Audiovisuaalisuus on laajasti osana nykykulttuurin kenttää. Videokuvaa käytetään ulkoilmakonserteissa ja teatteriesityksissä. Video jockeyt ohjelmoivat liikkuvaa grafiikkaa tanssi- ja taidetapahtumiin. Trailerit, somevideot ja aftermovie-videot ovat tärkeä osa kulttuuritapahtumien ja jopa museoiden markkinointia.
Markkinointiin ja brändien hallintaan lyhytvideot kuuluvat likimain kaikilla aloilla. Julkaisualustat ovat levinneet TV-spoteista ja nettisivuista Youtubeen, Facebookiin, Instagramiin ja TikTokiin. Versiointi ja optimointi eri kuvasuhteisiin ja pystykuvaa suosiviin julkaisualustoihin ovat välttämätön osa digimarkkinointia.
AV-kanavat ja niiden fiksut sisällöt ovat kaikkien alojen yritysten ja yhteisöjen toiminnassa yhä tärkeämpiä. Verkkokokoukset ja striimit kumppaneille tai asiakkaille ovat nekin arkipäivää – ja toimivat huonosti, jos taustalla ei ole valaisun, akustiikan ja äänitekniikan tai kuvamiksauksen osaamista tai ohjelmiston ja signaalitien hallintaa.
AV-alan koulutuksessa on tärkeää avata opiskelijoiden silmiä ja korvia suurille kameroille, elämää suuremmille elokuville ja kansainvälisille yhteistuotannoille. Kuitenkin vähintään yhtä tärkeää on monipuolinen perusosaaminen AV-sisältöjen arkisiin käyttökohteisiin liittyen. Kansainväliselle elokuvauralle ei voi loikata suoraan, kulkematta lähtöruudun kautta.
Yritysvideot, kampanjavideot ja somevideot tuovat myös kulttuurialan suhdannetaantuman aikana leipää AV-alan tekijöille. Perusvideot ovat käyttötaidetta – ja refensseinä niillä voi avata aina uusia ovia.
Pertti Näränen, audiovisuaalisen median tutkintovastaava, TAMK