Suomi, länsi ja Ukraina uutismediassa –teemanumeron artikkelit tarkastelevat mediaa paikkana, jossa käsitykset lännestä, sodasta ja turvallisuudesta rakentuvat. Teemanumero tuo teksteissään esiin, millaisia maailmankuvia media ylläpitää Ukrainan sodan yhteydessä ja tarjoaa hyödyllisiä näkökulmia pohdiskeltavaksi niin journalisteille, viestinnän ammattilaisille kuin tutkijoillekin.
Tutkimusartikkeleiden lisäksi teemanumero sisältää kognitiivista saavutettavuutta, ja ekomateriaalista mediahistoriaa käsittelevät lektiot.
Teemanumeron ovat toimittaneet Jukka Jouhki ja Jere Kyyrö.
Media & viestintä Vol 49 Nro 1 (2026): Suomi, länsi ja Ukraina uutismediassa
Pääkirjoitus
Puheesta painoon: Konferenssin ja tiedejulkaisemisen jatkumoita
Lauri Haapanen ja Henrik Rydenfelt
Johdanto teemanumeroon
Ukraina, Suomi ja länsi: Media yhteisöjen ja niiden rajojen rakentajana
Jukka Jouhki ja Jere Kyyrö
Artikkelit
Kahden lännen välissä: Rajaturvallisuuskeskustelun episteeminen hallinta suomalaisessa uutismediassa
Marko Ampuja, Nuppu Pelevina, Mervi Pantti, Erjon Skenderi ja Risto Kunelius
Tutkimus käsittelee sitä, miten rajaturvallisuuslaista on puhuttu suomalaisessa mediassa. Aineistona ovat valtakunnalliset uutismediat ja poliittiset lehdet.Tutkimuksessa havaittiin kaksi erilaista tapaa puhua rajaturvallisuudesta. Toisessa korostetaan kansallista turvallisuutta ja Suomen asemaa osana länsimaista turvallisuusyhteisöä. Toisessa painotetaan oikeusvaltiota, demokratiaa ja kansalaisten oikeuksia.
Media käyttää eri asiantuntijoita ja tietolähteitä tukemaan näitä näkökulmia. Näin rakennetaan eri käsityksiä siitä, mitä ”länsi” tarkoittaa ja mihin Suomi kuuluu. Tutkimus osoittaa, että itäraja nähdään yhä useammin rajana Venäjän ja Naton välillä. Raja ei ole vain maantieteellinen, vaan myös symbolinen ja poliittinen.
Elise Kraatila ja Markus Laukkanen
Artikkelissa tarkastellaan, miten suomalaisessa uutismediassa on Ukrainan sodan aikana kerrottu Suomen tulevaisuudesta Naton jäsenenä. Uutisissa käytetään usein tarinoita, joissa pohditaan Venäjän aiheuttamia uhkia ja Suomen suhdetta länteen.
Tutkimus selvittää, millaisia mielikuvia nämä tarinat luovat Suomesta ja sen tulevaisuuden mahdollisuuksista. Artikkeli pohtii myös, miten tällaiset tulevaisuuden uhkakuvat vaikuttavat julkiseen keskusteluun ja yhteiskunnan ilmapiiriin.
Lännen rajoilla: Eksistentiaalinen uhka Ukrainan sodan uutisoinnissa Suomessa
Jukka Jouhki ja Jere Kyyrö
Artikkelissa käsitellään sitä, miten termiä eksistentiaalinen uhka käytetään Ukrainan sotaa koskevassa uutisoinnissa Suomessa. Aineistona ovat Helsingin Sanomat, Iltalehti ja Ylen Uutiset vuosilta 2022–2025.
Tutkimus osoittaa, että tällaisesta uhasta puhutaan harvoin, mutta puhe on voimakasta. Sitä käytetään erityisesti perustelemaan poliittisia ja sotilaallisia ratkaisuja sekä korostamaan vastakkainasettelua lännen ja Venäjän välillä. Artikkeli ei arvioi, ovatko uhat todellisia, vaan tarkastelee, miten tällainen puhe vaikuttaa käsityksiin yhteisöistä ja turvallisuudesta.
Toimijuuden ja resilienssin rakentuminen Ukrainan puolustusministeriön visuaalisessa viestinnässä
Anssi Männistö
Artikkelissa käsitellään Ukrainan puolustusministeriön visuaalista viestintää Venäjän hyökkäyssodan aikana. Aineistona ovat ministeriön Twitter/X-tilillä julkaistut kuvat ja videot vuosilta 2022–2024.
Tutkimus osoittaa, että viestinnän tavoitteena on vahvistaa kuvaa Ukrainan toimijuudesta sodassa ja tukea sekä siviilien että sotilaiden kestävyyttä. Ajan myötä viestintä muuttuu synkemmäksi ja rajummaksi, ja erityisesti vuosina 2023 ja 2024 julkaistiin paljon taisteluvideoita, jotka poikkeavat länsimaissa totutuista sodan kuvaamisen tavoista.
Marjut Louhesto
Artikkeli tarkastelee, miten ukrainalaisia sotilaita esitetään eurooppalaisissa uutiskuvissa. Aineistona on valokuvia tunnetuista sanomalehdistä eri puolilta Eurooppaa.
Tutkimuksen mukaan sotilaat kuvataan useimmiten miehisinä ja maskuliinisina taistelijoina. Samalla kuvia laajennetaan esittämällä sotilaita myös arjessa, perheenjäseninä tai uhreina. Naissotilaat puolestaan esitettiin yleensä miessotilaiden ohjauksen alaisina, ja yleisesti ottaen naisille rakentui uhrin rooli.
Lektiot
Terhi Kärpänen
Ekomateriaalista mediateoriaa Hannah Arendtin kanssa: Lectio praecursoria
Mirka Muilu