Akateeminen työ on monipuolista tietotyötä. Työtehtävät vaihtelevat tutkimuksesta opetukseen ja hallinnollisiin tehtäviin, työnimikkeet projektitutkijasta yliopisto-opettajaan tai dekaaniin. Lisäksi akateeminen työ käsittää useita erilaisia uravaiheita aloittelevasta väitöskirjatutkijasta kokeneeseen professoriin. Akateeminen työ on myös monitasoista ja sitä tehdään niin yksilöiden, tutkimusryhmien, yksiköiden kuin koko yliopisto-organisaation tasolla. Näiden moninaisten työn sisältöjen toteuttamiseen tarvitaan akateemisia työympäristöjä, joiden tehtävä on tarjota työn tekemisen paikkoja hyvinkin erilaisille työn teon tavoille ja tarpeille. Akateemiset työympäristöt luovat siis puitteet akateemisen työn tekemiselle ja työhyvinvoinnille sekä parhaimmillaan mahdollistavat tuottavan tietotyön toteuttamisen.
Koska akateemisen työn vaatimukset ovat moninaiset, on akateemisten työympäristöjen kyettävä tarjoamaan monipuolinen kattaus erilaiset työnteon tavat huomioivia tilatyyppejä. Akateemisten työympäristöjen keskeiset tilat koostuvat kampusten erilaisista opetus- ja tutkimushenkilökunnan työskentelytiloista, kuten työhuoneista ja luentosaleista, kokous- ja projektitiloista, kuten neuvotteluhuoneista, toiminnan edellyttämistä erityistiloista, kuten laboratoriotiloista sekä hallinnon työtiloista ja yhteisistä tauko- ja sosiaalitiloista. Akateemiset työympäristöt eivät kuitenkaan sijaitse nykyisin pelkästään kampusten tarjoamissa tiloissa, vaan modernille tietotyölle ominaisesti ne muodostuvat monipaikkaisesti useita lokaatioita varioiden. Kokonaisuudessaan akateemiset työympäristöt rakentuvatkin siis sekä kampuksille että koteihin, mutta myös esimerkiksi työmatkajunaan tai mökille riippuen siitä, missä työtä milloinkin tehdään.
Moninaista työntekoa tukevien ja sijainnin suhteen monipaikkaisten työympäristöjen lisäksi akateemisia työympäristöjä voi työympäristökirjallisuuteen pohjaten tarkastella erilaisten työympäristöulottuvuuksien kautta. Kirjallisuuden mukaan akateemiset työympäristöt voidaan jakaa niiden erilaisten ominaispiirteidensä perusteella fyysisiin, digitaalisiin, sosiaalisiin ja kokemuksellisiin työympäristöihin, joista kokemuksellisuus muodostuu itse asiassa kaikkien kolmen ensimmäisen työympäristöulottuvuuden yhteisvaikutuksena.
Etenkin kokemuksellisuuden näkökulman seurauksena akateemisten työympäristöjen tarkastelu ei ole suoraviivaista, vaan työntekijöiden yksilölliset mieltymykset, työnteon tavat ja koetut tuottavuuskäsitykset vaikuttavat siihen, millaisia toiveita ja tavoitteita akateemisille työympäristöille asetetaan. Tällaisia inhimillisiä työympäristötavoitteita voivat olla esimerkiksi toimivuus, turvallisuus ja viihtyisyys. Akateemisten työympäristöjen tutkimuksessa ei siis ole kyse pelkästään fyysistä tilaratkaisuista, vaan työympäristötutkimuksessa liikutaan myös abstraktilla kokemusperäisellä tasolla. Lisäksi yliopiston toiminnan turvaamisen kannalta myös taloudelliset näkökulmat ovat tärkeässä roolissa, kun kampuskehityksessä tasapainoillaan yliopisto-organisaatioiden kustannustavoitteiden ja toisaalta henkilökohtaisen työn tuottavuustavoitteiden välimaastossa. Työympäristöjen tutkiminen riippuukin myös siis siitä, kenen näkökulmasta niitä tarkastellaan.
Koska akateeminen työympäristötutkimus perustuu ymmärrykseen sekä akateemisen tietotyön luonteesta että sen edellyttämistä tilallisista ratkaisuista, on tärkeää, että tätä moniulotteista aihepiiriä lähestytään tutkimuksessa monitieteisesti. Monitieteellinen tutkimustiimi tarjoaa mahdollisuuden tutkia työympäristöjä monesta eri näkökulmasta useaa eri tutkimusmenetelmää hyödyntäen, minkä takia myös Etänä vai läsnä? – tutkimustiimissämme on mukana monialainen joukko tutkijoita sekä Tampereen yliopiston arkkitehtuurin ja tietojohtamisen yksiköistä että Turun yliopiston kauppakorkeakoulun CCR-tutkimusyksiköstä. Monialaisen tutkimustiimin ansiosta hankkeessa hyödynnetään monipuolisesti useita erilaisia tutkimusmenetelmiä, joita ovat muun muassa käyttäjäkysely, haastattelut, kirjallisuuskatsaukset, plaanianalyysit, simulaatiotyökalujen kehittäminen sekä edellä mainittujen laadulliset ja määrälliset analyysit. Laaja-alaisen osaamisen ja tutkimusmenetelmien ansiosta Etänä vai läsnä? – tutkimushankkeessa onkin mahdollista nostaa esiin useita erilaisia työympäristötutkimuksen näkökulmia. Kiinnostaviksi tutkimusnäkökulmiksi ovat muodostuneet esimerkiksi akateemisten työympäristöjen muutosprosessit ja niihin liittyvät osallistamisen tavat, työympäristöjen tehokkuus-, vaikuttavuus- ja tuottavuushavainnot, työympäristöille asetettujen tavoitteet suhteessa toteutuneisiin lopputuloksiin sekä erilaiset taloudelliset, sosiaaliset ja kestävän kehityksen mukaiset näkökulmat.
Monipuolisten tutkimusnäkökulmien lisäksi on lopuksi nostettava esiin vielä eräs kiinnostava piirre akateemisten työympäristöjen tutkimisessa liittyen tutkijoiden omaan asemoitumiseen suhteessa tutkittavaan aiheeseen. Yliopistotutkijoina olemme akateemista työympäristötutkimusta tehdessämme tutkijan positiomme lisäksi saman aikaisesti akateemisten työympäristöjen käyttäjiä eli osana akateemista työympäristökokonaisuutta, jolloin tutkimusaihe saattaa saada arjessa myös henkilökohtaisia sävyjä. Tällöin kriittinen ajatustyö on erityisen tärkeää esimerkiksi tutkimusmateriaaleja analysoitaessa ja tieteellisiä artikkeleita kirjoitettaessa. Akateemisten työympäristöjen tutkijoina meidän onkin siis hyvä pohtia, miten pysymme subjektiivisina näin läheistä ja henkilökohtaisesti vaikuttavaa tutkimusaihetta kohtaan. Asetetusta lisähaasteesta huolimatta tällainen henkilökohtaisuus tuo samaan aikaan myös yhden uuden kiinnostavan ulottuvuuden työympäristöjen tutkimiseen.