Euroopan sosiaalirahaston ensimmäinen valtakunnallinen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta hankehaku herätti laajaa kiinnostusta syksyllä 2023 ja rahoitusta haettiin 147 osahankkeelle, jotka muodostivat 57 hankekokonaisuutta. Hankkeista kaksitoista sai rahoituksen, joten vain parhaimmisto hankkeista sai myönteisen rahoituspäätöksen. Valituista lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta -teeman hankkeista voit lukea täältä.
Yksi alkaneista hankkeista on KNOT-hanke, joka pureutuu lasten ja nuorten koulutuspolkujen solmukohtiin ja kehittää ohjauksen ja tuen käytäntöjä. Hankkeen tavoitteena on, että opetus- ja ohjausalan sekä sosiaalipalvelujen henkilöstö saisivat huoltajat, nuoret sekä toistensa osaamisen entistä paremmin integroitua koulutuspolkujen tueksi niin, että jokaisen toimijan vastuut ja velvollisuudet kirkastuisivat, toimijat toimisivat kohti yhteistä nuoren tunnistamaa päämäärää ja olisivat edesauttamaan hyvän elämän tavoittelua. Keskiössä on se, miten nuori on joutunut TUVAan (Tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen), millaisia tukitoimia hänen koulupolkunsa varrella on ollut ja millaisia on jäänyt puuttumaan. KNOT-hanketta toteuttavat Diakonia-ammattikorkeakoulu DIAK, Suomen Vanhempainliitto ry, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk sekä koordinaattori TAMK. Hanke on kolmevuotinen.
Ensimmäinen lasten, nuorten ja perheiden osallisuusteeman rahoitettujen hankkeiden verkostoitumistilaisuus sisälsi tuhdisti tietoa koordinaatiohankkeen antamasta tuesta, inspiraatiopuheenvuoroja ja tarpeellista tietoa hankkeiden alkumetrille. Hankkeista osa on aloittanut nyt syksyllä ja osa aloittaa vuoden vaihteessa. Osa hankkeista on päässyt jo hyvään vauhtiin ja osa vielä aloittelee toimintaansa. Rahoittajan puheenvuorossa Nina Lamberg (ELY) nosti esille lasten, nuorten ja perheiden ohjelman hankkeiden olevan ns. strategisia hankkeita, joiden tukena on valtakunnallinen koordinaatio. Hän kannusti rohkeaan rajoja ylittävään tekemiseen ja kokeiluihin. Hankkeet ovatkin sellaisia, että niissä on elementtejä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että sosiaali- ja terveysministeriön alaisista teemoista, molempien ministeriöiden toimiessa hankkeiden rahoittajia. KNOT-hanketta rahoittaa OKM.
Asiakaskeskeinen kehittäminen korostui Anna-Maija Ohlsonin puheenvuorossa. Keskeistä on muistaa pohtia mitä ja kenen ongelmaa hankkeessa ollaan ratkaisemassa, mihin ja kenen tarpeisiin ratkaisuja etsitään ja miten kohderyhmä sanottaa tarpeitaan ongelmiaan. Kohderyhmän näkökulma tulee olla mukana pohdittaessa niin viestintää kuin arviointiakin.
Rahoitettuja hankkeita yhdistää hankehaun mukaisesti yhteinen teema-alue, jolloin hankkeiden väliselle yhteistyölle nähtiin olevan tilausta. Tapaamisessa oli innostavaa huomata koordinaatiohankkeen aktiivinen rooli hankkeiden kanssa työskentelyssä. Koordinaatiohanke nimensä mukaisesti kokoaa hankkeet yhteen ja tukee hankkeiden välistä verkottoitumista. Tapaamisessa perustettiinkin kolme pienempää ryhmää hankkeen kohderyhmän ja toiminnan mukaisesti. KNOT-hanke kuuluu viiden hankkeen muodostamaan Nuoret ja monialainen työ -hankeryhmään. Kokoonnuimme omassa pienryhmässä olevien hankkeiden kanssa keskustelemaan ja totesimme monia hankkeiden välisiä synergiamadollisuuksia ja yhteistyö koettiin omaa työtä tukevana. Pienryhmä kasvaa seuraavassa haussa rahoitettujen hankkeiden osallistuessa ryhmän toimintaan. Pienryhmässä on tuolloin jo vähän pidemmälle ehtineitä hankkeita ja vasta aloittavia, jolloin saamme jälleen uusia sisarhankkeita ja voimme itse tukea heitä hankkeen alkumetreillä.
Viestinnässä tehtävä yhteistyö muiden hankkeiden ja erityisesti koordinaatiohankkeen kanssa on yksi merkittävä konkreettinen esimerkki yhteistyöstä. Koordinaatiohanke kokoaa hankkeista viestintäverkoston hankkeiden viestintävastaavista, mahdollistaa hankkeiden tapahtumien mainostamisen julkisesti nähtävissä olevassa tapahtumakalenterissa sekä jakaa ja levittää hankkeiden tuotoksia ja julkaisuja. Lisäksi hankkeet saavat koulutuksia ja mm. viestintäasiantuntijan tukea viestinnän solmukohtiin.
Verkostoitumistilaisuus tarjosi hienon mahdollisuuden kuulla muista saman teeman alaisista hankkeista ja tehdä jo hankkeen ensimmäisten kuukausien aikana yhteistyösuunnitelmia ja löytää sisarhankkeita. Nyt tiedämme mitä teeman alueella valtakunnallisesti hankerintamalla tehdään ja tunnemme hankkeiden toimijoita, jolloin yhteistyö on helpompaa. Innostavaa oli huomata kuinka hankkeet tukevat lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistä monista eri näkökulmista ja monialaisesti. Yhteistyön ja koordinaation avulla hankkeiden tuloksia voidaan laajemmin hyödyntää ja mallit, oivallukset ja työkalut tulevat laajemmin käyttöön. Koordinaatiohankkeen antama tuki, mahdollisuudet hyödyntää heidän verkostojaan ja heidän tarjoamat palvelut ovat arvokas mahdollisuus hanketyön toteutuksessa.
Kuva: Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatiohanke