Taustatietoa

Pienten lasten yskiminen flunssien yhteydessä on tavallista – alle 4-vuotiaista kolme neljästä lapsesta yskii flunssan yhteydessä (1) ja erityisesti päiväkotihoito lisää lasten flunssapäiviä merkittävästi (2). Normaali flunssaan liittyvä yskä kestää kuitenkin enintään 2-3 viikkoa, ja lapsi toipuu oireettomaksi flunssien välisenä aikana (3,4). Lapsen päivittäisen yskän jatkuessa vähintään neljä viikkoa puhutaan pitkittyneestä yskästä, joka voi olla jatkuvaa tai toistua pitkittyneinä yli neljän viikon jaksoina (5).

Lasten pitkittyneen yskän esiintyvyys on vaihdellut aiemmissa tutkimuksissa kysymyksenasettelun ja ikähaarukan mukaan (1,6): Alle 4-vuotiaista lapsista 17-38% yskii myös flunssien ulkopuolella, mutta vain 9-11% yskii enemmän kuin ikätoverinsa vanhempien arvion mukaan (1,7). Kouluikäisillä kuivaa yöyskää esiintyy 9-12%:lla (8,9), mutta alle 4-vuotiailla lapsilla 14-40%:lla (1,10,11). Pienten lasten pitkittyneen yskän yleisyys lienee siten noin 15-30% valtaväestössä, mutta eri kyselytutkimusten vaihtelevat asetelmat huomioiden yksiselitteistä tutkimustietoa ei ole saatavilla. Suomessa asiaa ei ole tutkittu nykymääritelmin.

Joka tapauksessa yskä on varsin tavallinen syy viedä lapsi lääkärin vastaanotolle – laajassa englantilaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa (ALSPAC) kaikista alle 5-vuotiaista 30-40% oli käynyt edeltävän vuoden sisään lääkärissä yskän vuoksi (12). Toistuvien lääkärikäyntien lisäksi lapsen pitkittyneeseen yskään liittyy huomattava perheen kuormitus ja elämänlaadun heikkeneminen (13,14).

Aikuisilla tavallisimpiin pitkittyneen yskän syihin kuuluvat astma, ruokatorven takaisinvirtaus ja ylähengitysperäiset (nenä/nielu/poskiontelot) syyt (5,15). Aikuisten pitkittyneen yskän hoito-ohjeet suosittelevat laajalti lääkehoitokokeilua ennen tarkempia diagnostisia tutkimuksia (5,15).

Nykykäsitys lasten pitkittyneen yskän syistä on tarkentunut kahden viime vuosikymmenen aikana, ja käytännössä ajatus on muuttunut osin päinvastaiseksi sekä pohjoisamerikkalaisissa, brittiläisissä että eurooppalaisissa hoitosuosituksissa: lapsen pitkittyneen yskän hoidon tulisi olla tutkimuksin selvitetyn syyn mukaista (4,5,16).

Lapsille suunnattua hoitopolkua käyttäneissä seurantatutkimuksissa (17-20) yleisin lasten pitkittyneen yskän taustasyy on ollut pitkittynyt bakteeriperäinen keuhkoputkentulehdus (11-41%) ja muina yleisinä syinä on raportoitu astma (5-27%) sekä spontaanisti paraneva yskä (n. 14-22%). Sen sijaan ruokatorven takaisinvirtauksesta eli refluksista johtuva tai ylähengitystieperäinen, esimerkiksi poskiontelotulehduksesta johtuva, pitkittynyt yskä pienellä lapsella on harvinaisempaa, mutta ei tavatonta, ja erityisesti aikuisilla keskeistä yskänrefleksin hermostollista herkistymistä (krooninen yskä) ei tunneta pienillä lapsilla olevan lainkaan (21).

Muita harvinaisia syitä lasten pitkittyneen yskän taustalla voivat olla huomaamatta jäänyt hengitysteiden vierasesine, harvinaiset perinnölliset keuhkosairaudet tai immuunipuutostilat, lapsuusiän nykinäoire (Tic-oire) tai synnynnäiset hengitysteiden rakennepoikkeamat.

Erityisesti päiväkoti- ja esikouluikäisillä lapsilla hengitysteiden rakenteiden ja immuunivasteen epäkypsyys altistavat tavallisten hengitystieinfektioiden pitkittymiselle (21). Systemaattisessa katsauksessa yhdysvaltalainen asiantuntijapaneeli arvioi, että lasten pitkittyneen yskän taustasyyt poikkeavat aikuisten taustasyistä ainakin 12-vuotiaaksi asti (22) ja että lasten yskää tulisi tutkia ja hoitaa lapsille suunnattujen ohjeistusten mukaisesti (23).

1) Jurca M, Ramette A, Dogaru CM, Goutaki M, Spycher BD, Latzin P, et al. Prevalence of cough throughout childhood: A cohort study. PLoS One 2017 May 24;12(5):e0177485.

(2) Schuez-Havupalo L, Toivonen L, Karppinen S, Kaljonen A, Peltola V. Daycare attendance and respiratory tract infections: a prospective birth cohort study. BMJ Open 2017 September 05;7(9):e014635-014635.

(3) Hay AD, Wilson AD. The natural history of acute cough in children aged 0 to 4 years in primary care: a systematic review. Br J Gen Pract 2002 May 01;52(478):401-409.

(4) Shields MD, Bush A, Everard ML, McKenzie S, Primhak R, British Thoracic Society Cough Guideline Group. BTS guidelines: Recommendations for the assessment and management of cough in children. Thorax 2008 April 01;63 Suppl 3:iii1-iii15.

(5) Morice AH, Millqvist E, Bieksiene K, Birring SS, Dicpinigaitis P, Domingo Ribas C, et al. ERS guidelines on the diagnosis and treatment of chronic cough in adults and children. Eur Respir J 2020 January 02;55(1):10.1183/13993003.01136-2019. Print 2020 Jan.

(6) Faniran AO, Peat JK, Woolcock AJ. Measuring persistent cough in children in epidemiological studies: development of a questionnaire and assessment of prevalence in two countries. Chest 1999 February 01;115(2):434-439.

(7) Luyt DK, Burton PR, Simpson H. Epidemiological study of wheeze, doctor diagnosed asthma, and cough in preschool children in Leicestershire. BMJ 1993 May 22;306(6889):1386-1390.

(8) Timonen KL, Pekkanen J, Korppi M, Vahteristo M, Salonen RO. Prevalence and characteristics of children with chronic respiratory symptoms in eastern Finland. Eur Respir J 1995 July 01;8(7):1155-1160.

(9) Leonardi GS, Houthuijs D, Nikiforov B, Volf J, Rudnai P, Zejda J, et al. Respiratory symptoms, bronchitis and asthma in children of Central and Eastern Europe. Eur Respir J 2002 October 01;20(4):890-898.

(10) Ranciere F, Nikasinovic L, Momas I. Dry night cough as a marker of allergy in preschool children: the PARIS birth cohort. Pediatr Allergy Immunol 2013 March 01;24(2):131-137.

(11) Linehan MF, Hazell ML, Frank TL, Frank PI. Prevalence of respiratory symptoms in under 5s: 1993 to 2001. Arch Dis Child 2005 May 01;90(5):516-519.

(12) Hay AD, Heron J, Ness A, ALSPAC study team. The prevalence of symptoms and consultations in pre-school children in the Avon Longitudinal Study of Parents and Children (ALSPAC): a prospective cohort study. Fam Pract 2005 August 01;22(4):367-374.

(13) Marchant JM, Newcombe PA, Juniper EF, Sheffield JK, Stathis SL, Chang AB. What is the burden of chronic cough for families? Chest 2008 August 01;134(2):303-309.

(14) Prime SJ, Carter HE, McPhail SM, Petsky HL, Chang AB, Graves N, et al. Chronic wet cough in Australian children: Societal costs and quality of life. Pediatr Pulmonol 2021 May 03.

(15) Irwin RS, Baumann MH, Bolser DC, Boulet LP, Braman SS, Brightling CE, et al. Diagnosis and management of cough executive summary: ACCP evidence-based clinical practice guidelines. Chest 2006 January 01;129(1 Suppl):1S-23S.

(16) Chang AB, Glomb WB. Guidelines for evaluating chronic cough in pediatrics: ACCP evidence-based clinical practice guidelines. Chest 2006 January 01;129(1 Suppl):260S-283S.

(17) Gedik AH, Cakir E, Torun E, Demir AD, Kucukkoc M, Erenberk U, et al. Evaluation of 563 children with chronic cough accompanied by a new clinical algorithm. Ital J Pediatr 2015 October 06;41:73-0.

(18) Karabel M, Kelekci S, Karabel D, Gurkan MF. The evaluation of children with prolonged cough accompanied by American College of Chest Physicians guidelines. Clin Respir J 2014 April 01;8(2):152-159.

(19) Chang AB, Robertson CF, Van Asperen PP, Glasgow NJ, Mellis CM, Masters IB, et al. A multicenter study on chronic cough in children : burden and etiologies based on a standardized management pathway. Chest 2012 October 01;142(4):943-950.

(20) Marchant JM, Masters IB, Taylor SM, Cox NC, Seymour GJ, Chang AB. Evaluation and outcome of young children with chronic cough. Chest 2006 May 01;129(5):1132-1141.

(21) Chang AB. Pediatric cough: children are not miniature adults. Lung 2010 January 01;188 Suppl 1:33.

(22) Chang AB, Oppenheimer JJ, Weinberger M, Grant CC, Rubin BK, Irwin RS, et al. Etiologies of Chronic Cough in Pediatric Cohorts: CHEST Guideline and Expert Panel Report. Chest 2017 September 01;152(3):607-617.

(23) Chang AB, Oppenheimer JJ, Irwin RS, CHEST Expert Cough Panel. Managing Chronic Cough as a Symptom in Children and Management Algorithms: CHEST Guideline and Expert Panel Report. Chest 2020 July 01;158(1):303-329.