Tutkimusmenetelmät

Keskeinen ongelma pikkulasten hengitystieoireiden tutkimisessa on tutkimuslaitteiden sopivuus pienille lapsille esimerkiksi tyypillisten astmaan liittyvien löydösten varmistamiseksi, ja niiden saatavuus kliinisessä käytössä.

Isompien lasten ja aikuisten tutkimuksena käytettävää spirometriaa suositellaan pitkittyneen yskän hoitosuosituksissa tutkimukseksi vasta yli 6-vuotiaille lapsille (1).

FINNCHICO-tutkimuksessa hyödynnetään uusia non-invasiivisia pienille lapsille soveltuvia tutkimusmenetelmiä astmaan viittaavien löydösten arvioimiseksi.

Impulssioskillometria

Impulssioskillometriassa lapsi istuu ja hengittelee suukappaleeseen rauhallista, tavallista hengitystä. Nenä suljetaan kevyesti siihen tarkoitetulla ”nenäklipsillä” ja lasta tuetaan kevyesti poskista. Tutkimus on kivuton ja turvallinen. Tutkimus vaatii lapsen suostuvan ja osaavan hengittää vähintään 30 sekunnin jaksoja rauhallisesti suukappaleeseen. Tutkimus mittaa hengitystä johtamalla matalataajuista värähtelyä hengitysteihin ja rekisteröimällä niiden paluun tutkimuslaitteistoon.

Impulssioskillometriatutkimus on alle kouluikäisten lasten hengityksen toiminnan tutkimuksena käytössä erikoissairaanhoidon yksiköissä n. 4-vuotiaasta alkaen (2,3). Impulssioskillometrialle on suomalaiset viitearvot 2-8-vuotiaille (4) joten tutkimusta voidaan kokeneen henkilökunnan avulla yrittää 2-4-vuotiaille lapsille.

FINNCHICO-tutkimuksessa impulssioskillometria pyritään tekemään kaikille yli 3-vuotiaille lapsille. Tutkimukseen kannattaa perehtyä lapsen kanssa etukäteen.

Voit tutustua impulssioskillometriatutkimukseen kliinisen fysiologian tekemän opastusvideon kautta tästä linkistä: https://dreambroker.com/channel/ycjt8uxf/0gnpj83x?quality=1080p

SLP

Structured light plethysmography eli SLP-tutkimus on näkyvään, tavalliseen valoon perustuva teknologia (5). Tutkimuksessa lapsen rintakehälle heijastetaan ruudukkokuvio, minkä avulla rekisteröidään rintakehän liikettä. Laite tulostaa mm. 3D mallinnuksen rintakehän liikkeestä ja hengityksen mekaniikasta.

SLP-tutkimus voidaan tehdä lapsen istuessa vanhemman sylissä paikoillaan rauhallisesti hengittäen, kosketusta ei tarvita eikä tutkimuksesta tule säderasitusta. Keskeistä on, että lapsi istuu rauhallisesti hengittäen paikoillaan, liikkumatta ja puhumatta. Lapselle voi näyttää kuvia tai videota mittauksen ajan.

FINNCHICO-tutkimuksessa SLP-tutkimus tehdään tutkimusvastaanotolla, ja se yritetään tehdä kaikille tutkimukseen osallistuville lapsille. SLP-tutkimuksen teko kestää noin 3-5-minuuttia.

SLP-tutkimus ei ole vakiintunut käyttöön sairaaloissa Suomessa, mutta sen käytöstä on kertynyt jonkin verran kokemusta muualta maailmasta. SLP-tutkimuksen mittaustuloksien arvioimiseksi on julkaistu kansainvälinen viitearvoaineisto 2-80-vuotiaille (ERJ 2020).

Voitte tutustua SLP-tutkimukseen tutkimuskäyntivideon avulla tästä linkistä.

Lähteet

1. Morice AH, Millqvist E, Bieksiene K, Birring SS, Dicpinigaitis P, Domingo Ribas C, et al. ERS guidelines on the diagnosis and treatment of chronic cough in adults and children. Eur Respir J 2020 January 02;55(1):10.1183/13993003.01136-2019. Print 2020 Jan.

2. Smith HJ, Reinhold P, Goldman MD. Lung Function Testing. Forced oscillation technique and impulse oscillometry: European Respiratory Society Journals Ltd; 2005. p. 72-105.

3. Oostveen E, MacLeod D, Lorino H, Farre R, Hantos Z, Desager K, et al. The forced oscillation technique in clinical practice: methodology, recommendations and future developments. Eur Respir J 2003 Dec;22(6):1026-1041.

4. Malmberg P, Pelkonen A, Poussa T, Pohjanpalo A, Haahtela T, Turpeinen M. Oskillometrian viitearvoista tukea pienten lasten astmadiagnostiikkaan. Duodecim 2001;117(15):1541-1544.

5. Lauhkonen E, Cooper BG, Iles R. Mini review shows that structured light plethysmography provides a non-contact method for evaluating breathing patterns in children. Acta Paediatr 2019 March 01.