Lehtitalojen välisiä kauppoja on tapahtunut 2020-luvulla niin monta, että uudet kaupat eivät koskaan tule yllätyksenä. Kutistuva toimiala hakee säästöjä ja synergiaetuja ja keskittyy siksi johdonmukaisesti yhä harvempiin käsiin. ”Kaikki suomalaiset mediayhtiöt ovat myytävänä”, Milttonilla nykyään työskentelevä Kaius Niemi sanoi taannoisessa seminaarissa.
Mutta kun Ilkka Oyj ja Kaleva Media Oy ilmoittivat viime viikolla yhdistävänsä sanomalehtiliiketoimintansa, se oli yllätys. Miksi?
Ilkan vetäytymistä toimialalta on kyllä povailtu, mutta ostaja ei ollut se odotettu, Keskisuomalainen-konserni. Kun mukaan lasketaan edesmenneen PunaMusta Median osakepotti Keskisuomalainen omistaa 44 prosenttia Ilkasta ja näytti siksi todennäköisimmältä kandidaatilta. Näillä näkymin Keskisuomalaisesta tulee merkittävä uuden mediayhtiön omistaja.
Pieni yllätys on sekin, ettei Ilkka luopunut medialiiketoiminnasta kokonaan, vaan se jää 35 prosentin osuudellaan uuden lehtitalon vähemmistöosakkaaksi.
Kalevan toimitusjohtaja Juha Laakkonen kertoi Suomen Lehdistössä, että se olisi ollut valmis ostamaan Ilkan kokonaisuudessaan, mutta sitä vaihtoehtoa ei ollut tarjolla. Ilkan toimitusjohtaja Olli Pirhonen sanoi, että yhtiöllä on hyviä kokemuksia vähemmistöomistajana toimimisesta.
Ja ainahan omistaminen kannattaa, jos se tuottaa osinkotuloja. Tosin Ilkan I-Mediat Oy oli toissa vuonna lievästi tappiollinen (-0,5 %) mutta Kaleva 365 Oy sentään plussalla (+4,9 %).
*
Kalevan ja Ilkan fuusio synnyttää lehtikentälle uuden toimijan, joka lienee saamassa myös uuden nimen. Yhtiöstä tulee merkittävä niin taloutensa puolesta, lukijamäärältään kuin maantieteellisesti.
Jos volyymia arvioidaan nykyisten yhtiöiden julkaisemien lehtien nettomyynnillä, uudesta lehtitalosta tulee noin 60 miljoonan euron myynnillään maan neljänneksi suurin Sanoman, Keskisuomalaisen ja Alma Median jälkeen. TS-Yhtymä jää sitä selvästi pienemmäksi.
Maantieteellisesti uusi lehtitalo hallitsee Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin markkinoita ja on lisäksi merkittävä toimija Pohjanmaalla, jossa Bonnier on juuri vakiinnuttanut johtoasemansa. Kolme päivälehteä, Ilkka-Pohjalainen, Kaleva ja Lapin Kansa, kattavat suuren osan keskisestä ja pohjoisesta Suomesta. Kolmen päivälehden lisäksi tallissa on 11 paikallislehteä ja kuusi kaupunkilehteä.
Tilaajia yhtiöiden lehdillä on 142 000, joista digitilaajia 47 000. Kansallisen Mediatutkimuksen (KMT) mukaan yksin päivälehdillä on yhteensä 700 000 lukijaa.
Molemmat lehtitalot ovat myös olleet Lännen Median osakkaita ja ovat sen puitteissa jo jakaneet yhteisiä sisältöjä. Fuusio tarjoaa mahdollisuuden panostaa paikalliseen journalismiin ja tuo lisää hartioita digisiirtymään, joka kummankaan nykyisen firman lehdissä ei ole edennyt niiden toivomalla tavalla.
Lehtiä koskevista järjestelyistä kaupan yhteydessä ei puhuttu, mutta niitäkin varmasti aikanaan nähdään. Jäämme myös odottamaan, mitä tapahtuu Keski-Pohjanmaata ja Kainuuta hallitsevan Hilla Groupin lehdille.
*
Kahden lehtitalon fuusio on malliesimerkki myös siitä, miten media-alan keskittyminen etenee ilman, että yrityskauppavalvonta millään tavoin pääsisi edes arvioimaan kaupan vaikutuksia.
Kilpailulain mukaan kauppa on nykyään ilmoitettava Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV), jos osapuolten yhteenlaskettu Suomesta kerätty liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa ja kummankin vähintään 10 miljoonaa euroa. Sekä Kaleva että Ilkka kuluvat kokonsa puolesta Suomen lehtitalojen top 8:aan, mutta niiden yhteenlaskettu liikevaihto ei ylitä ilmoituskynnystä.
Elokuussa voimaan astuu myös viime vuonna säädetty eurooppalainen medianvapausasetus EMFA. Asetuksen mukaan kansallisen viranomaisen on arvioitava media-alan yrityskauppa, jos sillä voi olettaa olevan merkittäviä vaikutuksia tiedonvälityksen moninaisuuteen ja toimitusten riippumattomuuteen sekä sitä kautta kansalaisten tiedonsaantiin. Nämä ”demokratiavaikutukset” tulee EMFAn mukaan arvioida erillään kilpailulainsäädännön mukaisista markkinavaikutuksista.
Suomessa EMFAn edellyttämä laki mediamarkkinoiden valvonnasta on vasta valmisteilla. Valvontaviranomaiseksi on tulossa Liikenne ja viestintävirasto (Traficom). Lakiluonnoksen perusteella se ei kuitenkaan voisi puuttua Kalevan ja Ilkan fuusioon, koska mediamarkkinoiden valvonnassa ehdotetaan noudatettaviksi samaa ilmoituskynnystä kuin kilpailulain mukaisessa valvonnassa.
Käytännössä se tarkoittaa, että valtaosa media-alan kaupoista Suomessa jää edelleen valvonnan ulkopuolelle.
*
En väitä, että kahden perinteisen lehtitalon fuusio olisi vahingollinen Suomen lehtikentälle. Lehtitalojen keskinäiset kaupat useimmiten lisäävät niiden julkaisemien lehtien elinvoimaisuutta, joskus jopa pitävät ne hengissä.
EMFAn hengessä kauppojen vaikutuksia tulisi kuitenkin tarkastella myös siltä kannalta, johtavatko ne sisältöjen yhdenmukaistumiseen. Entä heikentääkö keskittyminen toimitusten riippumattomuutta?
Laki mediamarkkinoiden valvonnasta on tulossa eduskunnan käsiteltäväksi vielä huhtikuun aikana. Luonnoksen perusteella laista on kuitenkin tulossa eränlainen minimisäännös, jolla media-alan keskittymät noteerataan mutta jolla niihin pyritään puuttumaan mahdollisimman vähän.
Lakiluonnos ei esimerkiksi anna Traficomille mitään keinoja asettaa sanktioita tai ehtoja kaupan toteutumiselle. Voisi kysyä, toteutuuko kansalaisten tiedonsaannin turvaamiseksi tarkoitettu valvonta?
Heikki Hellman
EDIT. Lännen Mediaa koskevaa virkettä korjattu 14.4.2025. Kaleva jätti Lännen Median talvella 2024.