MDE Pedaforumissa
Lukuvuosi ja viimeiset arvioinnit alkavat olemaan paketissa ja kesän alun kunniaksi pääsimme matkustamaan mualiman navalle Kuopioon Pedaforumin merkeissä. Vuoden teemana oli Inhimillisesti kestävä ja vaikuttava korkeakoulu. Teema linkittyy vahvasti MDE-hankkeen tavoitteisiin, joten olikin mahtavaa päästä osallistumaan Pedaforumiin työpajalla ”Tekoäly korkeakoulutuksessa: missä mennään ja miten voimme yhdessä kehittää tekoälyopetusta?”
Työpajan pohjana toimi MDE-hankkeen aikana kerätty aineisto sekä kiinnostus niihin haasteisiin, joihin korkeakoulujen täytyy vastata työelämän muuttuessa. Olemme keränneet paljon haastattelu- sekä kyselyaineistoa hankkeemme yrityksissä ja selvittäneet ensin, miten työnteko on muuttunut ja millaisia taitoja työntekijät pitävät relevantteina tämän muutoksen kannalta. Aineistosta tärkeimmiksi taidoiksi nimesimme nämä:
| Tekoälyn käyttö | Kyky käyttää tekoälytyökaluja tekstin kirjoittamiseen, muokkaamiseen, kääntämiseen, yhteenvetoon sekä sisällöntuotantoon |
| Promptaaminen | Kyky luoda selkeitä ja tarkkoja prompteja relevantin sekä laadukkaan tekoälysisällön saamiseksi |
| Tekoälyn laadun varmistaminen | Kyky arvioida, varmentaa sekä korjata tekoäln tuottamaa sisältöä |
| Sisällöntuotanto tekoälyä varten | Kyky jäsentää sisältöä tekoälytyökalujen luettavaksi sekä automatisointia varten käyttämällä metadataa, modulaarisuutta sekä tageja |
| Prosessien ja työnkulkujen automatisointi | Kyky käyttää tekoälyä ja skriptejä toisteellisten tehtävien automatisointiin sekä dokumentoinnin optimoimiseen |
| Tekniset taidot | Perustason tekninen osaaminen tekoälyn hyödyntämiseen työnkuluissa (esim. ohjelmointi ja merkintäkielet) |
| Tekoälyavusteinen tutkimus | Kyky käyttää tekoälytyökaluja tiedon löytämiseen, yhdistelyyn ja tiivistämiseen sekä aineiston analysoimiseen |
| Sisällöntuotanto sekä UX-kirjoitus | Strategiset ja käyttäjälähtöiset taidot sisällön suunnitteluun, jäsentelyyn ja optimointiin |
| Projektin ja muutoksen hallinta | Kyky johtaa tekoälyn käyttöönottoa, mukauttaa prosesseja sekä edistää tiimien välistä yhteistyötä tekoälyn ympärillä |
| AI-lukutaito sekä turvallisuus | Kyky ymmärtää tekoälyn mahdollisuudet, rajat, riskit, eettisyys sekä turvallinen käyttö organisaatioissa |
Näihin taitoihin peilaten olemme alkuun kartoittaneet omien yliopistojemme, eli Tampereen ja Jyväskylän, kursseja ja sitä, millä keinoilla ulkopuolinen ihminen voisi löytää kursseja. Olemmekin erityisen kiinnostuneita yritysten ja jatkokouluttautumisen näkökulmista, jonka takia koemme, että tekoälykurssien tulisi olla helposti löydettäviä ja kertoa konkreettisesti se, mitä taitoja kurssi tuo osallistujalle. Ennustusten mukaan tekoäly tulee vaikuttamaan työelämään niin mittavasti, että emme voi laskea kaikkea ainoastaan tutkinto-opiskelijoiden varaan. Väestö vanhenee, nuoria syntyy vähemmän, ja työelämä muuttuu nopeammin kuin tutkinnot ehtivät uudistua. Korkeakoulujen on siis pakko ottaa vakavasti myös jo työelämässä olevat ihmiset ja tehdä tekoälykoulutus löydettäväksi ja saavutettavaksi myös heille.
Kuva iltajuhlasta (Tervetuloa – Pedaforum 2026 – Kuopio 2.–3.6.2026)
Työpajassa keskityimmekin kysymyksiin: mitä tekoälyopetusta Suomessa tällä hetkellä on tarjolla, ja miten sitä voisi kehittää. Työpajamme oli mukavasti iltajuhlaa seuraavana aamuna kello 10:30, joten olimme positiivisesti yllättyneitä suureta osallistujamäärästä. Osallistujia oli monesta eri korkeakoulusta sekä työtehtävästä ja heidän tehtävänään oli etsiä erilaisia tekoälykursseja korkeakoulujemme tarjonnasta. Ihmiset jakautuivat pienempiin ryhmiin ja valitsivat haluamansa korkeakoulun tarkempaan tarkasteluun. Tämän jälkeen ryhmät saivat omilla valitsemillaan keinoilla tutustua kyseisen korkeakoulun tarjontaan sekä verrata kurssien osaamistavoitteita meidän kasaamiin taitoihin.
Yksi selkeimmistä havainnoista oli, että kurssien löytäminen on edelleen yllättävän vaikeaa. Tekoälykursseja kyllä on paljon, mutta ne ovat hajallaan eri järjestelmissä, verkkosivuilla, ja alustoilla. Kurssien etsiminen vaatii usein sitä, että osaa jo valmiiksi hakea oikeilla termeillä tai oikean linkin kautta. Erityisesti ilman aiempaa kokemusta alasta pelkkä “tekoäly”-hakusana ei välttämättä riitä, vaan osa keskeisistäkin kursseista voi jäädä kokonaan löytymättä.
Toinen keskeinen haaste liittyy kurssien kuvauksiin ja läpinäkyvyyteen. Kurssien sisällöistä ei aina saa riittävän selkeää kuvaa, eikä välttämättä ole selvää, mitä taitoja kurssi oikeasti kehittää. Joissakin tapauksissa kurssin nimi, kuvaus ja todellinen vaatimustaso eivät myöskään kohtaa, mikä voi johtaa turhautumiseen tai vääränlaisiin odotuksiin.
Keskusteluissa nousi esiin myös tarve panostaa kurssikuvauksiin: niiden tulisi olla selkeitä, ymmärrettäviä ja houkuttelevia. Erityisesti maksullisten kurssien kohdalla tämä korostuu, sillä osallistujan täytyisi pystyä nopeasti hahmottamaan, mitä hän saa vastineeksi ajalleen ja rahalleen.
Eräänä ehkä suurimmista haasteista keskustelimme siitä, miten korkeakoulut voisivat ylipäänsä pysyä tällaisen kehityksen kelkassa. Tekoälytyökalut ja koko kenttä muuttuvat niin nopeasti, ettei esimerkiksi perinteiset opintosuunnitelmakaudet yksinkertaisesti taivu tähän tahtiin. On hankalaa ennustaa, miltä ala näyttää pelkästään ensi kuussa, puhumattakaan kolmen vuoden päästä.
Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi kurssikuvauksissa. Ne muotoillaan helposti yleispäteviksi, jotta ne säilyisivät ajankohtaisina koko opintosuunnitelmakauden ajan. Samalla ne eivät välttämättä kerro riittävän tarkasti siitä, mitä kurssilla oikeasti tehdään tai mitä taitoja opiskelija lopulta oppii. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa kurssi, jonka kuvauksessa ei mainita tekoälyä lainkaan, käsittelee sitä paljon – tai toisin päin.
Saimmekin kommentteja työpajassa siitä, miten tekoäly on jo ”sisään leivottuna” opetukseen, eikä sitä koeta tarpeelliseksi tuoda erikseen esiin. Toisaalta siinä on perää, koska parhaimmillaan tekoäly on rakennettu osaksi työskentelyä, eikä ole vain irrallinen lisä. Tällainen lähestymistapa kuitenkin riskeeraa sen, että ihminen, joka erikseen haluaa oppia tekoälystä, ei löydä kursseja tai tekoälyosaamista ei tästä syystä osata jatkosoveltaa ja sanoittaa.
Ehkä lopputulema on se, että tekoälyn tulisi olla aidosti integroitu osaksi opetusta, mutta samalla sen rooli ja siihen liittyvät taidot pitäisi tehdä näkyviksi. Tämä voisi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että kurssikuvauksissa avataan selkeämmin, miten tekoälyä hyödynnetään ja millaista osaamista sen kautta kertyy, vaikka kurssi ei olisikaan suoranaisesti “tekoälykurssi”.Laajemmin tämä murros haastaa koko tapaa, jolla opetusta suunnitellaan. Tarvitaan ihmisiä, jotka uskaltavat muuttaa kurssien sisältöä nopeasti, sekä rakenteita, jotka mahdollistavat tämän nopeamman reagoinnin muutokseen. Samalla on myös hyvä muistaa sekä hyväksyä se, että kaikkea ei voi eikä tarvitse suunnitella valmiiksi.