Salen piha on lounasaikaan vilkas. Ihmisiä tulee ja menee, ja iso drooni herättää poikkeuksetta kaikkien ohikulkijoiden huomion. Ihmisiä kiinnostaa ilma-alus ja se, mitä ollaan tekemässä. Käynnissä on Tampereen ammattikorkeakoulun järjestämä MULTIGINATION-hankkeen kokeilu, jolla testataan, voiko droonilla kuljettaa esimerkiksi sydäniskuria nopeasti ja riskittä pidemmän matkan päähän. Kuvitteellinen sydänpysähdyspotilas odottaa Näsijärven toisella puolella.
Hankkeessa tehdään erilaisia pilotteja, joilla tutkitaan muun muassa kaupunkilogistiikan tehostamista ilma-alusten avulla. TAMKin lentokonetekniikan opiskelijat Sirita Hentunen, Ville Möttönen ja Marinalva Luis osallistuvat pilotissa toteutettavaan living lab -kokeiluun. He laativat myös kattavan raportin droonien lainsäädännöstä ja niiden mahdollisuuksista kaupunkilogistiikassa.
Kiva, että ihmiset ovat kiinnostuneita droonista, se on hyvä juttu. Droonit herättävät keskustelua ja ihmisillä on niistä omat mielipiteensä, toteaa Sirita Hentunen.
TAMK tutkii 15 minuutin kaupunki -konseptin vaatimuksia yrityksille
Hankkeen keskiössä on 15 minuutin kaupunki -konsepti. Business Finlandin Driving Urban Transition (DUT) -rahoitteisissa 15 Minutes City -hankkeissa tähdätään siihen, että kaikki päivittäiseen elämään tarvittava löytyy vartin sisällä joko kävellen, pyöräillen tai julkisilla liikennevälineillä. Droonien avulla konsepti laajentuu merkittävästi.
TAMK on ainoana suomalaisena toimijana mukana isossa kansainvälisessä hankkeessa.
Tutkimme ja keräämme uutta tietoa ihmisten suhtautumisesta muun muassa tähän droonikuljetusmuotoon todellisten lentosuoritteiden avulla. Niitä toteutetaan yhdessä ilma-aluksia kehittävän Lentola Logistics Oy:n kanssa, kertoo projektipäällikkö Petri Pohjola.
Samalla tehdään soveltavaa tutkimusta siitä, millaisia osaamistarpeita aiheesta on esimerkiksi yrityksissä. Tätä tietoa hankkeessa hyödynnetään laajemminkin. Tavoitteena on osata paremmin vastata kehittyvän liiketoiminta-alueen kasvu- ja osaamisvaatimuksiin.
TAMKin opiskelijat ovat olleet mukana perustamassa ilma-alusyritystä
Kaupunkilogistisia ratkaisuja kuten ilmailua ja drooneja hyödyntävä Lentola Logistics on yksi MULTIGINATION-hankkeen yhteistyökumppaneista. Yritys sai alkunsa Markus Hohenthalin ideasta, jota lähdettiin toteuttamaan TAMKin insinööriopiskelijoiden voimin TAMKin tiloissa. Toimitusjohtaja Hohenthalin lisäksi droonien kehitystyötä tekevät TAMKin alumnit Johannes Lappalainen ja Risto Hyväri sekä nykyiset opiskelijat Teemu Laine ja Antti Tanskanen.
Lentola on rakentanut oman droonin, jolla rahdin lennätyskokeilu tehdään. Droonia on käytetty kaupunkilogistisissa kokeiluissa muun muassa lehtien ja postipakettien jakeluun, ja sydäniskurin lennätyskokeilukin sujui odotetusti.
Droonirintamalla tapahtuu koko ajan. Lentäminen kovassa tuulessa ja jäätävissä olosuhteissa asettavat isoimmat haasteet kaikille ilma-aluksille. Iso juttu on myös laitteiden hyväksyminen yleisön silmissä. Aihetta on jonkin verran tutkittu ja sitä kannattaa tutkia lisää, Hohenthal kertoo.
Nopea drooni pienentää hiilidioksidipäästöjä
Ennen kuin drooni kohoaa ilmaan Kämmenniemestä, Lentola Logisticsissa on tehty paljon valmisteluja. Laite pidetään lentokunnossa ja sille tehdään teknisiä tarkistuksia. Lentosuunnitelma järven ylitykseen on tehty etukäteen offlinena. Haja-asutusalueella lentolupaa ei tarvita. BVLOS-lennätykseen (Beyond Visual Line of Sight) tarvitaan aina raskaat luvat.
– Operaation riskiluokituksesta riippuu, mihin EU:n määrittelemään toimintakategoriaan se kuuluu. Tällaisia vaativia BVLOS-lentoja ei voida suorittaa Avoin-kategoriassa, vaan ne kuuluvat Erityinen-kategoriaan. Lentola on hakenut Traficomilta luvan tällaisia operaatioita varten, Hohenthal kertoo.
Harmaa, siipien kärkiväliltään 175-senttinen drooni lähetetään matkaan Kämmenniemestä. Se nousee kohtisuoraan yläilmoihin, ja pian se on jo häipynyt taivaanrannan taa. Kämmenniemestä Näsijärven yli Ylöjärvelle on matkaa linnuntietä 12 km, ja vastarannalla drooni on nähtävissä jo reilun 10 minuutin päästä. Tasainen moottorin käyntiääni kertoo, että drooni on lähestymässä metsäaukeaa.
11 kilon painoinen drooni lentää hyvin nopeasti, 85 km tunnissa. Neljän kilon hyötykuormalla kantama on noin 40 km. Lisäakuilla ilman kuormaa drooni voi lentää jopa 90 km. Ajansäästö on huomattava, sillä autolla matka kestää 45–50 minuuttia. Myös hiilidioksidipäästöjä syntyy vähemmän.
– Droonin sähkönkulutus on noin 1,5 kW sadalla kilometrillä. Sähköautoissa on kymmenkertainen kulutus, ja bensa- ja dieselkoneissa kulutus vielä kasvaa, Hohenthal taustoittaa.
Turvallisuusaspekti on tärkeä, kun kyseessä on automaattilento. Drooni lähettää koko lennon ajan videota, jonka avulla sen lentoa voidaan valvoa etänä. Tänään lentosää on hyvä, mutta droonilla voidaan operoida myös huonossa säässä. Drooni ei tällä kertaa laskeudu, vaan pudottaa kuormansa pienellä laskuvarjolla suunnitelman mukaisesti ylöjärveläiselle metsäaukealle. Laite säästää sähköenergiaa lennosta tapahtuvalla pudotuksella, sillä nousut ja laskut kuluttavat huomattavasti enemmän akkukapasiteettia verrattuna vaakalentoon.
Laskuvarjo leijailee pehmeästi maahan ja pian sen luokse rientää henkilö purkamaan arvokasta lastia. Kuviteltu potilaskin saa pikaisen avun. Drooni palaa saman tien takaisin Kämmenniemeen.
Kokemukset kokeilusta ovat positiivisia
Lennätyskokeilun järjestänyt teollisuusteknologian lehtori Mika Nikander ja koko hanketiimi ovat tyytyväisiä.
Tämä kokeilu oli erittäin mielenkiintoinen myös lentokonetekniikan opiskelijoidemme näkökulmasta, sillä heillä on harvoin mahdollisuus olla mukana näin konkreettisessa droonitoteutuksessa, Nikander sanoo.
Nikanderin mukaan käytetty laitteisto on myös teknisesti edistyksellinen.
– Kykenimme tekemään tällaisen BVLOS-lennätyksen, jossa droonin reitti ja rahdin pudotus on määritelty etukäteen automaattisesti toteutuvana. Laskuvarjolla tapahtuva rahdin pudotus oli myös mielenkiintoinen tapahtuma, jossa paikalliset tuuliolosuhteet vaikuttavat pudotuksen tarkkuuteen. Hienoa oli todeta myös satunnaisten ohikulkijoiden iso kiinnostus droonilennätykseen.
Katso lyhyt video droonilennätyskokeilusta TAMKin YouTube-kanavalta.
Lisätiedot hankkeesta:
Projektipäällikkö
Petri Pohjola
Lehtori | Teollisuusteknologia
Tampereen ammattikorkeakoulu
petri.pohjola@tuni.fi, 050 5927 460
Lisätiedot droonista:
Markus Hohenthal
Toimitusjohtaja
Lentola Logistics
osoitehan.on@gmail.com, 040 1588 000
Teksti ja kuvat: Hanna Ylli