Yleistä
INTO on kolmevuotinen tutkimushanke (syyskuu 2025–marraskuu 2028), jossa edistetään tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa sekä innovatiivisia rahoitusmalleja suurten julkisten hankkeiden – erityisesti infrahankkeiden – toteuttamiseksi. Hankkeessa on keskeisenä tavoitteena lisätä ymmärrystä, millä logiikalla infrahankkeen tuottavuusvaikutukset syntyvät ja realisoituvat koko päätöksentekoketjussa. INTO-hanke tuottaa tietoa Suomen infrahankkeiden päätöksenteon järjestelmästä ja tietoperustasta sekä budjettirahoitusta tukevista toteutusmalleista infrahankkeissa. INTO-hankkeella tuetaan Suomen päätöksentekoa korkealta poliittiselta tasolta operatiivisen tason päätöksentekoon saakka.
Tutkimushanke jakaantuu neljään osa-alueeseen: päätöksenteko infrahankkeissa, hankkeiden ohjelmointi, hankeyhtiömallin kehittäminen sekä hankkeen toteutusmallit. Ensimmäisessä osatutkimuksessa keskeisenä tavoitteena on lisätä ymmärrystä infrahankkeiden päätöksenteosta sekä päätöksenteon perusteista ja haasteista erityisesti strategisella tasolla. Vaikutustiedon hyödyntämistä tutkitaan, jotta tietopohjainen hankevalinta voisi toteutua nykyistä paremmin ja laaja-alaisemmilla kriteereillä. Kolmannessa osassa selvitetään hankeyhtiömallin soveltuvuutta infrahankkeiden toteutukseen. Lisäksi haetaan mekanismeja, joilla budjettirahoituksen rinnalle löydettäisiin muita rahoituslähteitä. Neljännessä vaiheessa tarkastellaan valittuja toteutusmuotoja erityisesti kustannushallinnan näkökulmasta.
Menetelmät
Tutkimushankkeessa tehdään eri vaiheissa laajoja kirjallisuustutkimuksia, joiden avulla parannetaan esiymmärrystä eri aihealueisiin liittyen. Empiirinen aineistonkeruu ja analysointi tehdään pääosin laadullisilla menetelmillä: tapaustutkimuksilla, asiantuntijahaastatteluilla, ajatusjalostamoilla sekä havainnoinnilla. Kuitenkin myös määrällisiä menetelmiä, kuten tilastoanalyysejä, hyödynnetään tutkimuksessa. INTO-hankkeessa benchmarkataan parhaimpia pohjoismaisia käytäntöjä päätöksentekoon ja hankeyhtiömalliin liittyen.
Tulokset
Tutkimushankkeen tuloksena saadaan laaja-alaista tutkittua tietoa, miten Suomessa päästään entistä paremmin kohti strategista ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa sekä innovatiivisia toiminta- ja rahoitusmalleja. INTO-hanke tukee infrahankkeiden kautta Suomen ja suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja kasvua. Se myös osaltaan arvioi tehokkaan ja vaikuttavan infrajärjestelmän keskeistä roolia talouden kasvun tekijänä.
INTO-hankkeen vaikutukset ovat seuraavia:
- Analyysi infrahakkeiden päätöksenteosta ja päätöksenteon vaikuttimista ja niiden suhteesta kansalliseen strategiaan luo pohjan kehittää päätöksenteon prosesseja.
- Vaikutustiedon laajempi ja parempi hyödyntäminen mahdollistaa parhaiden ja tuottavimpien hankkeiden todentamisen ja resurssien kohdentamisen niihin.
- Tutkittu tieto hankeyhtiömallien toimivuudesta ja käyttömahdollisuuksista helpottavat mallin valintaa ja käyttöä. Julkista budjettirahoitusta tukevat rahoitusmallit mahdollistavat suurten infrahankkeiden toteutuksen.
- Oikeat toteutusmallit tukevat projektien riskienhallintaa ja kannattavuutta.
Raportointi
Tutkimustulokset raportoidaan tarkoituksenmukaisesti eri käyttötarkoituksia varten. Hankkeessa on kolme vaihetta, joiden jokaisen jälkeen julkaistaan väliraportti ja lopussa loppuraportti. Lisäksi tutkimuksista syntyy väitöskirja-artikkeleita kansainvälisiin tutkimusjournaaleihin. Tutkimustulosten soveltaminen käytäntöön varmistetaan seminaarien ja ajatusjalostamoiden avulla, joita järjestetään eri sidosryhmille.
Soveltaminen
Tutkimustuloksia sovelletaan käytäntöön vaikuttamalla korkean tason päätöksentekijöihin. Yksi tähtäin on eduskuntavaalit 2027. Operatiiviselle tasolle tietoa sovelletaan mm. järjestämällä seminaareja ja työpajoja. Tutkimustulosten soveltaminen suunnitellaan kiinteässä yhteistyössä tilaajaorganisaatioiden kanssa.
Yhteistyö
INTO-hanke toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Sitran, Väyläviraston, Kuntarahoituksen, Rakennusteollisuuden, Infra ry:n sekä Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen ja Turun kaupunkien kanssa. Hankkeen aikana järjestetään erilaisia tilaisuuksia sidosryhmille sekä laajemmin kaikille alan toimijoille. Tilaisuudet voivat olla esimerkiksi seminaareja, webinaareja, excursioita tai ajatusjalostamoja. Tutkimushankkeen aikana tehdään yhteistyötä myös muiden tahojen kanssa, jotka ratkovat samoja ongelmia. Näin varmistetaan, että minkään tahon kanssa ei tehdä päällekkäistä tutkimusta vaan synergistä yhteistyötä.