BLOGI: Vanhempien osallisuutta edistämässä kodin ja koulun yhteistyössä

Kahvikuppi pöydällä

Kodin ja koulun yhteistyö ei ole vain tiedotteita ja vanhempainiltoja. Parhaimmillaan se on yhteisöllistä toimintaa, jossa perheet ja koulu kulkevat rinnakkain lapsen tukena. Yhteistyö rakentuu luottamuksesta, avoimesta vuorovaikutuksesta ja rakenteista, jotka kutsuvat vanhemmat mukaan osaksi kouluyhteisöä.

Koulun toimintakulttuuri luo pohjan yhteistyölle

Yhteistyön perusta syntyy koulun toimintakulttuurista ja siitä, miten vanhemmat kohdataan heti koulupolun alusta lähtien. Rehtorilla ja koulun johdolla on tärkeä rooli sen varmistamisessa, että vanhemmat kokevat olevansa tärkeä yhteistyötaho koululle ja että vanhempien osallisuus on aidosti osa koulun arkea ja rakenteita.

Erityisesti siirtymävaiheet — kuten koulun aloitus, yläkouluun siirtyminen ja peruskoulun päättyminen — ovat tärkeitä hetkiä ottaa vanhemmat mukaan ja rakentaa luottamusta. Avoin viestintä, kutsuva ilmapiiri ja selkeä yhteistyön malli kertovat perheille, että he ovat tervetulleita ja tärkeitä.

Moninaiset perheet huomioitava viestinnässä ja toiminnassa

Perheiden moninaisuus on osa koulujen arkea. On tärkeää, että viestintä ja toiminta tavoittavat erilaisissa elämäntilanteissa olevat huoltajat — myös yhden vanhemman perheet, sateenkaarevat perheet, eroperheet, monikieliset ja eri syistä oppimisen tai koulunkäynnin tukea tarvitsevien lasten perheet.

Selkokielisyys, eri kielillä tarjottavat materiaalit ja matalan kynnyksen tilaisuudet tukevat kaikkien vanhempien mahdollisuuksia osallistua. Myös muita lapselle tärkeitä aikuisia, kuten isovanhempia tai bonusvanhempia voidaan innostaa mukaan yhteistyöhön. Voisiko vaikkapa mummi tai vaari tulla luokkakummiksi, Koulun korvaksi tai lukemaan lapsille?

Luokan taso: yhteisöllisyys syntyy kohtaamisista

Luokan tasolla yhteistyö muuttuu konkreettiseksi. Kun luokan vanhemmat oppivat tuntemaan toisensa ja rakentavat yhteisiä pelisääntöjä, syntyy luottamusta ja yhteisöllisyyttä ja samalla vertaistukea vanhemmuuteen.

Vanhempainiltoja voikin uudistaa keskustelevaan ja osallistavaan suuntaan. Yhteisesti sovitut pelisäännöt — esimerkiksi somekäyttäytymisestä, nukkumaanmenoajoista tai kotiintuloajoista — tukevat koko luokan hyvinvointia ja luovat turvaa myös lapsille.

Opettajan avoin viestintä, luokan arjen avaaminen sekä vanhempien ja muiden lasten ja nuorten läheisten osaamisen hyödyntäminen koulupäivässä tai tapahtumissa vahvistavat luokan yhteisöllisyyttä ja osallisuuden tunnetta.

Oppilaan näkökulma yhteistyön ytimessä

Yhteistyön ydin on aina lapsessa ja nuoressa. Kun vanhemmat ja koulu kohtaavat tasavertaisesti ja kuuntelevasti, syntyy luottamus, joka tukee lapsen kasvua ja oppimista. Positiivinen pohjavire ja myönteinen palaute lapsesta ehkäisee ongelmia ja auttaa löytämään ratkaisuja yhdessä.

Dialoginen asenne — kuuntelu ilman valmiita vastauksia, turvallinen tila keskustelulle ja selkeä, ymmärrettävä kieli — vahvistaa vanhemman kokemusta siitä, että hänet kohdataan aidosti. Samalla se tukee koulua toimimaan kumppanina, ei auktoriteettina.

Osallisuuden rakenteet vahvistavat yhteisöä

Vanhempien osallisuus ei tarkoita vain osallistumista tapahtumiin, vaan ennen kaikkea kokemusta kuulumisesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa. Rakenteet, kuten yhteisöllinen opiskeluhuolto, vanhempainyhdistyksen edustus koulun rakenteissa ja yhteisesti sovitut toimintatavat, antavat yhteistyölle selkärangan.

Kun koulu viestii avoimesti, huomioi moninaisuuden ja rakentaa osallistumisen mahdollisuuksia, syntyy yhteisö, jossa lapsi saa kasvaa turvallisesti ja tulla nähdyksi.

“Koko kylä kasvattaa” -ajattelu ei ole vain sanonta — se on todellisuutta kouluissa, joissa kodin ja koulun yhteistyö elää arjessa.

 

Teksti Sari Haapakangas ja Tuija Metso, Suomen Vanhempainliitto

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *