvallisuutta pitkäkestoisena ilmiönä, kestävän yhteiskuntarauhan ylläpitämisen prosessina. Lähdemme siitä, että kuulumista, osallisuutta ja luottamusta rakentava yksilön ja yhteiskunnan suhde on kansallisen turvallisuuden ydin.
Tapaustutkimukset
Otamme tarkasteluun kolme modernin suomalaisen yhteiskunnan kriisiä. Analysoimme, miten suomalaista demokratiaa ja kansalaisten oikeuksia on rakennettu tai rajattu kansallisen turvallisuuden ja väestöuhkien kehyksissä. Tapaustutkimuksemme ovat:
- nälkävuosien väestökatastrofi Euroopan vallankumousten, sisäisten levottomuuksien ja Krimin sodan kehyksessä 1850–70-luvuilla
- uhka väestön riittämättömästä määrästä ja heikentyvästä laadusta sisällissodan ja maailmansotien 1914–45 kehyksessä
- Euroopan sairaimpien aikuisten väestökriisi kylmän sodan ja talouskasvupaineen kehyksessä 1960–1970-luvuilla
Aiempien uhkakehysten ja niiden ratkaisujen tarkastelu osoittaa, ettei demokratian ja kansalaisoikeuksien kaventuminen ole ollut vääjäämätön seuraus kansallisen turvallisuuden kriisiytymisestä. 1800-luvun jälkipuoliskolla alettiin rakentaa varhaista paikallisdemokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa. 1920–30-lukujen ulossulkeva, kahtia jakava pakkokeinopolitiikka korvattiin 1930-luvun lopulla kuulumista, osallisuutta ja tasa-arvoa rakentavilla toimilla. 1960-luvulla sosiaalinen turvallisuus nostettiin kansallisen turvallisuuden ytimeen.
Tutkimuksen merkitys
Aiempien uhkakehysten ja niiden ratkaisujen tarkastelu osoittaa, kuinka demokratian, kansalaisoikeuksien ja tiedon saatavuuden edistäminen on tarjonnut kestävän ulospääsyn suomalaisen yhteiskunnan kriiseistä. Kansallisen turvallisuuden menestystarinoiden rinnalla hankkeemme nostaa esiin myös ne turvallisuusratkaisut, jotka ovat rapauttaneet kuulumista, osallisuutta ja luottamusta tulevaisuuteen. Hanke arvioi kansallisen turvallisuuden historiallisten kerrostumien merkitystä 2020-luvulla vuoropuhelussa nykykeskusteluun keskittyvien hankkeiden kanssa. Näin se osallistuu tulevaisuuteen suuntautuvan, demokratiaa ylläpitävän turvallisuusvision rakentamiseen.
Rahoitus
Koneen säätiö myönsi kesäkuussa 2025 hankkeelle rahoituksen vuosille 2025-2028 Turvallistaminen ja demokratia– teemahaussa, joka on osa säätiön Rapautuuko demokratia -ohjelmaa.