Uusiutuva energiantuotanto, hajautuvat järjestelmät ja teollisuuden sähköistyminen lisäävät datalähtöisiä ratkaisuja, automaatiota ja kyberturvavaatimuksia. Samalla korostuvat valmiudet ymmärtää älykkäitä energiajärjestelmiä, hyödyntää energiadataa ja varmistaa järjestelmien luotettava ja turvallinen toiminta.
Pyrimme auttamaan alan toimijoita pysymään energiajärjestelmien nopean kehityksen vauhdissa. Rakennamme yritysten kanssa koulutusmallin, jota voidaan hyödyntää laajasti myös hankkeen jälkeen, sanoo projektipäällikkö, teollisuusteknologian lehtori Tomi Salo hanketta koordinoivasta Tampereen ammattikorkeakoulusta.
Hanke vastaa yritysten tunnistamiin osaamisvajeisiin
Yritysten näkökulmasta osaamisvajeet liittyvät esimerkiksi älykkäiden energiajärjestelmien digitaaliseen hallintaan, energiadatan analysointiin ja visualisointiin, kunnonvalvontaan ja ennustavaan analytiikkaan.
Alustavissa teemoissa nousevat esiin lisäksi energiatehokkuuden optimointi, automaation laajempi hyödyntäminen sekä teollisten laitteiden, tuotantoprosessien ja infrastruktuurin ohjauksen ja valvonnan (OT-ympäristöjen) kyberturvallisuus.
Yritysten ohella myös energia-alan toimialajärjestö tunnistaa osaamisen kehittämisen keskeiseksi tekijäksi energiamurroksessa. Energiateollisuus ry:n asiantuntija Henna Hirvosen mukaan energia-ala on nopeassa muutoksessa, jossa uudet ratkaisut tukevat sekä sähköistyvän yhteiskunnan tarpeita että puhtaan ja kestävän energiajärjestelmän kehittämistä.
Yritysten näkökulmasta on olennaista, että osaaminen kehittyy muutoksen mukana ja tukee hiilineutraaliutta sekä energiajärjestelmän tehokasta ja turvallista toimintaa. Digi EnergIA ‑hankkeen kaltaiset työelämälähtöiset koulutusmallit tukevat sekä uusien osaajien kouluttamista että jo alalla työskentelevien osaamisen päivittämistä, Hirvonen toteaa.
Modulaarinen malli ja mikrokurssit tekevät oppimisesta joustavaa
Keski-Suomen elinvoimakeskuksen ESR-ohjelmasta rahoittaman hankkeen ytimessä on avoin ja päivitettävä koulutusmalli. Se koostuu lyhyistä ja joustavista mikro-oppimiskokonaisuuksista, joita voidaan yhdistellä yksilöllisten tarpeiden mukaan.
– Ajatus on tehdä osaamisen päivittämisestä matalan kynnyksen arkea työn ohessa: lyhyitä sisältöjä, selkeitä kokonaisuuksia ja mahdollisuus rakentaa oman työn tai tulevaisuuden tavoitteiden kannalta relevantti oppimispolku ilman pitkiä koulutusjaksoja, Salo kuvaa.
Työpajoista työpaikoille: yhteiskehittäminen tuo hyötyjä yrityksille
Energia-, sähkö- ja automaatioalan toimijat kutsutaan mukaan työpajoihin määrittelemään koulutusmallin teemoja ja sisältöjä sekä osallistumaan pilotointeihin. Tavoitteena on varmistaa, että koulutussisällöt vastaavat suoraan käytännön tarpeisiin.
Työpajoissa määritellään myös yrityslähtöisiä esimerkkitapauksia, joita voidaan hyödyntää datalähtöisten harjoitusten pohjana. Salo korostaa, että painopisteet eivät tule yrityksille valmiina pakettina, vaan ne määritellään yhdessä. Samalla koulutusta testataan käytännönläheisesti.
– Kun sisältö rakennetaan yritysten arjesta käsin, myös osaaminen siirtyy suoraan työpaikoille. Yhteiskehittäminen tarjoaa yrityksille mahdollisuuden tuoda esiin omat osaamistarpeensa ja vaikuttaa siihen, millaisia valmiuksia alalle syntyy tulevaisuudessa.
Osallistuville organisaatioille hanke tarjoaa ajankohtaisia koulutussisältöjä, verkostoja ja mahdollisuuden kehittää henkilöstön osaamista ketterästi. Samalla se vahvistaa yritysten valmiuksia hyödyntää digitaalisia ratkaisuja energiajärjestelmien suunnittelussa, käytössä ja kunnossapidossa.
Hankkeessa rakennettava malli täydentää Tampereen korkeakouluyhteisön energiateemaisia kehittämiskokonaisuuksia. Niissä keskitytään erityisesti osaamisen vahvistamiseen ja koulutusratkaisuihin, joilla digitalisaation mahdollisuudet saadaan osaksi energiamurroksen arkea.
Teksti: Hanna Ylli
Kuvat: Minttu Rantanen