Tutkimuskäynti

Voitte tutustua tutkimuskäynnin kulkuun esittelyvideosta

Tutkimusvastaanottoa edeltävästi perheitä pyydetään täyttämään kotiin toimitetut yskäpäiväkirja ja kyselylomakkeet, koskien lapsen pitkittynyttä yskää ja siihen liittyviä tekijöitä sekä lapsen pitkittyneen yskän vaikutusta lapsen ja perheen elämänlaatuun. Kyselyt ja yskäpäiväkirja ovat paperisia lomakkeita.

Lisäksi perheitä pyydetään nauhoittamaan omalla älypuhelimella lyhyt äänitallenne lapsen yskästä.

Yskäpäiväkirja ja kyselyt käydään läpi tutkimusvastaanotolla yhdessä perheen ja tutkimuslääkärin tai -hoitajan kanssa. Tutkimuskäynnillä tarkastetaan lisäksi Kanta-palvelusta: lapsen aiemmat diagnoosit, pitkittyneeseen yskään liittyvät lääkärikäynnit, pitkittyneen yskän vuoksi tehdyt tutkimukset ja annetut reseptilääkitykset.

Äänitallenne kuunnellaan tutkimusvastaanotolla ja sen avulla luokitellaan yskä kuivaksi tai limaiseksi: Äänitallenne kuunnellaan tutkijalääkärin, -hoitajan ja mukana olevan lapsen huoltajan toimesta, ja kukin kirjaa erikseen mielipiteensä yskän luonteesta toisista riippumatta tutkimuslomakkeelle. Äänitallennetta ei säilytetä myöhempää käyttöä varten, vaan yskä luokitellaan limaiseksi tai kuivaksi tutkimusaineistoon.

Tutkimusvastaanotolla lapsen pituus ja paino mitataan. Rintakehää ja hengitystä arvioidaan silmämääräisesti. Hengitysäänet ja sydän- kuunnellaan. Nenä, korvat ja suu/nielu tarkastetaan.

Keuhkojen toimintakokeet tehdään jokaiselle tutkimukseen osallistuvalle lapselle, mikäli lapsen yhteistyökyky riittää tutkimuksen suorittamiseksi. Käytössä olevat menetelmät ovat kliinisellä fysiologialla tehtävä impulssioskillometria ja tutkimusvastaanoton yhteydessä suoritettava SLP-tutkimus (structured light plethysmography).

Impulssioskillometria on tavallisestikin sairaaloissa käytössä oleva lasten keuhkojen toiminnan tutkimusmenetelmä. Tutkimus on kivuton ja turvallinen, eikä siitä aiheudu säderasitusta. Tutkimus tehdään kaikille yli 3-vuotiaille lapsille normaalin kliinisen käytännön mukaisesti kliinisen fysiologian tiloissa ennen tutkimusvastaanottoa.

Voit tutustua lapsesi kanssa tähän tutkimukseen kliinisen fysiologian yksikön tekemän esittelyvideon avulla (linkki), ja lukea lisää tutkimuksesta näiden sivujen ”keuhkojen toimintakokeet” välilehdeltä. Saatte ohjeet kliiniselle fysiologialle kulkemisesta kirjeitse, tai voitte perehtyä reittiin tämän sivuston ”kartta” -välilehdeltä.

Näkyvään, tavalliseen valoon perustuva SLP-mittaus tehdään jokaiselle tutkimukseen osallistuvalle lapselle tutkimusvastaanoton yhteydessä. Tutkimuksessa käytettävä tutkimuslaitteisto (PneumaCare, Thora3Di) on CE-merkitty lääkinnällinen laite. Tämä tutkimus on käytössä muualla Euroopassa, mutta suomessa sen kliininen käyttö on vielä vähäistä. Tutkimus on kivuton ja turvallinen, eikä siitä tule säderasitusta.

Voit tutustua lapsesi kanssa tähän tutkimukseen tutkimuskäynnin esittelyvideon avulla (linkki)

Tutkimuskäynnin yhteydessä kaikki pitkittyneesti yskivät lapset ohjataan keuhkojen röntgenkuvaukseen, ellei tutkimusta ole tehty edeltävien 12kk aikana. Keuhkojen röntgenkuvauksessa lapsi altistuu säteilylle. Saatu säteilyannos (vuorokauden taustasäteilymäärä luonnossa) on vähäinen. Tutkimus on kivuton. Lapset kulkevat tutkimukseen huoltajansa kanssa. Saatte ohjeet röntgenkuvaukseen kulkemisesta tutkimusvastaanotolta.

Tieto keuhkojen toimintaa mittaavien menetelmien tuloksista, keuhkojen röntgenkuvauksen löydöksestä ja lapsen jatkosuunnitelmasta käydään läpi vastaanoton yhteydessä. Mikäli tutkimuksissa todetaan astmaan tai muuhun keuhkosairauteen viittaavia löydöksiä, lähetetään lapsi jatkoseurantaan TAYS:n lasten allergiakeskukseen tai TAYS:n lasten keuhkosairauksien poliklinikalle.

Mikäli astmaan tai muuhun keuhkosairauteen viittaavia löydöksiä ei todeta tutkimuksissa, mutta pitkittynyt yskä edelleen jatkuu, lapsi voi olla soveltuva lääketutkimukseen.

Pitkittynyttä kuivaa yskää yskivillä hoitokokeilu tehdään 2 kuukauden ajan annosteltavalla hengitettävällä kortikosteroidilla (flutikasonipropionaatti). Pitkittynyttä limaista yskää yskivillä hoitokokeilu tehdään 2 vko ajan antibiootilla (amoksisilliini-klavulaanihappo). Molemmissa ryhmissä hoitovastetta verrataan samankokoisen ryhmän hoitovasteeseen lumelääkkeellä eli osa lapsista saa lääkettä, missä ei ole vaikuttavaa ainetta. Perheet tai tutkimushenkilökunta eivät tiedä saako lapsi vaikuttavaa lääketta vai lumelääkettä. Hoitovastetta arvioidaan yskäpäiväkirjan avulla.

Mikäli lapsellanne on yli 4 viikkoa kestänyt päivittäinen yskä ja tähän liittyen jokin alla olevista yskän taustasyyhyn viittaavista oireista, suosittelemme hakeutumaan lääkärin arvioon omalle terveysasemalle tai muuhun avoterveydenhuollon yksikköön.

1. Hengitysvaikeutta
2. Hengityksen vinkunaa
3. Usein toistuvaa ruokien nielemisvaikeutta tai tikahtumista syödessä
4. Kasvun huononemista (pituuskasvun hidastuminen, laihtuminen)
5. Epäselvää, toistuvaa kuumeilua ilman hengitystieinfektiota
6. Epäily vierasesineestä hengitysteissä
7. Toistuvaa oksentelua (ruokatorvirefluksi)

Mikäli lapsellanne on yli 4 viikkoa kestänyt päivittäinen yskä, mutta ei ylläolevia oireita tai löydöksiä, voitte tiedustella lapsenne soveltuvuutta pitkittyneen yskän tutkimista ja lääkehoitoa selvittävään FINNCHICO-tutkimukseen jättämällä yhteystietonne sähköpostitse: finnchico@lists.tuni.fi. 

Kliinisen tutkimuksen sisäänottokriteerit ovat

1. Pitkittynyt yskä, mikä on jatkunut yhtäjaksoisesti päivittäin yli 4 vko ajan
2. Ei aiempaa lääkärin asettamaa sairausdiagnoosia (kuten astma*), mihin voi liittyä pitkittyneen yskän jaksoja
3. Ei aiempia yskän taustasairauteen viittaavia oireita/löydöksiä (ks. ylläolevat oireet)
4. Ei aiempaa lääkärin toteamaa allergista reaktiota tai muuta vakavaa/henkeä uhkaavaa haittavaikutusta tutkittavasta lääkeaineesta (flutikasoni, amoksisillini-klavulaanihappo)
5. Ei samanaikaista osallistumista toiseen lääketutkimukseen
6. Suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito (vanhemmat)

Mikäli haluatte lisätietoa tutkimuksen yskän hoitoa selvittävästä seuraavasta vaiheesta, ilmoittakaa yhteystietonne sähköpostitse: finnchico@lists.tuni.fi

*Lääkärin asettamat diagnoosit pitkittyneen yskän taustalla voivat olla mm:

• Astma
• Vierasesine hengitysteissä
• Ilmateiden synnynnäinen rakennepoikkema
• Kystinen fibroosi
• Synnynnäinen värekarvatoimintahäiriö
• Synnnynnäinen vakava immuunipuutos
• Etenevä tai muutoin vaikea-asteinen neurologinen sairaus