Women still experience even violence in politics - but did #metoo bring equality? (article in Finnish)

Politiikassa naiset kokevat yhä jopa väkivaltaa – mutta toiko #metoo tasa-arvoa?

Aikakauslehti Ulkopolitiikasta haastatteli Johanna Kantolaa ja loi katsausta tasa-arvoon ja #metoon vaikutuksiin politiikassa. 

Lasikatot ovat monessa paikassa särkyneet, mutta poliittiset instituutiot muuttuvat hitaasti. Euroopan parlamentti avaa ikkunan ulkokuoren alla säilyneisiin tasa-arvon vinoumiin.

Pintatasolla ovat numerot: se, näkyykö vallankäytön huippupaikoilla enem­män miehiä kuin naisia. Syvempi taso on kulttuuri, joka on omanlaisensa kussakin instituutiossa. Usein nai­sia ja miehiä asetetaan eri paikkoihin ja heille annetaan erilaisia toimintamahdollisuuksia sukupuolen mukaan.

Näin sanoo Tampereen yliopiston sukupuo­lentutkimuksen professori Johanna Kantola, joka aikoo toteuttaa poikkeuksellisen tutki­muksen Euroopan parlamentin ryhmien suku­puolittuneista käytännöistä.

Tutkimusryhmä kartoittaa esimerkiksi ryh­missä esiintyvää piilosyrjintää, seksististä tai rasistista kielenkäyttöä ja sitä, minkälaisia pai­neita nuorilla naisedustajilla voi olla. Toisaalta tutkimus käsittelee myös sitä, miten tasa-arvo toteutuu parlamenttiryhmien politiikassa.

Kantola aikoo toteuttaa tutkimuksen osin havainnoinnilla. Projektin tutkijoita lentää Brysseliin katsomaan, mitä parlamenttiraken­nuksen seinien sisäpuolella todella tapahtuu. Tutkimus kestää viisi vuotta. Kantolan ryh­mällä on aikaa raaputtaa pintaa.

Kantola ennakoi, että parlamentissa esiintyy varmasti »kaikenlaista», siitä kertoo #metoo-liikekin. Esimerkiksi verkkolehti Poli­ticopiti viime vuoden lopussa esillä sitä, kuinka Bryssel on äärimmäisen valkoinen. Lehdessä musta meppiavustaja Rachael Moore kertoi, miten hänelle saatetaan yhtäkkiä tehdä turva­tarkastus ja miten hän kokee, että muut ihmi­set eivät suoraan edes puhu hänelle, vaikka hän kysyisi heiltä jotakin.

Seksismiä, häirintää ja naisiin kohdistu­vaa väkivaltaa maailman parlamenteissa on tutkittu ennenkin. Esimerkiksi syksyllä 2016 Parlamenttienvälinen liitto Ipu julkaisi sel­vityksen, jonka mukaan 81,8 prosenttia nais­kansanedustajista on kokenut psykologista väkivaltaa. 44,4 prosenttia kyselytutkimuk­seen vastanneista naisedustajista puolestaan raportoi saaneensa tappo-, raiskaus-, pahoin­pitely- tai kidnappausuhkauksia. Tutkimuk­seen osallistui 55 naista 39 eri maasta.

Kantolan tutkimuksen taustalla on aja­tus siitä, että aika on nyt erilainen: Eurooppa on hiljattain käynyt läpi oikeistopopulistisen käänteen. Äärioikeisto on mukana Euroopan parlamentissa, jossa se suhtautuu halveksu­vasti tasa-arvoon. Kantola mainitsee, että äärioikeiston silmissä tasa-arvo on usein tois­ten kulttuurien ongelma – ei eurooppalaisen. Äärioikeisto niputtaa tasa-arvon ongelmaksi, joka koskee vain maahanmuuttajia.

 

Lue koko artikkeli tästä.