Politiikassa naiset kokevat yhä jopa väkivaltaa – mutta toiko #metoo tasa-arvoa?
Aikakauslehti Ulkopolitiikasta haastatteli Johanna Kantolaa ja loi katsausta tasa-arvoon ja #metoon vaikutuksiin politiikassa.
Lasikatot ovat monessa paikassa särkyneet, mutta poliittiset instituutiot muuttuvat hitaasti. Euroopan parlamentti avaa ikkunan ulkokuoren alla säilyneisiin tasa-arvon vinoumiin.
Pintatasolla ovat numerot: se, näkyykö vallankäytön huippupaikoilla enemmän miehiä kuin naisia. Syvempi taso on kulttuuri, joka on omanlaisensa kussakin instituutiossa. Usein naisia ja miehiä asetetaan eri paikkoihin ja heille annetaan erilaisia toimintamahdollisuuksia sukupuolen mukaan.
Näin sanoo Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Johanna Kantola, joka aikoo toteuttaa poikkeuksellisen tutkimuksen Euroopan parlamentin ryhmien sukupuolittuneista käytännöistä.
Tutkimusryhmä kartoittaa esimerkiksi ryhmissä esiintyvää piilosyrjintää, seksististä tai rasistista kielenkäyttöä ja sitä, minkälaisia paineita nuorilla naisedustajilla voi olla. Toisaalta tutkimus käsittelee myös sitä, miten tasa-arvo toteutuu parlamenttiryhmien politiikassa.
Kantola aikoo toteuttaa tutkimuksen osin havainnoinnilla. Projektin tutkijoita lentää Brysseliin katsomaan, mitä parlamenttirakennuksen seinien sisäpuolella todella tapahtuu. Tutkimus kestää viisi vuotta. Kantolan ryhmällä on aikaa raaputtaa pintaa.
Kantola ennakoi, että parlamentissa esiintyy varmasti »kaikenlaista», siitä kertoo #metoo-liikekin. Esimerkiksi verkkolehti Politicopiti viime vuoden lopussa esillä sitä, kuinka Bryssel on äärimmäisen valkoinen. Lehdessä musta meppiavustaja Rachael Moore kertoi, miten hänelle saatetaan yhtäkkiä tehdä turvatarkastus ja miten hän kokee, että muut ihmiset eivät suoraan edes puhu hänelle, vaikka hän kysyisi heiltä jotakin.
Seksismiä, häirintää ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa maailman parlamenteissa on tutkittu ennenkin. Esimerkiksi syksyllä 2016 Parlamenttienvälinen liitto Ipu julkaisi selvityksen, jonka mukaan 81,8 prosenttia naiskansanedustajista on kokenut psykologista väkivaltaa. 44,4 prosenttia kyselytutkimukseen vastanneista naisedustajista puolestaan raportoi saaneensa tappo-, raiskaus-, pahoinpitely- tai kidnappausuhkauksia. Tutkimukseen osallistui 55 naista 39 eri maasta.
Kantolan tutkimuksen taustalla on ajatus siitä, että aika on nyt erilainen: Eurooppa on hiljattain käynyt läpi oikeistopopulistisen käänteen. Äärioikeisto on mukana Euroopan parlamentissa, jossa se suhtautuu halveksuvasti tasa-arvoon. Kantola mainitsee, että äärioikeiston silmissä tasa-arvo on usein toisten kulttuurien ongelma – ei eurooppalaisen. Äärioikeisto niputtaa tasa-arvon ongelmaksi, joka koskee vain maahanmuuttajia.