Työn tuunaaminen on työntekijän aloitteesta lähtevää tulevaisuuteen suuntautuvaa toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa työntekijän ja työn välistä suhdetta. Tuunauksen avulla työntekijä itse pyrkii säätelemään työnsä voimavarojen ja vaatimusten tasapainoa ja tekemään näin työstä itselleen entistä mielekkäämpää. Työtä voidaan muokata osana nykyistä toimenkuvaa ja työn sallimissa rajoissa. Tällainen toiminta on mahdollista kaikille työntekijöille ammatista riippumatta ainakin jossain määrin.
Usein muutoksista on tarpeen keskustella sekä työyhteisön että esihenkilön kanssa erityisesti silloin, jos muutokset vaikuttavat muiden työtehtäviin. Yksilön lähtökohdista tapahtuvan työn tuunauksen lisäksi tuunausta voidaan toteuttaa tiimeissä yhdessä keskustellen ja yhdessä sopien. Tällöin ryhmä yhdessä vahvistaa tärkeiksi kokemiaan työn voimavaroja ja hyödyllisiä haasteita sekä vähentää haitallisiksi kokemiaan työn estevaatimuksia. (Bakker ym., 2023).
Työn tuunausta on tutkittu enimmäkseen työsuhteisen palkkatyön kontekstissa, kun taas yrittäjätyön tuunaamisesta on vain vähän tutkittua tietoa. Yrittäjien työtä luonnehtivat yhtäältä työhyvinvoinnin kannalta tärkeät itsenäisyyden ja työn merkityksellisyyden kokemukset ja toisaalta hyvinvointia heikentävät tekijät, kuten epävarmuus, riskit ja liiallinen työn määrä (Dijkhuizen ym., 2016; Stephan ym., 2023). Tuloksellisuuden ja hyvinvoinnin tasapaino kytkeytyy toisiinsa yrittäjätyössä, sillä yrittäjät ovat vastuussa sekä yrityksensä taloudellisesta menestyksestä että omasta hyvinvoinnistaan, jotka voivat toisinaan näyttäytyä ristiriitaisina tavoitteina (Williamson ym., 2021).
Yrittäjillä on tyypillisesti hyvät mahdollisuudet muotoilla työnsä sisältöä ja työn tekemisen tapoja itselleen sopiviksi. Tutkimuksessamme (Ahola & Heikkilä-Tammi, 2025) tarkastelimme yksin- ja pienyrittäjien tapoja tuunata työtään, vapaa-aikaansa ja työn ja muun elämän välistä tasapainoa työhyvinvointinsa edistämiseksi. Yrittäjillä painottuivat vapaa-aikaan sekä työn ja muun elämän välisiin rajoihin ja tasapainoon kohdistuvat tuunaustavat, kuten tauot, liikunta ja lepo. Lisäksi he mainitsivat työtehtäviin, sosiaalisiin suhteisiin ja ajatteluun liittyviä tuunaustapoja. Esimerkkinä jälkimmäisestä on omien työtä koskevien ajattelutapojen muuttaminen sekä irrottautuminen työasioiden ajattelusta vapaa-ajalla.
Paitsi yrittäjätyö, myös monipaikkainen palkkatyö tarjoaa mahdollisuuksia muokata työtä ja työtapoja sekä tehdä valintoja työn tekemisen aikaan ja paikkoihin liittyen. Nämä olosuhteet vaativat kykyä johtaa itseään (Mäkikangas ym., 2022) ja luonnehtivat myös nykyaikaista asiantuntijatyötä, jonka tutkimiseen LUOVAMBI-hanke keskittyy. Työn tuunaaminen on tutkitusti yhteydessä sekä työhyvinvointiin että parempaan työssä suoriutumiseen (Boehnlein & Baum, 2022). Monet tuunaustavat eivät kuitenkaan vaadi merkittävästi aikaa tai rahaa. Kannustammekin niin yrittäjiä kuin työntekijöitäkin pohtimaan, tunnistamaan ja ottamaan käyttöön erilaisia tuunaustapoja itsen ja oman työn välisen yhteensopivuuden parantamiseksi.
Kirjoittajat Salla Ahola ja Kirsi Heikkilä-Tammi
Lähteet
Ahola, S., & Heikkilä-Tammi, K. (2025). Entrepreneurial crafting for well-being. Nordic Journal of Working Life Studies. Ennakkoverkkojulkaisu. https://doi.org/10.18291/njwls.161657
Bakker, A. B., Demerouti, E., & Sanz-Verger, A. (2023). Job Demands–Resources Theory : Ten years later. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior, 10, 29–53. https://doi.org/10.1146/annurev-orgpsych-120920-053933
Boehnlein, P., & Baum, M. (2022). Does job crafting always lead to employee well-being and performance? Meta–analytical evidence on the moderating role of societal culture. The International Journal of Human Resource Management, 33(4), 647–685. https://doi.org/10.1080/09585192.2020.1737177
Dijkhuizen, J., Gorgievski, M., van Veldhoven, M., & Schalk, R. (2016). Feeling successful as an entrepreneur: a job demands—resources approach. International Entrepreneurship and Management Journal, 12, 555–573. https://doi.org/10.1007/s11365-014-0354-z
Mäkikangas, A., Juutinen, S., Mäkiniemi, J. P., Sjöblom, K., & Oksanen, A. (2022). Work engagement and its antecedents in remote work: A person–centered view. Work & Stress, 36(4), 392–416. https://doi.org/10.1080/02678373.2022.2080777
Stephan, U., Rauch, A., & Hatak, I. (2023). Happy entrepreneurs? Everywhere? A meta-analysis of entrepreneurship and well-being. Entrepreneurship Theory and Practice, 47(2), 553–593. https://doi.org/10.1177/10422587211072799
Williamson, A. J., Gish, J. J., & Stephan, U. (2021). Let’s focus on solutions to entrepreneurial ill-being! Recovery interventions to enhance entrepreneurial well-being. Entrepreneurship Theory and Practice, 45(6), 1307–1338. https://doi.org/10.1177/10422587211006431