Tutkimus- ja työsuunnitelma

Usean ansainnan lähteen yhdistäminen ja limittäminen toisiinsa toteutuu hyvinkin erilaisilla tavoilla.

Hankkeessa tutkitaan kokonaisvaltaisella otteella monimuotoista ansiotyötä, sen variaatioita eri ammattialoilla ja yhteiskunnallista kehystä. Monimuotoisella ansiotyöllä (multiple job holding) tarkoitetaan toimeentulon hankkimista useista lähteistä joko samanaikaisesti tai limittyen. Aihetta on tutkittu Suomessa varsin niukasti, joten hanke tuottaa tietoa uudesta työelämän ilmiöstä.

Tutkimus- ja työsuunnitelma

Monimuotoinen ansiotyö – käytännöt ja yhteiskunnallinen kehys

Toteuttajat ja tehtävät

Tampereen yliopisto: Yliopistotutkija, dos. Arja Haapakorpi, yliopistotutkija, dos. Anu Järvensivu ja prof. Jouko Nätti. Haapakorpi ja Järvensivu vastaavat kvalitatiivisen aineiston keruusta ja analyysistä. Tieteenala: sosiologia

Palkansaajien tutkimuslaitos: KTT Merja Kauhanen. Kauhanen vastaa kvantitatiivisen aineiston analyysistä. Tieteenala: taloustiede.

Tiivistelmä tutkimuksesta – tausta, tavoite ja kehys

Hankkeessa tutkitaan kokonaisvaltaisella otteella monimuotoista ansiotyötä, sen variaatioita eri ammattialoilla ja yhteiskunnallista kehystä. Monimuotoisella ansiotyöllä (multiple job holding) tarkoitetaan toimeentulon hankkimista useista lähteistä joko samanaikaisesti tai limittyen. Se voi tarkoittaa esimerkiksi kokoaikaisen tai osa-aikaisen palkkatyön yhdistämistä toiseen palkkatyöhön, sivutoimiseen yrittäjyyteen, apurahalla tehtävään työhön tai vuokratyöhön. Taustalla on työmarkkinoiden muutos, jonka myötä työn tekemisen mallit moninaistuvat.  Tutkimme ilmiötä monitieteisesti yksilötasolla, alakohtaisesti sekä yhteiskunnan tasolla ottaen huomioon institutionaaliset kytkennät. Hyödynnämme tilasto- ja survey-dataa sekä laadullisia haastattelu- ja kirjoituspyyntöaineistoja.  Keräämme aineistoa kokeilevasti myös digitaalisella pelillistetyllä sovelluksella. Tutkimus kontribuoi tilanteeseen, jossa työelämän suhteet ja käytännöt ovat muuttuneet monityösuhteisuuden ja sivutoimiyrittäjyyden lisäännyttyä, mutta institutionaaliset järjestelmät ja käytännöt eivät vastaa muuttunutta tilannetta. Tutkimus tuottaa akateemisesti relevanttia tietoa ja uusia näkökulmia sekä aineksia yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tausta

Vaikka yhden työnantajan palveluksessa tehtävä työ on vallitseva toimeentulon hankkimistapa (esim. Pyöriä ym. 2017), siitä poikkeavat tavat ovat yleistyneet (Bamberry & Campbell 2012, Honkanen 2018). Aihepiirin tutkimus on kuitenkin sirpaleista ja niukkaa. Tutkimukset ovat keskittyneet          joko epätyypillisiin työsuhteisiin (Kauhanen & Nätti 2015), prekarisaatioon (Ylhäinen 2018, Standing 2011, Leinikki & Suoranta 2018) tai itsensätyöllistämiseen (Pärnänen & Sutela 2014; Koramo ym. 2017). Hankkeessa tutkittava monimuotoinen ansiotyö (multiple job holding), eli toimeentulon hankkiminen useista lähteistä (Bamberry & Campbell 2012), ei ole teoreettisesti tai empiirisesti identtinen näiden kanssa. Sen ydin on monien ansainnan lähteiden yhdistämisessä ja limittämisessä. Ilmiön yleisyyttä, variaatioita ja merkitystä ei ole Suomessa tutkittu.

Muualla on havaittu esimerkiksi ongelmia suhteessa toimeentuloturvajärjestelmiin (Saunders 2011) ja työlainsäädäntöön (Quinlan 2003). Työttömyysturvajärjestelmä ei nykyisellään palvele joustavasti monimuototyötä tekeviä, työtä saattaa jäädä vastaanottamatta ja eläkekertymä riittämättömäksi. Organisaatiotasolla monelle taholle hajaantuva työ voi heikentää sitoutuneisuutta (Guest et al. 2006). Toisaalta työsopimuksiin liittyvät kilpailukieltolausekkeet tai tiukat kilpailevan toiminnan tulkinnat ovat yleistyneet (Ahtela 2018), mikä rajoittaa työntekijöiden selviytymismahdollisuuksia monimuotoisessa työssä. Aikaisempien tutkimusten valossa tiedetään, että ansainnan yhdistelmät voivat olla niukan toimeentulon tai ammatillisen kehittymisen motivoimia, mutta ansainnan yhdistelmiin päätymisen on epäilty olevan tosiasiassa huomattavasti moninaisempi ja kompleksisempi ilmiö (Bamberry & Campbell 2012). Esimerkiksi taide- ja kulttuurialan ammattilaiset soveltavat taiteen menetelmiä hyvinvointialalla ja heidän ansiotulonsa koostuvat palkkioista, projektiapurahoista ja free lancer – statuksella tehdystä työstä (Haapakorpi & Onnismaa 2014).

Monimuotoista työtä teki Eurostatin tilastojen mukaan 6,1% työllisistä vuonna 2017 (Eurostatin tilastokanta: https://ec.europa.eu/eurostat/data) ja määrän voi olettaa lisääntyvän. lmiötä variaatioineen ei ole aiemmin tutkittu kokonaisvaltaisella ja monitieteisellä otteella ja em. pilotointitutkimusten valossa voidaan olettaa yhdistelmäurien vaihtelevan aloittain ja mahdollisesti yksilöiden taustan mukaan. Tutkimus paneutuu tähän tematiikkaan tutkimalla monista lähteistä toimeentuloa rakentavien yksilöiden motiiveja ja taustoja valinnoilleen, alakohtaisia variaatioita ja yhteiskunnallista kehystä.

Teoreettinen kehys ja käsitteet

Työelämän murroksen oletetaan lisäävän monimuotoista ansiotyötä, millä taas on seurauksia työelämänsuhteille, työoloille, työhyvinvoinnille ja tuottavuudelle. Monimuotoisen ansiotyön tutkimus limittyy prekarisaatiokeskusteluun (Standing 2011), tutkimuksiin epätyypillisistä töistä (Kauhanen & Nätti 2015) ja itsensätyöllistämisestä (Pärnänen & Sutela 2014) sekä alustatalouden tutkimuksiin (Alasoini 2017). Tutkimme aihetta kokonaisvaltaisemmin; yhteenkietoutuneilla yksilötasolla, ammattialatasolla sekä yhteiskunnan tasolla. Kehitämme käsitteistöä ja yhtenäistä viitekehystä. Yhteiskuntatasolla tutkimuksellamme on liittymäpinta työmarkkinoiden ja institutionaalisten järjestelmien tutkimuksiin, ml. teknologian työllisyysvaikutuksista käytävä keskustelu (Frey & Osborne 2013; Pajarinen & Rouvinen 2014; Arntz ym. 2016; McKinsey 2017; Linturi & Kuusi 2018; Acemoglu & Restrepo 2018). Tutkimuksissa on todettu teknologian korvaavan yhä enemmän korkeasti koulutettujenkin työtä, mutta ammatit eivät juuri katoa vaan jotkin tehtävät työnkuvista (Koski 2018). Tämä lisää jo kohoamassa olevaa alityöllisten ja sivutoimiyrittäjien määrää ja samalla ansainnan yhdistämistä (Taskinen 2016; Taskinen 2017).

Alakohtaisessa tarkastelussamme käytäntöjen ja ongelmien selvittäminen kiinnittyy tutkimuksiin ammattiryhmien mahdollisuuksista asemansa vaalimiseen (Haapakorpi 2009; Räsänen & Trux 2012). Yksilötasolla linkitymme työuratutkimukseen (Brown ym. 2002), josta hyödynnämme holistisia teorioita. Koska lineaarisuutta korostavat teoriat sopivat heikosti yhteen monimutkaistuneen ja muuntuvan työelämän kanssa, käytämme narratiivisten ja kompleksisuusteorioiden sovelluksia (Amundson ym. 2014.), kuten työurien kaaosteoriaa. Sen mukaan urat ovat monimutkaisia ja ihminen voi päätyä valitsemaan yhtäaikaisesti monia ansainnan muotoja. Ihmisen – aktiivisten ja passiivisten – valintojen lisäksi toiset ihmiset, taustatekijät, kontekstitekijät ja sattuma muokkaavat yhteisvaikutteisesti työuraa. Teoriassa on tunnistettu erilaisia työuramuotoja, mutta lisätutkimustarve on todettu. (Pryor & Bright 2012; Pryor & Bright 2014; Järvensivu & Pulkki tulossa.) Lisäksi käytämme työelämäntarinanäkökulmaa (Järvensivu 2014). Tutkimuksellemme tärkeä on keskustelut työn laadusta, jota on lähestytty niin taloustieteellisten, sosiaalitieteellisten kuin psykologistenkin teorioiden näkökulmista ja niiden yhdistelmänä (ks esim. Green 2006). Tutkimme työn laadun piirteitä teorioiden yhdistelmänä Greenin (2006) tapaan. Hyödynnämme universalistisia teorioita, tuotantoregiimiteoriaa sekä työllisyysregiimilähestymistapaa, joita yhdistää työn laadun laajojen kehityssuuntien näkeminen samanlaisiksi ainakin kehittyneissä maissa. Tuotantoregiimiteoria korostaa työnantajien valintoja ja taitojen kehittämisjärjestelmää. Työllisyysregiimilähestymistapa korostaa työllisyyspolitiikan ja järjestyneen työvoiman merkitystä maiden sisällä. (Gallie 2004.) Haasteemme on tutkimusten perustuminen yhden pääansainnan oletukseen.

Tutkimustavoitteet ja -kysymykset

Tavoitteena on tutkia monimuotoista ansiotyötä eri variaatioineen kokonaisvaltaisella otteella yksilö-, ammattiala- ja yhteiskuntatasoilla. Ensimmäinen alatavoite on selvittää, millaista on eri ammattialoilla tehtävä monimuotoinen ansiotyö, ketkä sitä tekevät sekä miten, millaisten tekijöiden johdosta, millaisin motiivein ja millaisia polkuja pitkin siihen päädytään.

  1. Minkälaisia ovat monimuotoisen ansiotyön variaatiot? Millaisista tulolähteistä sen tekijöiden toimeentulo rakentuu ja mikä on toimeentulon taso?
  2. Ketkä tekevät monimuotoista työtä ja mikä on eri taustatekijöiden vaikutus (kuten sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti) valikoitumiseen?
  3. Millaisia polkuja pitkin ansioiden yhdistelmiin päädytään?
  4. Miten eri elämän vaiheissa tehdään monimuototyötä?
  5. Kuinka pitkään monimuototyötä tehdään ja minkälaisia ovat monimuototyötä tekevien työmarkkinasiirtymät?

Tavoitteena on selvittää monimuototyön variaatioihin liittyviä ja työtä tekevien kokemia myönteisiä piirteitä ja ongelmia.

  1. Minkälainen on monimuototyötä tekevien työn laatu tilastoista ja survey-aineistoista tarkasteltuna?
  2. Miten työtä tekevät itse kuvaavat työnsä hyviä ja huonoja puolia?
  3. Miten sovitellaan yhteen erilaisia, esim. eri työnantajien, intressejä?
  4. Miten huolehditaan työhyvinvoinnista, työsuojelusta, työterveydestä ja työturvallisuudesta?
  5. Miten sovittaudutaan yhteiskunnallisiin instituutioihin ja niiden työlle muodostamiin kehyksiin vai onnistuuko se?
  6. Miten riittävä toimeentulo turvataan ja toteutuuko se?

 

Tavoitteena on kehittää yhdessä tutkimuksen sidosryhmien kanssa ratkaisuja tutkimuksen esiin nostamiin ongelmakohtiin.

  1. Millaisin keinoin tutkimuksessa havaittuja ongelmia olisi mahdollista ratkoa?

Tutkimus- ja analyysimenetelmät

Tutkimus toteutetaan monimenetelmäisesti sekä kvantitatiivisin että laadullisin menetelmin. Aineistoa kerätään monipuolisesti kumppaniliittojen jäsenistöiltä. Liittojen jäsenten työn luonne ja työsuhteet poikkeavat toisistaan, joten aineisto tarjoaa monia näkökulmia tutkimuskohteeseen. Eri ammattiryhmiä tutkimalla saadaan esiin australialaistutkimuksen peräänkuuluttamaa monimuotoisen ansiotyön diversiteettiä (Bamberry & Campbell 2012).

Laadullinen osio koostuu monimuototyötä tekevien haastatteluista (45-50 kpl) ja kirjoituspyyntöjen kautta saatavista tarinoista (noin 10). Lisäksi keräämme aineistoa digitaalisella pelillistetyllä sovelluksella, jolla selvitetään erityisesti, millaisia ansainnan kombinaatioita ja urapolkuja vastaajat rakentaisivat vaihtelevissa institutionaalisissa kehyksissä. Erilaiset aineistonkeruun tavat tuottavat erilaisia näkökulmia aihepiiriin ja houkuttelevat erilaisia vastaajia. Haastateltavia rekrytoidaan sekä kirjoituspyyntöä ja digipeliä levitetään kumppaniliittojen ja sosiaalisen median kautta.

Aineisto analysoidaan sosiologisella orientaatiolla sisällönanalyysiä (ml. teemoittelu) ja kerronnallisia menetelmiä käyttäen (Alasuutari 2007). Kerronnallisilla menetelmillä selvitetään erityisesti ansainnan eri yhdistelmien muotoutumista ihmisen työelämäntarinassa (Järvensivu 2014) sekä työtä tekevien kertomusten ja kokemusten linkittymistä institutionaalisiin kehyksiin ja metatarinoihin (ks. Hyvärinen ym. 2013).

Kvantitatiivisessa analyysissä hyödynnetään yhdistettyä rekisteripohjaista työantaja- ja työntekijäaineistoa vuosilta 1995-2016 täydennettynä tarvittavilla tulonjakoaineiston tulotiedoilla. Aineistoon liitetään Tilastokeskuksen vuonna 2013 kokoama survey-aineisto, jossa on tietoa monimuototyötä tekevistä ja heidän työnsä laadusta. Tilastokeskuksen paneeliaineistoilla tehdyt analyysit täydentävät kvalitatiivisia analyyseja liittyen tutkimustehtäviin 1 ja 2.

Analyyseilla vastataan tutkimuskysymyksiin:

  1. Minkälaisia ovat monimuototyön variaatiot, ketkä tekevät monimuototyötä ja mikä on eri taustatekijöiden vaikutus (kuten sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti) niihin valikoitumiseen?
  2. Minkälainen on monimuototyötä tekevien työn laatu ja minkälaisista tulolähteistä toimeentulo rakentuu ja mikä on sen taso?
  • Miten eri elämän vaiheissa tehdään monimuototyötä? Kuinka pitkään monimuototyötä tehdään ja minkälaisia ovat monimuototyötä tekevien työmarkkinasiirtymät?

Vastaamisessa hyödynnämme taloustieteellisessä kirjallisuudessa tällaisissa tutkimusasetelmissa laajasti käytettyjä tilastollisia analyysimenetelmiä (mm. probit, multinomial logit). Edustavien tilastoaineistojen käyttäminen takaa tulosten yleistettävyyden koko talouden tasolle. Tutkimukseen

kuuluu meta-analyysi erilaisten aineistojen ja menetelmien soveltamisesta, toisiinsa suhteuttamisesta ja niiden epistemologisista ehdoista. Tiiviillä keskustelulla ja työpajoilla etsimme hankkeen yhteistyökumppaneiden kanssa vastauksia kolmanteen tutkimuskysymykseen.                                               

Tutkimuskohde ja -aineisto

Tutkimuksessa kerätään monipuolinen laadullinen aineisto, minkä lisäksi käytetään olemassa olevia tilasto- ja survey-aineistoja. Laadullista aineistoa kerätään lähtökohtaisesti kumppaniliittojen jäsenistöiltä. Liittojen jäsenten työn luonne ja työsuhteet poikkeavat toisistaan, minkä vuoksi aineisto tarjoaa monia näkökulmia tutkimuskohteeseen. Eri ammattiryhmiä tutkimalla saadaan esiin australialaistutkimuksen korostamaa monimuotoisen ansiotyön diversiteettiä (Bamberry & Campbell 2012).

Kvantitatiivisessa analyysissä hyödynnetään yhdistettyä rekisteripohjaista työnantaja- ja työntekijäaineistoa vuosilta 1995-2016 täydennettynä tarvittavilla tulonjakoaineiston tulotiedoilla. Aineistoon liitetään myös Tilastokeskuksen vuonna 2013 tehty survey-aineisto, jossa on tietoa monimuototyötä tekevistä ja heidän työnsä laadusta. Edustavien tilastoaineistojen käyttäminen takaa yleistettävyyden koko talouden tasolle.

Tutkimushankkeessa painotetaan kvalitatiivista aineistoa, koska aihepiiristä on niukalti tutkimusta. Laadullinen osio koostuu monimuototyötä tekevien haastatteluista (45-50 kpl) ja kirjoituspyyntöjen kautta saatavista tarinoista (noin 10). Lisäksi keräämme sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista aineistoa digitaalisella pelillistetyllä sovelluksella. Haastateltavia rekrytoidaan ja kirjoituspyyntöä sekä linkkiä digipeliin levitetään kumppaniliittojen ja sosiaalisen median kautta. Erilaiset aineistonkeruun tavat tuottavat erilaisia näkökulmia aihepiiriin ja houkuttelevat erilaisia vastaajia.

Yhteiskunnallinen keskustelu

Useista lähteistä ansioiden hankkimiseen on havaittu liittyvän toimeentulon turvaan liittyviä ongelmia mm. työttömyysturvan ja eläketurvan osalta. Koska nämä ongelmat ovat yhteiskunnallisesti ajankohtaisia ja merkittäviä, tutkimusprojektin tavoitteena on herättää yhteiskunnallista keskustelua monimuotoisen ansiotyön ongelmista ja haasteista.  Tutkimustuloksia esitellään konferenssien ja artikkeleiden lisäksi myös tilaisuuksissa, joiden tavoitteena on politiikan keinoin ratkoa näitä ongelmia sekä kansalaiskeskustelu.

Lähteet

Acemoglu, D. & Restrepo, P. (2018) Artificial intelligence, automation and work. National Bureau of Economic Research. https://economics.mit.edu/files/14641

Ahtela, J. (2018) Selvitys kilpailukieltosopimusten ja salassapitosopimusten käytöstä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 18/2018. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160911/TEMjul_18_2018_Selvitys_kilpailukieltosopimus.pdf

Alasoini, T. (2017) Joukkoistettu työ niche-innovaationa… ja työsuhderegiimin murtajana? Monitasomalliin perustuva analyysi. Työelämän tutkimus, 15(3), 266-280.

Amundson, N. & Mills, L. & Smith, B. (2014) Incorporating chaos and paradox into career development. Australian Journal of Career Development 23 (1), 13-21.

Alasuutari, P. (2007) Laadullinen tutkimus. Vastapaino.

Arntz, M.; Gregory, T & Zierahn, U. (2016) The risk of automation for jobs in OECD countries: A comparative analysis. OECD Social, Employment and Migration working paper number 189. OECD, May 2016.

Bamberry, L & Campbell, I, (2012) “Multiple Job Holders in Australia: Motives and Personal Impact,” Australian Bulletin of Labour, National Institute of Labour Studies, vol. 38(4), pages 293-314

Brown, D & Associates (2002) Career choice and development. San Francisco: Jossey-Bass.

Eurostatin tilastokanta: https://ec.europa.eu/eurostat/data

Frey, C.B & Osborne, M.A. (2013) The future of employment: How susceptible are jobs to computerization? https://www.oxfordmartin.ox.ac.uk/downloads/academic/The_Future_of_Employment.pdf

Gallie, D. (2004) Employment Regimes and the Quality of Work. Oxford University Press.

Green, F. (2006) Demanding work: the paradox of job quality in the affluent economy. Princeton University Press

Guest, D.E.; Oakley, P; Clinton, M. & Budjanovcanin, A. (2006) Free or precarious? A comparison of the attitudes of workers inflexible and traditional employment contracts. Human resource management review 16, 107-124.

Haapakorpi, A. (2009) Sulkeuman ja neuvottelun ehdoilla – asiantuntija-aseman rakentuminen työelämässä. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, sosiologian laitos. Yliopistopaino.

Haapakorpi, A. & Onnismaa, J. 2014. Ammattien laaja-alaistuminen ja sen työpoliittinen merkitys. TEM. Työ ja yrittäjyys 41/2014

Honkanen, P. (2018) Sosiaaliturva ja verotus joustotyön aikakaudella. Teoksessa Leinikki, S: & Suoranta, A. (toim.) Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta. Mikä on työn ja toimeentulon tulevaisuus? Vastapaino, 91-109.

Hyvärinen, M.; Hatavara, M. & Hyden, L-C. (2013, toim.) The Travelling Concepts of Narrative. Amsterdam: John Benjamins

Järvensivu, A. (2014) Tarinoita suomalaisesta työelämästä. Tampere: Työterveyslaitos

Järvensivu, A. & Pulkki, J. (2019, hyväksytty julkaistavaksi) Työura: yksilön valintoja vai monimutkaista kehkeytymistä? Sosiaalipolitiikan aikakauskirja Janus.

Kauhanen, M. and Nätti, J. (2015) “Involuntary temporary and part-time work, job quality and well-being at work”, Social Indicators Research, Vol.120(3), 789-799.

Koramo, M.; Keinänen, J.; Oosi, O. & Wennberg, M. (2017) Itsensätyöllistäminen ja jakamistalous murroksessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työelämä. 13/2017.

Koski, O. (2018) Tekoäly ja muuttuva työ. Työpoliittinen aikakauskirja 1/2018, 11–22.

Leinikki, S: & Suoranta, A. (2018) Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta. Mikä on työn ja toimeentulon tulevaisuus? Vastapaino.

Linturi, R. & Kuusi, O. (2018) Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037. Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1 / 2018.

McKinsey (2017) A future that works: Automation, employment, and productivity. McKinsey Global Institute.

Pajarinen, M. & Rouvinen, P. (2014) Uudet teknologiat ja työ. Etlatieto Oy. http://www.tem.fi/files/39650/Rouvinen_Petri_Pajarinen_Mika_ETLA_Uudet_teknologiat_ja_tyo_29_4_2014.pdf

Pryor, R. & Bright, J. (2012) The value of failing in career development: a chaos theory perspective. Int. J. Educ. Vocat. Guidance, 12, 67-79

Pyöriä, P. (2017, toim.) Työelämän myytit ja todellisuus. Tallinna: Gaudeamus.

Pärnänen, A. & Sutela, H. (2014) Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013. Helsinki: Tilastokeskus.

Quinlan, M. (2003) Flexible Work and Organisational Arrangements – Regulatory Problems and Responses. National Research Centre for OHS-regulation. Paper 16. Australian National University. https://pdfs.semanticscholar.org/860d/b97511de89994e4bb8fd3a9cf15ea35e89a3.pdf

Räsänen, K. & Trux, M-L. (2012) Työkirja. Ammattilaisen paluu. Helsinki: Kansanvalistusseura.

Saunders, P. (2011) Down and Out: Poverty and Social Exclusion in Australia. The Economic and Labour Relations Review. Bristor, UK: The Polity Press.

Standing, G. (2011) Prekariatet. Den nya farliga klassen. Daidalos, Göteborg.

Taskinen, P. (2017) Sivutyöt ovat yleistyneet. Tieto & Trendit. Tilastokeskus. http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/212/

Taskinen, P. (2016) Alityöllisten määrä on kasvanut viime vuosina. Tieto & Trendit. Tilastokeskus. http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/185/

Ylhäinen, M. (2018) Säilyykö kollektiivinen neuvotteluoikeus jälkiteollisessa yhteiskunnassa? Teoksessa: Leinikki, S: & Suoranta, A. (toim.) Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta. Mikä on työn ja toimeentulon tulevaisuus? Vastapaino, 74-90.

 

Rahoittaja

Tutkimusta rahoittaa Työsuojelurahasto

 

Tutkimusprojektin kumppanit

Turva, viestintäpäällikkö Kati Iharanta, ohjausryhmän jäsen, hankkeen viestinnän ja vuorovaikutuksen alueen osallistuja

TELA, toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, ohjausryhmän jäsen, hankkeen viestinnän ja vuorovaikutuksen alueen osallistuja

Akavan keskusjärjestö, Työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko, ohjausryhmän jäsen, hankkeen viestinnän ja vuorovaikutuksen alueen osallistuja

Akavan erityisalat AEK toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, ohjausryhmän jäsen, hankkeen viestinnän ja vuorovaikutuksen alueen osallistuja, yhteyshenkilö AEK:n liittoihin (haastateltavien hankinnassa)

Tekniikan Akateemiset, asiamies Martti Kivioja, ohjausryhmän jäsen, hankkeen viestinnän ja vuorovaikutuksen alueen osallistuja, haastateltavien hankinnan yhteyshenkilö TEK:ssä

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto, työehtoasiantuntija Anu Suoranta, ohjausryhmän jäsen, hankkeen viestinnän ja vuorovaikutuksen alueen osallistuja, haastateltavien hankinnan yhteyshenkilö TEMEssä

Suomen Ekonomit Juha Oksanen, ohjausryhmän jäsen, hankkeen viestinnän ja vuorovaikutuksen alueen osallistuja, haastateltavien hankinnan yhteyshenkilö Ekonomeissa

Journalistiliitto, palvelujohtaja Simon Hulden, ohjausryhmän jäsen, hankkeen viestinnän ja vuorovaikutuksen alueen osallistuja, haastateltavien hankinnan yhteyshenkilö Journalistiliitossa

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut YKA, toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen, ohjausryhmän jäsen, hankkeen viestinnän ja vuorovaikutuksen alueen osallistuja, haastateltavien hankinnan yhteyshenkilö YKA:ssa