Finnish children´s protracted cough (FINNCHICO)
FINNCHICO-tutkimuksessa arvioidaan lasten pitkittyneen yskän lääkehoitoa suomalaisessa lapsiväestössä.
Lasten akuutin yskän ja alahengitystieinfektioiden hoidon osalta tutkimusryhmä nojaa Käypä Hoito- suositukseen lasten alahengitystieinfektioista (Linkki).
Yskä on hengitysteiden suojareaktio tulehdukselle ja ärsytykselle. Yskän laukaisevat hengitysteiden hermopäätteet, ja sen tehtävänä on poistaa limaa. Yskä voi olla hyvinkin kiusallinen oire, joka saattaa haitata lapsen nukkumista, syömistä tai koulunkäyntiä.
Lapsen yskä johtuu useimmiten flunssasta eli hengitysteiden virusinfektiosta. Virusinfektioon liittyvä yskä paranee useimmiten 1-3 viikossa. Virusinfektioon liittyvä yskä hyväkuntoisella lapsella, ilman muita oireita, ei yleensä ole merkki keuhkokuumeesta tai muusta bakteeriperäisestä hengitysteiden tulehduksesta. Yskä on usein pahempaa yöaikaan, koska nenänielusta valuva lima lisää yskimistä. Nuhaan ja yskään ei ole tehokasta lääkettä, eikä antibioottihoitoa suositella virusperäisen hengitystieinfektion hoidossa.
Hunaja saattaa helpottaa oireita yli 1-vuotiaiden lasten yskän lyhytaikaisessa hoidossa. Hunajaa annetaan noin 10 g (eli 2 tl) noin 30 minuuttia ennen nukkumaanmenoa. Hampaat pestään hunajan ottamisen jälkeen. Hunaja ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön hampaiden reikiintymisriskin takia. Hunajaa ei botulismiriskin vuoksi saa käyttää alle 1-vuotiaille.
Yskänlääkkeet eivät helpota lasten oireita ja ne saattavat aiheuttaa jopa vakavia haittavaikutuksia. Useimmat nykyisin käytössä olevat yskänlääkkeet on otettu käyttöön vuosikymmeniä sitten, jolloin myyntiluvan saaminen ei edellyttänyt kunnollisia lääketutkimuksia. Yskänlääkkeiden tehoa lapsilla ei ole tähän mennessä voitu osoittaa yhdessäkään laadukkaassa hoitotutkimuksessa. Sen sijaan useat yskänlääkkeet vaikuttavat keskushermostoon ja voivat aiheuttaa haittavaikutuksina sydämen rytmihäiriöitä, aistiharhoja, tajunnan häiriöitä ja jopa aivovauriota.
Yskänlääkkeitä ei tulisi käyttää lasten yskän hoidossa.
Lasten pitkittyneellä yskällä tarkoitetaan yli 4 viikon kestoista päivittäistä yskää.
Akuuttiin hengitystieinfektioon liittyvä yskä voi nopeasti toistuessaan muistuttaa jatkuvaa yskänkierrettä. Tällöinkin yskä on spontaanisti paranevaa ja oirekuva alkaa lievittyä ensimmäisen viikon aikana.
Jos lapsen yskä on kestänyt yli neljä viikkoa tai lapsella on yskän ohella muita oireita, kuten hengityksen vaikeus tai yleiskunnon heikkeneminen, on syytä hakeutua jatkotutkimuksiin.
Eurooppalaisen keuhkolääkärijärjestön hoitosuosituksessa (2020) on listattu tavallisimpia yskän taustasairauksiin viittaavia oireita, jotka olisi syytä tutkimuksin selvittää lapsen yskiessä pitkittyneesti.
Toistaiseksi lasten pitkittyneen yskän hoidon ohjeistukset perustuvat eurooppalaisiin ja australialaisiin tutkimuksiin yskän syiden, tutkimustulosten ja annettujen hoitojen osalta.
Nykyisissä kansainvälisissä hoitosuosituksissa (BTS-, ERS- ja CHEST-guidelines) korostuvat tässä mainitut erot aiempiin käytäntöihin:
1. Lapsen päivittäisen yskän jatkuessa yli neljä viikkoa puhutaan pitkittyneestä yskästä, joka voi olla jatkuvaa tai toistua pitkittyneinä yli neljän viikon jaksoina.
2. Lapsen pitkittyneen yskän hoidon tulisi olla järjestelmällisin tutkimuksin selvitetyn syyn mukaista.
3. Tärkeimmät pitkittyneen yskän taustasyyt lapsilla eroavat aikuisista olennaisesti noin 12 ikävuoteen saakka.
4. Lääkehoitokokeilu (erikoissairaanhoidossa) annetaan niille lapsille, joilla ei ole muita yskään liittyvän sairauden piirteitä, erotellen kuivasti ja limaisesti yskivät lapset eri ryhmiin.